Kulttuuri    |   Näyttelyarvostelu

Tänään avautuva Ellen Thesleffin näyttely Hamissa näyttää, miten selvästi hän oli aikaansa ja muita suomalaisia taiteilijoita edellä

Taiteilija osasi jollain merkillisellä tavalla tavoittaa helteen hehkun, viileillä väreillä, kirjoittaa Timo Valjakka. Ellen Thesleffin (1869–1954) näyttely avautuu perjantaina yleisölle Helsingissä.

Maalaustaide

Ellen Thesleff – Minä maalaan kuin jumala 26.1.2020 saakka Helsingin taidemuseossa (Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8). Ti–su 11–19.

Taidemaalari Ellen Thesleff oli 22-vuotias, kun hän maalasi Kaiun vuonna 1891. Ruoveden Muroleella valmistunut maalaus esittää vastavalossa seisovaa nuorta naista, joka näyttää omalla äänellään ottavan haltuunsa koko häntä ympäröivän maailman.


Teos oli esillä ensimmäisessä Suomen taiteilijain näyttelyssä saman vuoden syksyllä ja sai taidokkuutensa vuoksi osakseen paljon huomiota.

Ajallisen etäisyyden päästä katsottuna teoksen voi nähdä myös eräänlaisena Thesleffin omakuvana, itsevarmana tunnetun taiteilijan sisäisen äänen ja tahdon ennusmerkkinä.

Kaiku on itsestään selvä valinta Ellen Thesleffin (1869–1954) näyttelyn avausteokseksi. Sen lisäksi, että se on varhainen mestariteos, siihen sisältyy monia Thesleffin taiteessa toistuvia asioi­ta palettiveitsitekniikkaa myöten. Yksittäisistä maalauksista lähimpänä sitä on Tytöt niityllä, 1906, jossa esiintyy sama huhuileva naishahmo ja jossa taustan kirkkaanvihreä niitty on kuin pystyyn nostettu.

Thesleffin syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta. Taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kokoamassa juhlanäyttelyssä on esillä noin 70 maalausta taiteilijan koko uran ajalta, lukuisia väripuupiirroksia sekä dokumentti- ja arkistomateriaalia kuten valokuvia, kirjeitä ja luonnoskirjoja. Ateneumin vuoden 1998 suurnäyttelyssä oli runsaat 300 teosta. Schreck kirjoitti elämäkerran Thesleffistä vuonna 2017.

Näyttelyn katsominen vaatii tarkkaavaisuutta, sillä sen temaattinen, kuva-aiheisiin perustuva ripustus rikkoo useaan otteeseen teosten kronologisen järjestyksen.

Esimerkiksi Thesleffin toinen tunnettu varhaistyö, eteerinen muotokuva Thyra-sisaresta vuodelta 1892, on vasta näyttelyn kolmannessa huoneessa, muiden symbolismiin vivahtavien maalausten joukossa. Kahden varhaistyön välissä ovat muun muassa väreiltään syksyinen luontoallegoria Kevät (Erämaan tyttö), 1935, sekä valossa kylpevä Helsingin satama, 1912. Vitriineissä on Thesleffin Italiassa 1910-luvulla tekemiä luonnoksia ja grafiikkaa.

Temaattiselle jäsentelylle on toisaalta perusteita, sillä Thesleff oli taiteessaan nopealiikkeinen. Hän työskenteli pääasiassa kahdessa paikassa, Ruovedellä ja Italian Toscanassa, minkä ripustus tuo selvästi esiin. Mutta Thesleff myös matkusti laajasti eri puolilla Eurooppaa ja oli hyvin perillä siitä, mistä taiteen keskuksissa 1900-luvun alussa puhuttiin.

Thesleffin symbolistinen kausi 1800-luvun lopussa oli lyhyt, lähes yksiväriset teokset tummia ja hiljaisia, ohuesti maalattuja. Vain muutama vuosi myöhemmin hän käytti kirkkaita värejä ja antoi palettiveitsellä tehtyjen maalipintojen kerrostua. Noin kymmenen vuoden aikana, suunnilleen vuosina 1906–1916, hän oli parhaimmillaan.

Paikalla ei ollut väliä, kun pienikokoiset, väreissä kylpevät ja valon täyttämät maisemat seurasivat toisiaan. Niitä syntyi Ruovedellä, Firenzessä, Helsingissä ja Välimeren rannalla.

Jollain merkillisellä tavalla Thesleff onnistui tavoittamaan teoksiinsa helteisen iltapäivän hehkun ja lämpimät kesätuulet käyttämällä lähes yksinomaan viileitä värejä, sinistä, violettia ja roosaa. Esimerkistä käy Italiassa maalattu Lehtimaja, 1908.

Thesleffin ekspressionismi ei syntynyt tyhjästä. Hän oli nähnyt Wassily Kandinskyn varhaisia maisemia Saksassa ja luultavasti tutustunut tuoreeltaan myös Edvard Munchin ja ranskalaisten fauvistien teoksiin. Huomio kiinnittyy teosten ajoitukseen, sillä niitä tehdessään Thesleff oli selvästi edellä muita suomalaisia.

Esimerkiksi ranskalaisesta väritaiteesta ammentanut Septem-ryhmä syntyi Magnus Enckellin johdolla vasta 1912. Thesleff osallistui Septemin ensimmäiseen näyttelyyn, mutta irtautui ryhmästä sen jälkeen.

