Kulttuuri

Islamismia ymmärtääkseen on tunnettava historia: tällainen on tutkijan tulkinta Egyptin vaiheista

Andrei Sergejeff kirjoitti ensimmäisen suomenkielisen teoksen modernin arabimaan historiasta

Islam tunkee näinä päivinä otsikoihin jatkuvasti ja joka paikassa. Maahanmuutto Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta Eurooppaan on poliittisesti kuuma peruna, jonka ympärillä vellova keskustelu muokkaa puoluekenttiä uusiksi lähes jokaisessa Euroopan maassa.

Maahanmuuttovastaisten populistipuolueiden noususta päätellen yhä useampi eurooppalainen ja ilmeisesti myös suomalainen uskoo, että islam ja Euroopan naapurissa sijaitseva Lähi-itä ovat uhka, jolta voidaan pelastautua vain pystyttämällä muureja.

Puhetta riittää, mutta neutraalista perustiedosta on silti huutava pula. Saattaa kuulostaa uskomattomalta, ettei suomeksi ole tähän päivään mennessä julkaistu yhtä ainutta kattavaa teosta yhdenkään modernin arabimaan historiasta.

Paitsi että nyt on.

Islamin ja arabiankielen tutkija Andrei Sergejeff on tarttunut melkoiseen haasteeseen kasatessaan yksiin kansiin Egyptin historian. (Egyptin historia. Kleopatran ajasta arabikevääseen, Gaudeamus 2019).

Egypti ja erityisesti sen hedelmällisin alue, Niilijoen rannat, tunnetaan yhtenä sivilisaatiomme kehtona. Sergejeff ymmärrettävästi sivuuttaa teoksessaan kokonaan faaraoiden ajan Egyptin tuhansia vuosia kestäneen historian ja hyppää historian rattaisiin vasta vähän ennen ajanlaskumme alkua.


Mutta kyllä kahdessa tuhannessa vuodessakin riittää asiakokonaisuuksia pureskeltavaksi: kreikkalaisvetoinen helleeninen kausi, roomalaisaika, islaminuskoisten arabien levittäytyminen, satoja vuosia kestäneet useat eri kalifaattikaudet, turkkilaisvetoinen osmanien kausi, ranskalaisten ja brittien valloituskaudet sekä lopulta Egyptin itsenäistymisen aika toinen toistaan seuraavine mullistuksineen.

Kaiken tämän tietomäärän jälkeen jää helposti haukkomaan henkeään. Jos joku kysyy kirjan lukemisen jälkeen, miten kiteyttää Egyptin idea, vastaaminen olisi vaikeaa. Mitään niin monikerroksista ja rönsyilevää on mahdotonta yksinkertaistaa.

Juuri tämän vuoksi myös islamia tai arabimaailmaa kokonaisuudessaan on mahdotonta asettaa yhteen muottiin.

Suomalaisten arabimaailmaa koskevan tietoaukon täyttäminen on silti luontevaa aloittaa nimenomaan Egyptistä. Egyptistä suomalaisetkin tietävät sentään jotain – kiitos turismin ja Gizan pyramidien.

Egypti on luonteva ikkuna kurkistaa arabimaailman todellisuuteen myös siksi, koska Afrikan, Aasian ja Euroopan rajapyykillä sijaitseva Egypti on historiallisesti ehkä merkittävin ja kulttuurisesti yhä vaikutusvaltaisin arabimaa. Esimerkiksi egyptiläinen kirjallisuus, elokuvat ja populaarimusiikki tunnetaan kaikkialla Lähi-idässä.

Egypti on myös väkiluvultaan suurin arabimaa, ja sen asukasluku kasvaa huimaavaa vauhtia. Modernin Egyptin vaiheita kerratessaan Sergejeff nostaakin kirjassaan useaan otteeseen esille Egyptin nopean väestönkasvun. Hän selittää sillä monia itsenäisyyden ajan poliittisia ja taloudellisia haasteita, joiden kanssa Egyptin hallitsijat ovat joutuneet painimaan, vaikka eivät itse tunnusta väestönkasvua ongelmaksi.

Muistan, kuinka työskennellessäni HS:n Lähi-idän kirjeenvaihtajana Kairossa vuosina 2011–2012 kirjoitin juttuihini Egyptin asukasluvuksi runsas 80 miljoonaa. Nyt, vain kahdeksan vuotta myöhemmin, Egyptin väkiluku hipoo jo sataa miljoonaa.

