Kulttuuri    |   Näyttelyarvostelu

Maan tasalle pommitettu Suur-Merijoen kartano oli jugendin helmi ja rakentamatta jäänyt Kansanteatteri huippumoderni – Arkkitehtuurimuseo esittelee kaksi kadonnutta unelmaa

Arkkitehtuurimuseo esittelee jatkosodassa pommitetun Suur-Merijoen kartanon ja P. E. Blomstedtin suunnitteleman Kansanteatterin.

Arkkitehtuurin historia on täynnä menetettyjä mestariteoksia ja suunnitteluasteelle jääneitä unelmia.

Arkkitehtuurimuseon kevään näyttelyt esittelevät niistä kaksi. Suomalaisen jugendin helmi, Suur-Merijoen kartano, tuhoutui jatkosodassa. Hakaniemen torille kaavailtu uraauurtava Kansanteatteri taas jäi kokonaan rakentamatta.

Arkkitehtuurimuseon näyttelyt ovat usein orientoituneet ammattilaisyleisölle, mutta etenkin Suur-Merijoen kartanon katkeransuloinen tarina kiinnostanee myös suurta yleisöä.

Suur-Merijoen kartanon tarina alkoi, kun sveitsiläis-venäläinen kumitehtailija Maximilian Othmar Neuscheller (1860–1919) halusi rakentaa perheelleen loma-asunnon lähelle Viipuria. Suunnittelun saivat vastuulleen arkkitehtikolmikko Herman Gesellius (1874–1916), Armas Lindgren (1874–1929) ja Eliel Saarinen (1873–1950).

Kolmekymppiset arkkitehdit olivat jo ehtineet suunnitella Suomen paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn (1900), vakuutusyhtiö Pohjolan talon (1899–1901) sekä ateljeekoti Hvitt­räskin (1903), joista jokaisella on paikka suomalaisen jugendin historiassa.

Vuonna 1904 valmistuneesta Suur-Merijoen kartanosta tuli kuitenkin kolmikon suurin mestariteos.

Linnamainen kartano oli jugendin ihanteita mukaileva kokonaistaideteos, jossa jokainen yksityiskohta ovenkahvoista uuninluukkuihin oli suunniteltu yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Aikalaiskuvausten mukaan kartano teki vaikutuksen jo rakennusta lähestyessä. Keskeltä metsää paljastui dramaattisen muhkea torni ja keskiaikaista linnaa mukaileva julki­sivu.

Rakennuksen kolmekymmentä huonetta oli suunniteltu mitään säästämättä. Kartanon herralle löytyi biljardihuone, tähtitorni, valokuvalaboratorio ja tupakkahuone. Lastenhuoneet oli koristeltu piparkakku-ukkokoristein. Vanhempien kylpyhuone muistutti roomalaista kylpylää.

Kaiken keskellä oli valtava 100-neliöinen ja kaksi kerrosta korkea halli.

Arkkitehtikolmikko ja joukko käsityöläistaiteilijoita suunnitteli rakennukseen valtavan määrän uniikkeja huonekaluja ja koriste-esineitä kynttilänjaloista ryijyihin ja lasimaalauksiin.

Museossa voi tutustua kartanosta pelastettuihin tuoleihin, puuveistoksiin ja tekstiileihin sekä Eliel Saarisen rakkaudella piirtämiin valaisinsuunnitelmiin.

Maximilian Neuscheller kuoli Venäjän vallankumouksen jälkimainingeissa vuonna 1919. Venäjältä paennut perhe asui muutaman vuoden kartanossa, kunnes vuonna 1927 se myytiin valtiolle.

Puolustusvoimien lentotukikohtana toiminut kartano ei selvinnyt jatkosodan pommituksista. Suomalaisen jugendin tärkeimpiin kuuluvasta rakennuksesta ei enää ole jäljellä kuin sammaloituneet rauniot.

Arkkitehtuurimuseo sai vuonna 2017 lahjoituksena aiemmin Kansallismuseossa säilytetyt Eliel Saarisen kokoelmiin kuuluneet Suur-Merijoen piirustukset. Upean yksityiskohtaiset piirrokset käyvät itsenäisistä taideteoksista, joista voi seurata kartanon suunnitelmien etenemistä.

Niin hieno kuin näyttely onkin, pelastuneet esineet, valo­kuvat ja piirrokset vain korostavat rakennuksen tuhoutumista yhtenä Suomen taidehistorian suurista tragedioista.

