Uusi Helsinki Biennaali avaa suljettuja sisätiloja Vallisaaressa – näyttely rakennetaan villiin saaristoluontoon ja jopa pommiryhmää saatetaan tarvita

”Biennaali on hyvä konsepti”, tiivistää Helsingin kaupungin taidemuseon Hamin johtaja Maija Tanninen-Mattila.https://www.hs.fi/haku/?query=maija+tanninen-mattila. Hän on innoissaan siitä, että Helsinki saa pian oman uuden kansainvälisen kuvataidebiennaalinsa. Biennaali tarkoittaa joka toinen vuosi järjestettävää tapahtumaa, mikä tekee siitä Tanninen-Mattilan mukaan joustavan: tapahtuma ”voi aina keksiä itsensä uudestaan”.

Helsinki Biennaali järjestetään ensimmäistä kertaa vuoden kuluttua, ja sen pääpaikka on Vallisaari. Todennäköisesti myös toinen biennaali järjestetään siellä vuonna 2022. Uudella tapahtumalla houkutellaan kansainvälistä taideyleisöä, jonka biennaalin ohella toivotaan löytävän Suomen viime aikoina kovasti runsastuneen kuvataide- ja kulttuuritarjonnan.

Taiteilijoiden nimet julkistetaan vasta ensi maaliskuussa, mutta luvassa on Tanninen-Mattilan mukaan ”huipputaiteilijoita”. Taiteilijoita tulee kolmisenkymmentä, joista puolet Suomesta.

Tulevasta tapahtumasta kerrottiin torstaina kauppatorilta lähteneessä M/S Isosaari -aluksessa, jolla käytiin kääntymässä Vallisaaren edustalla. Saaressa ei ole vielä mitään biennaaliin liittyvää nähtävää, mutta taiteilijat ja kuraattorit ovat vierailleet siellä jo eri vuodenaikoina tutustumassa paikkoihin. Taidetta viedään myös sisätiloihin, jotka avataan nyt ensi kertaa yleisölle. Kyse on ruutikellarista ja kauan hylättynä olleesta asuintalosta.

Helsingin kaupunki satsaa tapahtumaan isosti. Useammalle vuodelle jakautuva budjetti on noin seitsemän miljoonaa euroa. Äskettäin biennaali sai https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006063531.htmlJane ja Aatos Erkon säätiöltä 2,5 miljoonaa perustamiskuluihin.

Tapahtuman ajankohta on täsmentynyt: tapahtuma alkaa Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta ja jatkuu syyskuun 27. päivään. Kävijätavoite on 300 000. Tapahtumat ovat maksuttomia, ja liikennöintiä saarelle tulee paitsi kauppatorilta, myös Hakaniemestä, ja todennäköisesti myös Uber-veneillä.

Pehmeiden asioiden merkitys kaupungeissa vahvistuu, totesi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori https://www.hs.fi/haku/?query=jan+vapaavuoriM/S Isosaarella ja viittasi kulttuurin ohella myös urheiluun.

”Kulttuuri ja taide ovat aina olleet keskeinen osa Helsingin identiteettiä ja yhä kasvavissa määrin osa kaupungin kansainvälistä vetovoimaa”, Vapaavuori sanoo. Hänen mukaansa tarkoitus ei ole monistaa maailmalla nähtyä vaan tuoda katsottavaksi uutta ja omaleimaista.

Vapaavuori sanoo uskovansa, että biennaalilla on ainekset olla yksi puhutuimmista tapahtumista kansainvälisesti.

Biennaalin toimintakeskus sijaitsee Hamissa Tennispalatsissa, mutta se levittäytyy myös esimerkiksi kulttuurikeskuksiin tapahtumina ja työpajoina.

”Helsingin kaupungin kulttuurikeskukset ovat mukana luomassa ohjelmatarjontaa eri puolille kaupunkia lapsille ja nuorille”, apulaispormestari Nasima Razmyar https://www.hs.fi/haku/?query=nasimarazmyarsanoo. Hän pitää erityisen tärkeänä tapahtuman saavutettavuutta.

”Idea paikasta tuli kaupungin puolelta”, Tanninen-Mattila sanoo. Vallisaari valittiin, koska se loksahtaa hyvin kaupungin merelliseen strategiaan ja siellä on puitteita valmiina. Taideteokset sijoitetaan pääosin saaren kolmen kilometrin mittaiselle reitille. Luonto on paikassa vahvasti läsnä, samoin historia.

Tanninen-Mattila pitää Vallisaarta jännittävänä ja kansainvälisestikin poikkeuksellisena laboratoriona tuottaa uutta taidetta.

”Paikkasidonnaiset teokset ovat vuoropuhelussa saaren ja siitä kumpuavien aiheiden kanssa”, sanoo Hamin näyttelypäällikkö Pirkko Siitarihttps://www.hs.fi/haku/?query=pirkko+siitari. Hänen rinnallaan tapahtuman kuraattorina toimii Hamin julkisen taiteen päällikkö Taru Tappolahttps://www.hs.fi/haku/?query=taru+tappola. Kummankin puheissa korostui paikan erityisyys. Yhteistyötä on tehtävä muun muassa Metsähallituksen suojelubiologien kanssa.

Ja jos teokset vaativat syvempiä kaivuutöitä, sotilaallisessa käytössä olleelle paikalle kutsutaan pommiryhmä.

”Vallisaari on kaukana museokuratoinnin valkoisista kuutioista”, Taru Tappola naurahtaa.

Puolustusvoimat luopui kolme vuotta sitten pitkään hallitsemastaan Vallisaaresta, joka sijaitsee alle puolen tunnin laivamatkan päässä Kauppatorilta. HS kirjoittihttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000002897448.html yleisölle avautuvasta kohteesta ”henkeäsalpaavan kauniina” Suomenlinnan haastajana. Vallisaari ja sen vieressä sijaitseva Kuninkaansaari ovat suojeltuja alueita. Vallisaari on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen rikas, ja luonto asettaa taidetapahtumallekin tarkat raamit.

Maija Tanninen-Mattilan mukaan yhteistyötä on tehtävä moneen suuntaan, kaupungin lisäksi esimerkiksi Metsähallituksen ja Museoviraston kanssa. Saaren asemakaavaluonnos https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005918420.htmlon parhaillaan käsittelyssä. Jos saarelle kaavaillaan satoja tuhansia kävijöitä, palveluita on pystyttävä parantamaan nykyisestä. Toisaalta järjestäjät korostavat, että Vallisaaressa on jo palveluita ja joukko yhteistyöhön halukkaita yrittäjiä.

Biennaalille tehdään ympäristöohjelma, joka noudattaa Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän suosituksia. Helsinki Biennaali on tilannut myös Bios-tutkimusyksiköltä taustatutkimuksen, jossa tapahtumaa tarkastellaan sosio-ekologisen kestävyyden näkökulmasta.

Monet maailman kuvataidebiennaaleista toteutetaan suurkaupungeissa. Helsinki Biennaalilla on mahdollisuudet erottua muista, koska se järjestetään keskellä villiä saaristoluontoa. Sama asia tietää myös haastetta: miten järjestää tapahtuma niin, että saaren luonto ei kärsi.