Kulttuuri

Islamismia ymmärtääkseen on tunnettava historia: tällainen on tutkijan tulkinta Egyptin vaiheista

Andrei Sergejeff kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen teoksen modernin arabimaan historiasta

Islam tunkee näinä päivinä otsikoihin jatkuvasti ja joka paikassa. Maahanmuutto Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Eurooppaan on poliittisesti kuuma peruna, jonka ympärillä vellova keskustelu muokkaa puoluekenttiä uusiksi lähes jokaisessa Euroopan maassa.

Maahanmuuttovastaisten populistipuolueiden noususta päätellen yhä useampi eurooppalainen ja ilmeisesti myös suomalainen uskoo, että islam ja Euroopan naapurissa sijaitseva Lähi-itä ovat uhka, jolta voidaan pelastautua vain pystyttämällä muureja.

Puhetta riittää, mutta neutraalista perustiedosta on silti huutava pula. Saattaa kuulostaa uskomattomalta, ettei suomeksi ole tähän päivään mennessä julkaistu yhtä ainutta kattavaa teosta yhdenkään modernin arabimaan historiasta.

Paitsi että nyt on.

Islamin ja arabiankielen tutkija Andrei Sergejeff on tarttunut melkoiseen haasteeseen kasatessaan yksiin kansiin Egyptin historian. (Egyptin historia. Kleopatran ajasta arabikevääseen, Gaudeamus 2019).

Egypti ja erityisesti sen hedelmällisin alue, Niilijoen rannat, tunnetaan yhtenä sivilisaatiomme kehtona. Sergejeff ymmärrettävästi sivuuttaa teoksessaan kokonaan faaraoiden ajan Egyptin tuhansia vuosia kestäneen historian ja hyppää historian rattaisiin vasta vähän ennen ajanlaskumme alkua.


Mutta kyllä kahdessa tuhannessa vuodessakin riittää asiakokonaisuuksia pureskeltavaksi: kreikkalaisvetoinen helleeninen kausi, roomalaisaika, islaminuskoisten arabien levittäytyminen, satoja vuosia kestäneet useat eri kalifaattikaudet, turkkilaisvetoinen osmanien kausi, ranskalaisten ja brittien valloituskaudet sekä lopulta Egyptin itsenäistymisen aika toinen toistaan seuraavine mullistuksineen.

Kaiken tämän tietomäärän jälkeen jää helposti haukkomaan henkeään. Jos joku kysyy kirjan lukemisen jälkeen, miten kiteyttää Egyptin idea, vastaaminen olisi vaikeaa. Mitään niin monikerroksista ja rönsyilevää on mahdotonta yksinkertaistaa.

Juuri tämän vuoksi myös islamia tai arabimaailmaa kokonaisuudessaan on mahdotonta asettaa yhteen muottiin.

Suomalaisten arabimaailmaa koskevan tietoaukon täyttäminen on silti luontevaa aloittaa nimenomaan Egyptistä. Egyptistä suomalaisetkin tietävät sentään jotain – kiitos turismin ja Gizan pyramidien.

Egypti on luonteva ikkuna kurkistaa arabimaailman todellisuuteen myös siksi, koska Afrikan, Aasian ja Euroopan rajapyykillä sijaitseva Egypti on historiallisesti ehkä merkittävin ja kulttuurisesti yhä vaikutusvaltaisin arabimaa. Esimerkiksi egyptiläinen kirjallisuus, elokuvat ja populaarimusiikki tunnetaan kaikkialla Lähi-idässä.

Egypti on myös väkiluvultaan suurin arabimaa, ja sen asukasluku kasvaa huimaavaa vauhtia. Modernin Egyptin vaiheita kerratessaan Sergejeff nostaakin kirjassaan useaan otteeseen esille Egyptin nopean väestönkasvun. Hän selittää sillä monia itsenäisyyden ajan poliittisia ja taloudellisia haasteita, joiden kanssa Egyptin hallitsijat ovat joutuneet painimaan, vaikka eivät itse tunnusta väestönkasvua ongelmaksi.

Muistan, kuinka työskennellessäni HS:n Lähi-idän kirjeenvaihtajana Kairossa vuosina 2011–2012 kirjoitin juttuihini Egyptin asukasluvuksi runsas 80 miljoonaa. Nyt, vain kahdeksan vuotta myöhemmin, Egyptin väkiluku hipoo jo sataa miljoonaa.