1920-luku oli Thesleffille vaikeaa aikaa. Hän menetti äitinsä 1919 ja samalla myös tärkeän tukijan. Toisaalta sisällissotaa seuranneessa kansallisen taiteen huumassa Thesleffin väritaide haluttiin nähdä vieraana, epäsuomalaisena. Maalauksissa nämä hänen kokemansa henkiset iskut näkyivät värien sammumisena sekä muodon haurastumisena ja hajoamisena.

Monet Thesleffin 1930-luvun maalauksista ovat utuisia ja sumuisia, unikuvien kaltaisia.

Harsomaisten siveltimenvetojen lomasta erottuvat hahmot ovat viitteellisiä ja kuin mytologiaan viittaavia myös silloin, kun he oikeasti ovat ruoveteläisiä kalastajia. Väri helähtää siellä täällä kauniisti ja tarkasti, mutta paljon pois raivattavaa tuntuu olevan vielä tiellä kohti selkeyttä ja kirkkautta.

”Ei teorioita, ei muotoa – vain väri”, Thesleff julisti. Hänellä oli selvästi mielessään jotain aivan uutta. Hän tiesi, että sen saattoi tavoittaa vain maalaamalla, yritysten ja erehdysten kautta. Hänen myöhäisempi tuotantonsa on epätasaista, mutta myös kiehtovaa. Teokset ovat ilmavia ja luonnosmaisia, kuin jälkiä haparoinnista kohti jotain vielä tuntematonta.

”Taiteilijan on osattava yllättää itsensä”, Thesleffin kerrotaan sanoneen.

Thesleff ei ollut nero, ei jumala, ei ylitse muiden. Mutta hän oli herkästi aistiva taiteilija, oman tiensä kulkija, joka varhain aavisti mihin maalaustaide oli menossa. Hän ymmärsi, että valon, värin ja muodon kolminaisuudessa yhden oli väistyttävä.

Näyttelyn päättävä Aurinkosuudelma (n. 1940) on niin lähellä abstraktia väri- ja valomaalausta kuin Thesleff milloinkaan pääsi. Näyttää siltä kuin hän olisi tässä teoksessa saapunut kokonaan uuden abstraktin taiteen porteille, jälleen kerran yhtenä ensimmäisistä.

Kuka?

Ellen Thesleff


  Taidegraafikko ja -maalari syntyi Helsingissä 5. lokakuuta 1869.

  Opiskeli aluksi Helsingissä, esimerkiksi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1887–1880.

  Lähti ensi kertaa Italiaan 1894. Asui pitkään Firenzessä ja vietti kesät

Suomessa.

  Rikkoi aikansa sukupuolinormeja leikkauttamalla hiuksensa lyhyiksi ja käyttämällä välillä miesten vaatteita.

  Ura oli pitkä: Thesleff teki maalauksia ja puupiirroksia kahdeksalla eri vuosikymmenellä.

  Kuoli Helsingissä 12. tammikuuta 1954.

Oikaisu 26.4. kello 9.20: Korjattu Thesleffin syntymävuosi oikeaksi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Päävalmentaja Jalonen hermostui venäläisten outoon kritiikkiin: ”Joku aasi voi olla, joka ajattelee niin”

    2. 2

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    3. 3

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    4. 4

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    5. 5

      Tiivistävätkö nämä kuvat suomalaisuuden ytimen? ”Heti voiton jälkeen siellä on tosi aavemainen tunnelma”, sanoo edelliset Leijona-fanien torijuhlat ikuistanut HS:n kuvaaja Sami Kero

    6. 6

      Suomalaisasukkaat katosivat Pietarista: Idänkaupan ammattilaiset pitävät nykyään perheen Suomessa ja käyvät junalla töissä Venäjällä

    7. 7

      HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

    8. 8

      Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

    9. 9

      Äänestyspaikat ovat avoinna: Näin HS seuraa EU-vaaleja Suomessa ja Euroopassa

    10. 10

      Some villiintyi Suomen MM-finaaliin johtaneesta Marko ”Mörkö” Anttilasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

      Tilaajille
    2. 2

      Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

      Tilaajille
    3. 3

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    4. 4

      Leijonat iski MM-kiekon loppuotteluun, tänään vastassa Kanada – ”Tuntui, että tuli tehtyä jotain hienoa”

    5. 5

      ”Painajainen”, ”Jalonen loi keskikentälle suon, johon Venäjä jumittui” – Venäjän media pettyi tappioon, mutta kehui Suomen joukkuetta

    6. 6

      Ruotsin mediassa ylistetään Suomea ja Jukka Jalosta: ”Hän on muuttanut veden viiniksi”

    7. 7

      Lääketiede käänsi kelkkansa homesairauden suhteen – Haaskaako Suomi satoja miljoonia korjaamalla ja purkamalla rakennuksia?

      Tilaajille
    8. 8

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    9. 9

      HS:n eurovaalikone: Etsi oma ehdokkaasi ja lue täältä kysymysten taustat

    10. 10

      ”Ennen kehotin ostamaan. Enää en sitä tekisi”, sanoo Suomen johtava sisustusstailisti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    10. 10

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    11. Näytä lisää