Väestö on kasvanut alle vuosikymmenessä kaksi–kolme kertaa Suomen asukasluvun verran.

Onko Egypti väestöpullistumineen siis uhka ympäristölleen?

Jos vastausta etsii historiasta, käy selväksi, että Egypti on ollut lähinnä useasta suunnasta työntyvien valloitusten kohde. Kreikkalaisten ja roomalaisten jälkeen tulivat arabit, mutta hekään eivät arabisoineet Egyptiä täysin. Myöhemmin Egypti ensin shiialaistui ja muuttui taas sunnilaiseksi.

Sitten Egyptiin työntyi turkkilaisten osmaanien imperiumi ja tämän jälkeen eurooppalaiset siirtomaaherrat. Jokainen näistä on jättänyt Egyptiin omat jälkensä.


Itsenäisyytensä aikana Egypti on käynnistänyt sotaretket Israelia ja Jemeniä vastaan sekä pyrkinyt laajenemaan panarabialaisen ideologian avulla, mutta nämä pyrkimykset eivät ole olleet menestyksiä.

Viime vuosikymmeninä talous- ja väestönkasvuongelmien kanssa kamppaillut Egypti on joutunut yhä enemmän Persianlahden öljymaiden taloudellisen vaikutusvallan alle ja samalla konservatiivisen islamilaisen kulttuurin vaikutuspiiriin.

Se, mitä nyky-Egypti kokonaisuudessaan on, on kaikkien näiden mutkikkaiden kulttuurihistoriallisten kerrostumien mosaiikki. Ulkopuolisten valloittajien ja sisäsyntyisten autoritaaristen johtajien dynamiikasta kehittyi Egyptissä myös moderni jihadistinen liike, josta on tullut kasvava uhka Lähi-idän maille ja osin myös Euroopalle.

Pitkässä historian kaaressa tosin väkivaltainen jihadismikin saattaa näyttäytyä lähinnä päiväperholta.

Sergejeff vetää myös eron jihadistisen liikkeen ja maltillisempina pitämiensä islamistien kuten Egyptissä niin ikään kehittyneen Muslimiveljeskunnan välille.

Hän katsoo poliittisen islamin kehittyneen Egyptissä suhteellisen vapaasti lähinnä siksi, koska itsenäisyyden ajan johtajat kuten Gamal Abdel Nasser ja Anwar Sadat pitivät niitä hyödyllisinä vastavoimina kommunisteille.

Kokonaisuudessaan Egyptin historian läpikäyminen onkin hyvä muistutus siitä, että moderni arabimaa on muotoutunut sellaiseksi mitä se on tiiviissä vuorovaikutus- ja suorastaan symbioottisessa suhteessa paitsi muun arabi- ja islamilaisen maailman, myös läntisten vaikutteiden kanssa.

Esimerkiksi islamismi syntyi nimenomaan vastavoimana Egyptin koetulle länsimaistumiselle, korruptiolle ja perinteisten arvojen rapautumiselle.

Euroopan ja arabimaailman erottaa toisistaan vain Välimeri tai Mare Nostrum (Meidän meri), jolla nimellä roomalaiset sitä kutsuivat. Historian pitkässä kaaressa meri on oikeastaan yhdistänyt, ei erottanut.

Arabikevään kansannousujen synnyttämä myrsky alkaa olla jo laantunut, mutta Egypti on yhä painekattila, jonka poliittisia ja taloudellisia ongelmia presidentti Abdul Fattah al-Sisin tiukka sotilasvalta ei ole onnistunut ratkaisemaan.

Vaikka Välimerestä tehtäisiin muuri tai vallihauta, Egypti ja muut arabimaat tulevat pysymään lähimpinä naapureinamme. Historian tajulle ja syvällisemmälle tietämykselle luulisi olevan tilausta.

Andrei Sergejeff: Egyptin historia. Kleopatran ajasta arabikevääseen, 432 s., Gaudeamus 2019.

Fakta

Egyptin viimeiset sata vuotta – merkittävimpiä käänteitä


1922: Egypti itsenäistyy, mutta säilyy käytännössä ulkopuolisen yläluokan hallitsemana. Nationalismi ja sosialismi levittäytyvät, poliittinen islam nostaa päätään.

1952: Poliittisen kaaoksen kasvaessa ”vapaat upseerit” tekevät vallankaappauksen. Kuningas pakenee Italiaan, valtaan nousee karismaattinen nationalisti ja sosialisti Gamal Abdel Nasser. Muslimiveljeskunta murskataan.

