Jäikö päivän mystinen Fingerpori ymmärtämättä? Niin jäi monelta muultakin – Antropologi kertoo, mistä sarjakuvassa on kyse

Maanantain Fingerpori sai monet lukijat taas ymmälleen. Pertti Jarlanhttps://www.hs.fi/haku/?query=pertti+jarlan sarjakuvastripin ensimmäisessä ruudussa ollaan hippien autokorjaamolla ja ”tulpat” pitäisi vaihtaa. Toisessa ruudussa työnnetään suolapatsaan näköistä asiaa autoon tai vaihtoehtoisesti vedetään sitä autosta pois.

Mitä ihmettä?

Myös Fingerporin ymmärtäjät -ryhmän Facebook-sivuilla sarjakuva on aiheuttanut hämmennystähttps://www.facebook.com/groups/470993516360246/permalink/1970884313037818/:

”Ei aukee??”

”No se kuski on varmaan ollu tuluppana, tai siis syyllinen että auto on tuluppana liikenteessä. Laittaa sinne uuen ’tulupan???’”

Pian arvoitus alkaa ryhmäläisten googlailulla selvitä.

Kysymys ei olekaan auton tulpista tai mistään muustakaan tulpasta. Sana on tulpa, joka viittaa itämaiseen mystiikkaan ja meditaatioon.

”Tulpa on eräänlaine ’mielikuvitus ystävä’ ja samalla henkilön alitajunnan ruumiillistuma”, yksi ryhmäläisistä paljastaa.

”Twin Peaksin autokorjaamollakin varmaan vaihdetaan tulpat odottaessa 😉”

Viimeisessä ruudussa hippi siis kiskoo mielensä tuottamaa hahmoa ulos autosta. Kommentteja lukiessa selviää, että tulpa-sanaan on saattanut törmätä esimerkiksi Pasila-sarjaa seuratessa, mutta muuten sen tunnistamista pidetään aika kohtuuttomana.

”No niin, siis sarjassamme vaikeita vitsejä. Ei taida kuulua ihan jokaisen yleissivistykseen 'tulpa', mutta nytpähän senkin tietää. 😉”

”Jaa että semmonen Tulpa, Fingerpori tosiaan sivistää!

Viittaus Twin Peaksiin pitää kutinsa: David Lynchinhttps://www.hs.fi/haku/?query=david+lynchin ja Mark Frostinhttps://www.hs.fi/haku/?query=mark+frostin luoman tv-sarjan kolmannella kaudella (2017) henkilöhahmo jos toinenkin paljastui tulpaksihttps://www.hs.fi/nyt/art-2000005355627.html, eli tiibetiläisen mystisen ajattelun mukaiseksi, henkisten tai mentaalisten voimien synnyttämäksi fyysiseksi olennoksi.

Mikä ”tulpa” tarkalleen ottaen on?

Netistä löytyy AntroBlogi-sivustoltahttps://antroblogi.fi tulpia käsittelevä artikkeli, jonka on kirjoittanut päätoimittaja Ninnu Koskenalhohttps://www.hs.fi/haku/?query=ninnu+koskenalho. Koskenalho on AntroBlogin toinen päätoimittaja ja perustaja sekä valtiotieteiden maisteri sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta.

Esittelytekstin mukaan hän on kiinnostunut muun muassa ”mielen notkeudesta.”

Aamun Fingerpori on jäänyt Koskenalholta lukematta, mutta puhelimeen selitettynä stripin olemus selviää päätoimittajalle.

”Kuulostaa aika monikerroksiselta vitsiltä”, kesken työmatkan kadulta tavoitettu antropologi sanoo.

”Tutkimuskirjallisuus ei tosin mitenkään puolla sitä väitettä, että tulpien rakentelijat olisivat nimenomaan hippejä, vaan yleensä niitä tekevät yksinäiset ja sosiaalisesti syrjäytyneet nuoret”, Koskenalho sanoo.