Väestö on kasvanut alle vuosikymmenessä kaksi–kolme kertaa Suomen asukasluvun verran.

Onko Egypti väestöpullistumineen siis uhka ympäristölleen?

Jos vastausta etsii historiasta, käy selväksi, että Egypti on ollut lähinnä useasta suunnasta työntyvien valloitusten kohde. Kreikkalaisten ja roomalaisten jälkeen tulivat arabit, mutta hekään eivät arabisoineet Egyptiä täysin. Myöhemmin Egypti ensin shiialaistui ja muuttui taas sunnilaiseksi.

Sitten Egyptiin työntyi turkkilaisten osmaanien imperiumi ja tämän jälkeen eurooppalaiset siirtomaaherrat. Jokainen näistä on jättänyt Egyptiin omat jälkensä.


Itsenäisyytensä aikana Egypti on käynnistänyt sotaretket Israelia ja Jemeniä vastaan sekä pyrkinyt laajenemaan panarabialaisen ideologian avulla, mutta nämä pyrkimykset eivät ole olleet menestyksiä.

Viime vuosikymmeninä talous- ja väestönkasvuongelmien kanssa kamppaillut Egypti on joutunut yhä enemmän Persianlahden öljymaiden taloudellisen vaikutusvallan alle ja samalla konservatiivisen islamilaisen kulttuurin vaikutuspiiriin.

Se, mitä nyky-Egypti kokonaisuudessaan on, on kaikkien näiden mutkikkaiden kulttuurihistoriallisten kerrostumien mosaiikki. Ulkopuolisten valloittajien ja sisäsyntyisten autoritaaristen johtajien dynamiikasta kehittyi Egyptissä myös moderni jihadistinen liike, josta on tullut kasvava uhka Lähi-idän maille ja osin myös Euroopalle.

Pitkässä historian kaaressa tosin väkivaltainen jihadismikin saattaa näyttäytyä lähinnä päiväperholta.

Sergejeff vetää myös eron jihadistisen liikkeen ja maltillisempina pitämiensä islamistien kuten Egyptissä niin ikään kehittyneen Muslimiveljeskunnan välille.

Hän katsoo poliittisen islamin kehittyneen Egyptissä suhteellisen vapaasti lähinnä siksi, koska itsenäisyyden ajan johtajat kuten Gamal Abdel Nasser ja Anwar Sadat pitivät niitä hyödyllisinä vastavoimina kommunisteille.

Kokonaisuudessaan Egyptin historian läpikäyminen onkin hyvä muistutus siitä, että moderni arabimaa on muotoutunut sellaiseksi mitä se on tiiviissä vuorovaikutus- ja suorastaan symbioottisessa suhteessa paitsi muun arabi- ja islamilaisen maailman, myös läntisten vaikutteiden kanssa.

Esimerkiksi islamismi syntyi nimenomaan vastavoimana Egyptin koetulle länsimaistumiselle, korruptiolle ja perinteisten arvojen rapautumiselle.

Euroopan ja arabimaailman erottaa toisistaan vain Välimeri tai Mare Nostrum (Meidän meri), jolla nimellä roomalaiset sitä kutsuivat. Historian pitkässä kaaressa meri on oikeastaan yhdistänyt, ei erottanut.

Arabikevään kansannousujen synnyttämä myrsky alkaa olla jo laantunut, mutta Egypti on yhä painekattila, jonka poliittisia ja taloudellisia ongelmia presidentti Abdul Fattah al-Sisin tiukka sotilasvalta ei ole onnistunut ratkaisemaan.

Vaikka Välimerestä tehtäisiin muuri tai vallihauta, Egypti ja muut arabimaat tulevat pysymään lähimpinä naapureinamme. Historian tajulle ja syvällisemmälle tietämykselle luulisi olevan tilausta.

Andrei Sergejeff: Egyptin historia. Kleopatran ajasta arabikevääseen, 432 s., Gaudeamus 2019.

Fakta

Egyptin viimeiset sata vuotta – merkittävimpiä käänteitä


1922: Egypti itsenäistyy, mutta säilyy käytännössä ulkopuolisen yläluokan hallitsemana. Nationalismi ja sosialismi levittäytyvät, poliittinen islam nostaa päätään.