1967: Kuuden päivän sota Israelia vastaan on Egyptille täydellinen fiasko. Nasser kuolee pian sydänkohtaukseen.

1979: Länsimielisempi johtaja Anwar Sadat solmii ensimmäisenä arabimaana rauhan Israelin kanssa. Islamistit raivoissaan, ja 1981 Sadat murhataan. Tilalle nousee Hosni Mubarak 30 vuodeksi.

2011: Tunisiasta alkanut kansannousu leviää Egyptiin ja miljoonat mielenosoittajat kaatavat Mubarakin hallinnon. Vaaleissa valtaan nousee islamistijärjestö Muslimiveljeskunta.

2013: Sekasorto kasvaa, ja armeija kaataa Muslimiveljeskuntaa edustavat Mohammed Mursin vallan. Uudeksi presidentiksi sotamarsalkka Abdel Fattah al-Sisi, joka vakauttaa Egyptin rautakouralla.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

      Tilaajille
    2. 2

      Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi heistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

    3. 3

      ”Luojan kiitos, en ole Suomessa”, Erica Fugate ajatteli ja lähti lapsensa kanssa yhdys­valtalaisen vanki­karkurin matkaan – lopulta hän myi miehen tarinan Hollywoodiin

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi hallitus voi saada ikäviä yllätyksiä maailmalta

    5. 5

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    6. 6

      Tässä on yksi hirveimmistä treeneistä: kuukausi leuan­vetoa

      Tilaajille
    7. 7

      Kun opioidikriisi räjähti käsiin Yhdys­valloissa, myös suomalaiset kipu­kroonikot joutuivat hankalaan asemaan

    8. 8

      Saaristoon, Mathildedaliin vai Kristiinan­kaupunkiin? Katso kymmenen vinkkiä, mihin kannattaa matkustaa Suomessa

    9. 9

      Taistele, pakene vai sittenkin lamaannu – kuka pystyy toimimaan tarkoituksen­mukaisesti hengen­vaarassa?

      Tilaajille
    10. 10

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    2. 2

      ”Hävettävän suuri” BMW vie suomalaisen kirurgin tallinnalaiselle klinikalle: sote ja verot ajavat suomalaisia lääkäreitä muualle töihin

    3. 3

      HS selvitti vaikeasti aukeavan Fingerpori-sarja­kuvan merkitystä piirtäjä Pertti Jarlalta, nyt Jarla kommentoi selitystään toisessa sarja­kuvassaan

    4. 4

      Simbassäng eli simpanssisänky – toimittajien virheet ovat noloja, mutta pahimmista tulee klassikoita

    5. 5

      ”Minulle ei voi tapahtua mitään”, sanoi Pamela Werner iltana, jolloin hänet silvottiin – Pekingissä murhatun 19-vuotiaan kohtaloa pohditaan yhä vuosikymmeniä myöhemmin

      Tilaajille
    6. 6

      Demokratian pyhää periaatetta loukattiin vaalikeväänä, ja nyt on aika soittaa hälytyskelloja

    7. 7

      Helsinkiläisessä hätämajoituksessa viettää yönsä yhdeksän­kuukautinen vauva

      Tilaajille
    8. 8

      Viskiyhtiön perijä tunnusti syyllisyytensä seksikulttia koskevassa oikeuden­käynnissä

    9. 9

      Jussi Halla-aho sanoo osan vanhoista kirjoituksistaan olleen ”tyhmiä ja harkitsemattomia” muttei irtisanoudu teksteistä

    10. 10

      Poliisi selvittää: Miten auto on onnistuttu ajamaan kahden aidan ahtaaseen väliin kyljelleen?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

    2. 2

      Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

    3. 3

      Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

    4. 4

      Vaalitulos ratkesi äärimmäisen niukasti: Sdp suurin, vaali­päivän äänivyöry toi perus­suomalaiset lähes tasoihin – lue HS:n analyysit tuloksesta

    5. 5

      Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

    6. 6

      Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

    7. 7

      Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

    8. 8

      Maiju Järvisen 7-vuotias poika eristettiin luokassa muista sermeillä – Tänä keväänä hän on viimein pystynyt kertomaan, miltä opetus­suunnitelman painottama ”inkluusio” oikeasti tuntuu

      Tilaajille
    9. 9

      Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

      Tilaajille
    10. 10

      Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

    11. Näytä lisää