MAINOS:

Kesätarjous! HS Digi 5,95€/kk vain tänään. Tilaa nyt! Aikaa tehdä tilaus:

Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Kun kotimainen elokuva oli niin tiedostavaa, että se karkotti katsojat teattereista – samaan aikaan Spede kiinnosti satojatuhansia katsojia

1960- ja 70-luvun vaihteessa Suomessa tehtiin poikkeuksellisen paljon yhteiskunnallisia elokuvia scifistä trillereihin. Aika ei ole ollut kaikille armollinen.

Minkälaisia elokuvia esitettiin Helsingissä 50 vuotta sitten – huhtikuussa 1969?

Pisimpään teatterissa pyörineitä leffoja olivat David ­Leanin Tohtori Zivago (67 teatteriviikkoa), Edvin Laineen Täällä Pohjantähden alla (47 tv.) ja Roman Polanskin Inho (30 tv.).

Pohjantähti oli yksi kituliaan kotimaisen elokuvan valopilkuista. Siitä oli leivottu uutta Tuntematonta sotilasta – ja menestys siitä tulikin. Täällä Pohjantähden alla on yhä Suomen viidenneksi katsotuin yli miljoonalla katsojallaan.

Mutta mitä ihmettä? HS:n elokuvailmoitussivun alarivillä on toinenkin kotimainen elokuva! Piskuisessa Louhi-teatterissa Vallilassa esitetään Ruusujen aikaa kymmenettä ja viimeistä viikkoaan.

Suomen ensimmäisessä, Risto Jarvan ohjaamassa tieteiselokuvassa Ruusujen aika eletään vuotta 2012, jolloin yhteiskunnallinen päätösvalta on siirtynyt asiantuntijoille.

Päähenkilö Raimo Lappalainen valmistelee tv-dokumenttia 1960-luvun Suomesta käyttämällä päähenkilönä vuosina 1946–76 elänyttä tavista Saara Turusta. Hänen tarinallaan Lappalainen haluaa osoittaa kuinka surkeata elämä oli aikoinaan luokkaristiriitojen täyttämässä demokratiassa.

Kaikkien tieteiselokuvien tavoin Ruusujen aikakin kommentoi omaa aikaansa ja määrittelee tulevaisuutta syntyhetkensä parametrien mukaan. Elokuva peilaa 1960-luvun kehitysoptimismia ja vuoden 1968 opiskelijaradikalismia.

Tekijöiden hybris oli vahva vielä vuosien kuluttua: ”On kuin siihen elokuvaan olisi pantu kaikki mitä silloin tiedettiin ja tunnettiin, kuin elämän arvoitus olisi ratkaistu ja sitten haluttu esittää suurelle yleisölle”, kuvaili yksi elokuvan käsi­kirjoittaja Peter von Bagh elokuvaa vuonna 1979.

Harmi sinänsä, ettei sitä suurta yleisöä juuri kiinnostanut. Katsojia Ruusujen aika keräsi vain 30 000.

Suomalainen elokuva lähes katosi 1960-luvulla. Ala oli porskuttanut vahvasti 1950-luvun lopulle saakka, mutta 1960-luvulla yhteiskunnan rakennemuutos, pitkä näyttelijälakko ja television tulo vetivät maton alta.

Kotimainen elokuva piti keksiä uudelleen, mikä jäi nuoren polven tehtäväksi. Uusia tuulia puhalsivat muun muassa ohjaajat Mikko Niskanen, Maunu Kurkvaara, Jarva ja Spede Pasanen, joista jälkimmäinen valitsi viihdyttämisen otsakurttuisen taiteenteon sijaan. Suomalaisen elokuvan kannalta vuosikymmen oli syöksykierrettä. Esimerkiksi vuonna 1967 kotimaisia ensi-iltoja oli vain kolme.

Ajanjaksolla 1959–69 vuosittaiset elokuvakäynnit romahtivat 25 miljoonasta kymmeneen miljoonaan.

Elokuvantekijäpolven vaihtuminen ja poliittinen ilmapiiri 1960-luvun lopulla johti muutaman vuoden kauteen, jolloin Suomessa tehtiin liuta mitä oudompia ja räävittömämpiä yhteiskunnallisia elokuvia.

Elettiin taistolaisuuden kasvuvuosia, ja elokuvia yhdisti vasemmistolainen näkökulma. Etualalla olivat luokkaristiriidat ja yhteiskunnan rakenteellinen epäoikeudenmukaisuus. Nämä jyräsivät yksilön kokemukset.

Harva näistä kirkasotsaisista elokuvista on vanhentunut arvokkaasti, mutta vaikkapa vuosien 1967–72 kattauksessa on monta katsomisen arvoista elokuvaa. Ne kaikki eivät ole taiteellisia täysosumia, mutta ne ovat paljonpuhuvia peilikuvia ylipolitisoituneesta ajasta.

Uuden elokuvan läpimurtoaikana voi pitää vuotta 1967, jolloin valmistuivat Lapualaismorsian (Niskanen, 1967) ja Työmiehen päiväkirja (Jarva, 1967). Edellisessä kuvattiin tiedostavia opiskelijanuoria, kun taas jälkimmäinen on kuvaus työ­väestöön kuuluvan nuorenparin arjesta.

Seuraavana vuonna saivat ensi-iltansa Punahilkka (Timo Bergholm, 1968), Rottasota (Kurkvaara, 1968) ja Vihreä leski (Pakkasvirta, 1968).

Koulukotikuvaus, kilpailuyhteiskunnan paatoksellista ruodintaa ja asumalähiön kipuilua – ei ihan perinteisiä aiheita suomalaisessa elokuvassa. Uutta oli myös Vihreän lesken lesbosuhteet ja huumeiden käyttö.