Nykyisessä tulpailussa on Koskenalhon mukaan kyse harrastajan luomasta fantasiahahmosta, jonka rakentaminen vaatii pitkää keskittynyttä harjoittelua. Sen tuloksena muodostuva hahmo havaitaan aistiharhoina: ääninä, fyysisinä tuntemuksina, näkyinä ja tuoksuina.

Jotkut harrastajat ovat kertoneet myös keskustelevansa tulpansa kanssa ja tuntevansa tämän kosketuksen ihollaan.

Eräänlainen aikuisten mielikuvituskaveri siis?

”Se on kiinnostava rinnastus siinä mielessä, että kun lapsella on mielikuvitusystävä, niin hän ymmärtääkseni todella kokee, että siinä on toinen olento. Se on lapselle siis tosi immersiivinen kokemus, mutta samaan aikaan lapsi ymmärtää, ettei se hänen luomansa hahmo oikeasti voi vaikuttaa tähän fyysiseen maailmaan.”

Kaskenalhon artikkelin mukaan tulpat saapuivat länsimaihin vuonna 1929, kun belgialais-ranskalainen Alexandra David-Néelhttps://www.hs.fi/haku/?query=alexandra+david-neel julkaisi kirjan nimeltä Magic and Mystery in Tibet.

Ulkopuolisilta suljetussa Tiibetissä seikkaillut nainen raportoi tuolloin oppineensa tulpien rakentamisen salatun taidon.

”Häntä voidaan pitää tulpalaisuuden länsimaisena äitinä”, Kaskenalho sanoo. ”David-Néel itse muuten väittää rakentaneensa itselleen niin hirvittävän voimakkaan tulpan, että se oli pakko tuhota, koska se tuli liian itsenäiseksi.”

Myös muiden käyttäjien kertomusten mukaan tulpa saattaa olla ahdistavankin erimielinen kantajansa kanssa.

Tulpaharrastajia on erityisesti USA:ssa ja Venäjällä, ja se on tuttu aihe suomalaisillakin keskustelupalstoilla. Erityisen kiinnostuneita aiheesta vaikuttavat olevan japanilaisen animaation eli animen harrastajat.

Tulpalaisten nettiyhteisöjä tutkineen kanadalaisprofessori Samuel Veissièrenhttps://www.hs.fi/haku/?query=samuel+veissieren mukaanhttps://www.researchgate.net/publication/277133046_Varieties_of_Tulpa_Experiences_Sentient_Imaginary_Friends_Embodied_Joint_Attention_and_Hypnotic_Sociality_in_a_Wired_World harrastajissa on paljon myös My Little Pony -harrastajia.

”Olin itse pikkutyttönä My Little Pony -fani, ja silloin televisiosarja sai joissain piireissä okkultistisen maineen, koska niillä pikkuponeilla oli maaginen merkki tatuoituina kankkuihinsa”, Koskenalho kertoo. ”Voin siis vain kuvitella, miten pahalta tämä itämainen tulpahahmojen luominen niiden ihmisten keskuudessa kuulostaa.”

”Kiinnostavaa olisi tietää, ovatko nykyiset harrastajat edes tietoisia tämän tekniikan tiibetiläisistä juurista vai kiertääkö se vain meeminä internetissä. Voisin melkein veikata jälkimmäistä.”

Monilla palstoilla varoitellaan oman mielen sorkkimisen tuhoisista vaikutuksista, mutta toisaalta ”tulpavelhoiksi” kutsutut harrastajat kertovat itsevarmuutensa ja sosiaalisen elämänsä parantuneen harjoitusten seurauksena.

Koskenalho sanoo kiinnostuneensa aiheesta, kun kuuli jostakusta ”tuttavan tuttavan tuttavasta”, joka oli yrittänyt luoda itselleen tulpan.

Sitä hän ei tiedä, miten tämä hankkeessaan onnistui.

Onko antrologi sitten itse harkinnut oman tulpan rakentamista?

”Kyllähän kaikki tuollainen kiinnostaa, mutta ei taida aika riittää siihen, että eristäisi osan tietoisuudestaan itsenäiseksi olennoksi.”

”On tässä fyysisessäkin maailmassa niin hirveästi tekemistä.”