1952: Poliittisen kaaoksen kasvaessa ”vapaat upseerit” tekevät vallankaappauksen. Kuningas pakenee Italiaan, valtaan nousee karismaattinen nationalisti ja sosialisti Gamal Abdel Nasser. Muslimiveljeskunta murskataan.

1967: Kuuden päivän sota Israelia vastaan on Egyptille täydellinen fiasko. Nasser kuolee pian sydänkohtaukseen.

1979: Länsimielisempi johtaja Anwar Sadat solmii ensimmäisenä arabimaana rauhan Israelin kanssa. Islamistit raivoissaan, ja 1981 Sadat murhataan. Tilalle nousee Hosni Mubarak 30 vuodeksi.

2011: Tunisiasta alkanut kansannousu leviää Egyptiin ja miljoonat mielenosoittajat kaatavat Mubarakin hallinnon. Vaaleissa valtaan nousee islamistijärjestö Muslimiveljeskunta.

2013: Sekasorto kasvaa, ja armeija kaataa Muslimiveljeskuntaa edustavat Mohammed Mursin vallan. Uudeksi presidentiksi sotamarsalkka Abdel Fattah al-Sisi, joka vakauttaa Egyptin rautakouralla.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Google kieltää Huaweilta Android-käyttö­järjestelmänsä päivitykset

    2. 2

      Kuorsaamista vastaan löytyy monia kotikonsteja, ja yksi on ylitse muiden

      Tilaajille
    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Meitä suomalaisia jäytää omituinen ristiriita nimeltä onnellisuusparadoksi

    5. 5

      Katsastuksessa rapsahtavien ajokieltojen määrä huimassa kasvussa – Hakukone kertoo, kuinka usein eri automerkit on hylätty

    6. 6

      Suomalainen uimakouluyritys onnistui kasvamaan Venäjällä, mutta ensin piti vaihtaa esitteissä olevat lasten kuvat kauniimpiin

    7. 7

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    8. 8

      Vihreillä kaksoisjohto: Ville Niinistö ja Heidi Hautala suosituimmat euroehdokkaat

    9. 9

      ”Jos Huawei pääsee monopoli­asemaan, se on maalle melkein itse­murha” – Yhdysvallat rakentaa muuria Huawein ympärille, mistä kiistassa on kyse?

    10. 10

      Tarja Kivistö loi itselleen ammatin, koska ei halunnut kahden tragedian jälkeen enää joustaa arvoistaan: nyt hän kuuntelee työkseen työtoverien murheita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    3. 3

      Öisin tapahtuu kummia, ihmettelivät naiset uskonnollisessa siirto­kunnassa – paljastui hyytävä raiskausten sarja, mutta nyt paikalliset johtajat haluavat vapauttaa syylliset

    4. 4

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    5. 5

      Madonna ja Islanti rikkoivat Euroviisujen sääntöjä: Palestiinan liput esillä suorassa lähetyksessä Tel Avivissa

    6. 6

      Parivuotias lapsi katosi kauppareissulla äidiltään Vantaan Martinlaaksossa, ja päätyi yksin junalla Helsingin rautatieasemalle

    7. 7

      Jussi Halla-ahon mielestä uhriutumisesta on tullut tavoiteltua pääomaa – piispa ei juuri haastanut poliitikkoa Kirkkopäivillä

    8. 8

      Poliisi on selvittänyt, kuka löi Jumbon pysäköintihallissa pyöräillyttä 3-vuotiasta poikaa

    9. 9

      Isis sieppasi lapsia ja koulutti heitä julmaan ideologiaan – HS tapasi vapautettuja lapsia, jotka eivät enää tunne vanhempiaan ja kutsuvat näitä vääräuskoisiksi

      Tilaajille
    10. 10

      HS-analyysi: Itävallan videoskandaali ravistelee koko Eurooppaa: miten poliitikkoihin voi luottaa ja mikä on oikeistopopulistien suhde Venäjään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

    4. 4

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    5. 5

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    6. 6

      Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

      Tilaajille
    7. 7

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    8. 8

      Simppeli ruutupaperi­kikka paljastaa, kannattaako halvat aurinko­lasit ostaa vai ei, sanoo professori

    9. 9

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    10. 10

      Pariskunta osti omakoti­talon, josta paljastui myrkkyä – Korkein oikeus ratkaisi pitkään jatkuneen riidan myyjän hyväksi

    11. Näytä lisää