Elokuvia rytmittivät uudet ajan sävelet. Vaikka vuonna 1966 perustetun Love Recordsin katalogi oli vielä ohut, levy-yhtiön tuottamaa musiikkia kuultiin monissa elokuvissa. Esimerkiksi Blues Sectionia kuullaan viidessä pitkässä ja yhdessä lyhyt­elokuvassa, vaikka yhtyeen ydintuotanto käsittää yhden albumin ja muutaman singlen.

Yhteiskunnallisen elokuvan ehkä kestävin saavutus on Erkko Kivikosken ajaton draama Kesyttömät veljekset (1969). Siinä Eero ja Pertti Melasniemi näyttelevät veljeksiä, joista toinen alkaa kivisen tien yksityisyrittäjäksi, kun taas toista kiehtoo radikalismin pöhinä.

Kun uusia viestejä yhdistettiin uusiin toteutustapoihin, syntyi godardilaisia muotokokeiluja. Elokuvissa Bensaa suonissa (Jarva, 1970) ja Kesäkapina (Pakkasvirta, 1970) kerrontaa katkovat teksti­planssit ja shokeeraavat kuvat.

Sakari Rimmisen ohjaama Pilvilinna (1970) on puolestaan eriskummallinen sekoitus fantasiaa ja dokumenttia tekijöinään etupäässä Taiteteollisen oppilaitoksen Kamerataiteen vastavalmistuneet oppilaat.

Elokuvassa vilahtaa paljon myöhemmin tutuksi tulleita hahmoja kuten Pirjo Honkasalo, Lauri Törhönen ja Aarno Laitinen. Loppusanat lausuu nuortaistolaisuuden ikoni Jaakko Laakso: ”Meillä on nyt tässä tällainen yhteiskunta, mutta kyllä se tästä vielä kaatuu.”

Muita kuuluja tyylilajin elokuvia ovat Jörn Donnerin dokumentti Perkele! Kuvia Suomesta (1971) ja Hymy-lehden ruumiinavaus Kun taivas putoaa (Jarva, 1972).

Ajanjakso tuotti myös kulttimainetta nauttivan, mutta harvojen näkemän vasemmistoanarkistisen jännärin Julisteiden liimaajat (Tuomo-Juhani Vuorenmaa, 1972). Elokuvan toisen käsikirjoittajan Raimo O. Niemen tunnetuin ohjaus on Poika ja ilves (1998).

Taitekohdassa monet 1950-luvun kultakauden ohjaajat jättäytyivät pois kyydistä – oikeastaan vain Edvin Laine ja Matti Kassila jatkoivat uraansa.

Yhteiskunnallisella elokuvalla oli draivia ja uhmaa. Elokuvabisneksen kannalta yksi tärkeä elementti tosin puuttui: katsojat. Siinä missä Spede-elokuvat houkuttelivat satojatuhansia katsojia, pienten ja sorrettujen kohtalot kiinnostivat yleensä noin 6 000 katsojaa.

Yhteiskunnallisen elokuvan viimeinen henkäys oli Pakkasvirran ohjaus Jouluksi kotiin vuodelta 1975. Siinä rakennustyömies Urho Suomalainen rakentaa vapaa-ajallaan perheelleen omakotitaloa.

Vastoinkäymisiä on enemmän kuin kylliksi ja lopulta Suomalainen kuolee sydänkohtaukseen keskeneräisessä talossaan.

Sataa räntää.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uniasentosi voi paljastaa, oletko introvertti – Viisi faktaa nukkuma-asennoista

    2. 2

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    3. 3

      Seksikultin johtaja sai tuomion Yhdysvalloissa

    4. 4

      EU-tuomioistuin mitätöi Adidaksen kolmiraitaisen tavaramerkin

    5. 5

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    6. 6

      EU rajoittaa myöhästelyjä mutta ei voi kieltää ihmisiä lentämästä: ”Emme voi tehdä mitään junien ja lentojen hintaerolle”

    7. 7

      Jätkäsaareen nousemassa lähes 40 metriä Clarionia korkeampi tornihotelli

    8. 8

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    9. 9

      Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

    10. 10

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Konkurssiin menneen Kone­pajan Brunon omistajat haukkuvat Bruce Oreckin toiminnan

    3. 3

      Poliisit tutkivat tunteja kuolleen vauvan tapausta New Yorkissa, ensi­hoitajat totesivat lapsen jo kuolleeksi – vasta oikeus­lääkäri tajusi, että kyseessä oli nukke

    4. 4

      Miksi yksi tienaa toista enemmän? Tutkimusten mukaan tulo­erot selittyvät suurelta osin geeneillä, eikä lasta voi kasvattaa menestyjäksi

      Tilaajille
    5. 5

      Pyörälenkillä ollut triathlonisti sai häntä kolhineen autoilijan kiinni, nappasi kuvat ja teki rikosilmoituksen – törmäys tallentui videolle

    6. 6

      Kaikille tästä ei tule valon kesä: Ole itsellesi armollinen juuri nyt

    7. 7

      Duunariperheen tytöstä tuli professori, joka puolustaa työläisiä – Suomessa on paljon sairaaksi tekevää työtä, sanoo Anne Kouvonen

      Tilaajille
    8. 8

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    9. 9

      Raportti: Matkustajat olivat vaarassa imeytyä lentokoneen moottoriin evakuoinnin aikana Helsinki-Vantaalla

    10. 10

      EU-tuomioistuin mitätöi Adidaksen kolmiraitaisen tavaramerkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    5. 5

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    6. 6

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    7. 7

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    8. 8

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    9. 9

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    10. 10

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    11. Näytä lisää