Menetyksenä voi pitää myös P. E. Blomstedtin 1930-luvun alussa suunnittelemaa Helsingin Kansanteatteria. Rakennuksen historiaa esittelevä kokeellinen näyttely on tehty yhteistyössä Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden kanssa.

P. E. Blomstedt (1900–1935) oli nuorena kuollut arkkitehti­lupaus, joka lyhyen uransa aikana ehti nousta merkittäväksi modernistisen rakennustaiteen puolustajaksi Suomessa.

Blomstedtin tunnetuin rakennus, Liittopankin talo (1929), edustaa vielä klassismia, mutta 1930-luvun taitteessa hän siirtyi funktionalismin kautta ekspressionistiseen arkkitehtuuriin. Blomstedtin radikaaleimpiin suunnitelmiin kuului Kansan­teatterin rakennus, jonka parissa hän työskenteli elämänsä viimeiset viisi vuotta. Hakaniemen torille kaavailtu rakennus olisi toteutuessaan ollut yksi Euroopan moderneimmista teattereista.

Blomstedt tunsi aikakauden radikaaleja teatteriteorioita, ja niiden mukaisesti hän halusi hälventää perinteisen rajan näyttämön ja katsomon välissä.

Hänen suunnitelmassaan katsomo oli liikuteltava, ja koko teatterisalia pystyi käyttämään näyttämönä.

Nykyteatteria enteillen Kansanteatterin esityksiä olisi voitu elävöittää elokuvaprojektoreilla. Salin yksi seinä oli lasia, ja katutasossa olevaan tilaan pystyi ajamaan vaikka autolla.

Harmillisesti koko suunnitelma juuttui kunnallispolitiikan rattaisiin. Lopulta rahoittajat alkoivat vetäytyä, ja viimeisenä niittinä itse Blomstedt kuoli vuonna 1935.

Arkkitehtuurimuseossa on esillä Blomstedtin lennokkaasti liidulla piirrettyjä luonnoksia sekä opiskelijoiden tekemä animaatio. Vaikka Kansanteatterilla ja Suur-Merijoen kartanolla on ikäeroa vain kolmekymmentä vuotta, niiden välinen tyyliero on suunnaton.

Arkkitehtuurimuseon tilat ovat harmillisen pienet, ja molemmille rakennuksille olisi suonut vielä laajemman käsittelyn.

Sopiikin toivoa, että Helsingin Eteläsatamaan suunnitteilla oleva suuri arkkitehtuuri- ja designmuseo ei jää Kansanteatterin kaltaiseksi toteutumattomaksi unelmaksi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    2. 2

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Bidyut Bikash Baruah näki itse ulkoistusten pimeän puolen

      Tilaajille
    3. 3

      ”Hakevatko he meidät pois täältä?” Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalaisnaisia joutui vankileirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    4. 4

      Espoo pystytti katuvalon keskelle jalkakäytävää: Kaupungin mukaan se sijaitsee juuri siinä missä pitääkin

    5. 5

      Neuvostoliitto aloitti suomalaisten aivopesun heti sodan jälkeen – Näin länsi iski takaisin

      Tilaajille
    6. 6

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    7. 7

      Näin EU-lainsäädäntö vaikuttaa arkeen – HS vieraili helsinkiläisen Arttu Jokisen yksiössä, jossa EU:n vaikutukset näkyvät kaikkialla

    8. 8

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    9. 9

      Hallitusohjelman tekijöillä on edessään yhä kivinen taival, mutta Antti Rinteen viiden puolueen hallitus näyttää syntyvän

    10. 10

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä – Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    2. 2

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    3. 3

      Helsinki kaatoi talvella suoraan mereen 20 000 kuormallista lunta, ja lohduttomat kuvat paljastavat sen sisältämän ryönän määrän

    4. 4

      Yksi rockmaailman sitkeimmistä taisteluista ratkesi vihdoin, kun Mick Jagger ja Keith Richards luopuivat oikeuksistaan 1990-luvun jättihittiin

    5. 5

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    6. 6

      Kiipeilijät jonottavat Mount Everestillä: viikon kuluessa ainakin seitsemän ihmistä kuollut, osa ruuhkan takia

    7. 7

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    8. 8

      Jari Kurri osti Jokerit kokonaan itselleen, venäläisomistajat ulos seurasta – Harkimo: ”Kaupassa saimme pakotelistalla olleet ihmiset pois”

    9. 9

      Kuvauskiellolla halusin suojella lastani, mutta hän joutui pukemaan päälleen hiostavan ison punaisen liivin

    10. 10

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    6. 6

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    7. 7

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    8. 8

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    9. 9

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää