Kulttuuri    |   Näyttelyarvostelu

Ekologiset tekotavat näkyvät ennätyslaajassa Kuvan Kevät -näyttelyssä: nuoret kuvataiteilijat kantavat huolta ympäristöstä

Taideyliopiston maisterinäyttelyssä on ennätysmäärä kuvataiteilijoita, 51. HS-kriitikot Harri Mäcklin ja Timo Valjakka kiersivät moniin tiloihin levittäytyvän kokonaisuuden.

Kuvan Kevät 2019 -näyttely esittelee 51 opintojaan viimeistelevää kuvataiteilijaa Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta. Määrä on akatemian historian suurin. Edustettuina ovat kaikki kuvataiteen alueet maalauksista ja grafiikasta videoon ja pitkään elokuvaan, installaatioihin ja interaktiivisiin teoksiin. Kansallismuseon harvoin avoinna olevassa tornissa on lisäksi esillä yhden opiskelijan valitsema kolmen videoteoksen kokonaisuus.

Vaikka jokainen näyttelyyn osallistuva taiteilija esiintyy omana itsenään, heitä yhdistäviin piirteisiin kuuluvat figuratiivinen, esittävä ilmaisu sen monissa eri muodoissa sekä yhteiskunnassa muutenkin kasvanut huoli ympäristöstä ja tietoisuus resurssien rajallisuudesta.

Samalla kun käsityön merkitys korostuu digitaalisuuden kustannuksella, tekemisen painopiste näyttää kallistuvan valmiiden taide-esineiden tuottamisen sijasta taiteelliseen prosessiin ja kaikkiin valintoihin, jotka edeltävät ja ympäröivät taideteosta.

Yksi esimerkki tästä on kiinnostus ekologisesti kestäviin materiaaleihin ja tekotapoihin.

Harri Mäcklinin valinnat:

1. Philip Lernhammar ja Kastehelmi Kollman

Tämän vuoden Kuvan Keväässä on mukana poikkeuksellisen suuri määrä hyviä taidemaalareita. Edellisinä vuosina suosittu puoliabstrakti tyyli on pitkälti väistynyt suoran esittävyyden tieltä. Moni maalari onnistuu siinä, mitä lopputyöltä kaipaakin: teoksia haluaa tulevaisuudessa nähdä lisää. Lupaavasta joukosta etenkin kaksi jää vahvasti mieleen.

Philip Lernhammarin (s. 1992) kookkaissa maalauksissa on hienostunutta sarjakuvamaisuutta, joka tuo mieleen Tove Janssonin seinämaalaukset. Teokset tekevät vaikutuksen leikkisällä väripaletillaan, tasapainoisella sommittelullaan ja taitavalla negatiivisen tilan käytöllä.

Kastehelmi Kollmannin (s. 1991) vähäeleisiin maalauksiin on vangittu hyvin monitahoinen tunnelma. Kuvat asunnon seinistä sisältävät muistoja taiteilijan viettämistä onnellisista ajoista Taiwanissa, mutta huoneen tyhjyydessä leijuu katkeransuloinen tietoisuus siitä, että menneisyys on aina ohimennyttä aikaa.

2. Mariliis Rebane

Kuvan Kevään ainutlaatuisimpiin kokemuksiin kuuluu kuraattoriksi valmistuvan Mariliis Rebanen (s. 1985) lopputyönään kokoama pienoisnäyttely Kansallismuseon tornissa. Harvoin yleisölle avoinna oleva torni luo hienon taustan Azar Saiyarin, Pilvi Takalan ja Artor Jesus Inkerön videoteoksille.

Kolmea taiteilijaa yhdistää etnografinen, kenttä- ja arkistotyöhön perustuva taiteellinen ote. Inkerö etsii teoksessaan Lost in Translation -elokuvan kuvauspaikkoja Japanissa, ja Saiyar tutkii ihmisen suhdetta lintuihin. Takalan tuore teos kaivaa esiin start up -tapahtuma Slushissa rehottavia myrkyllisiä asenteita työntekoa, menestystä ja vastuuta kohtaan.

Muusta Kuvaan Keväästä poiketen tornin näyttelyyn ei voi vain kävellä sisään. Ilmoittautuminen on tehtävä ennakkoon näyttelyn nettisivujen kautta.

3. Ilai Elias Lehto

Kierrätysmateriaalien käyttö on jo pidempään ollut nuorten taiteilijoiden suosiossa. Oman kiinnostavan lisänsä tähän trendiin tuo Ilai Elias Lehto (s. 1988), jonka lopputyö ­Luento teddykarhuille patriarkaatin vaaroista (2019) koostuu yli 300 vanhasta nallekarhusta.

Viattomat nallukat ovat kerääntyneet pimeään huoneeseen kuulemaan valtavan jättinallen oppituntia. Teoksen nimestä päätellen luennon aiheena on vallitsevien valtarakenteiden purkaminen. Kiihotetaanko galleriassa nallekarhuja vallankumoukseen?

Teos on kuin politisoitu versio Disneyn Toy Story -elokuvista: vitsikäs ajatusleikki siitä, mitä lastenlelut puuhailevat, kun ihmiset eivät ole näkemässä.

Timo Valjakan valinnat:

1. Emma Peura

”Lähdin isäni ja veljeni kanssa käymään paikassa, jota ei enää ole”. Näin alkaa Emma Peuran (s. 1988) neliosainen grafiikan kokonaisuus Matkapäiväkirja (2019). Peuralla oli mukanaan kuparilevyistä sidottu muistikirja, jonka sivuille hän kaiversi kokemuksiaan ja matkalla esiin nousseita muistoja, yhden kerrallaan.

Piirrokset kuparilevyissä ovat nopeita, luonnosmaisia, mutta vedosten reunaan kirjattuihin lauseisiin yhdistettyinä paljon puhuvia. ”Paikka, jota ei enää ole” on Lokka, Sodankylässä sijaitseva valtava tekojärvi, jonka paikalla oli aikaisemmin metsää, peltoja, kyliä ja koteja. Nyt muistotkin ovat veden alla.

Visuaalisesti vahva kokonaisuus on esimerkki siitä, miten taide tekee henkilökohtaisesta menetyksestä yhteisen. Teoksen kaari ulottuu luontosuhteesta talouspolitiikkaan ja tekee menneestä taas ajankohtaisen.

2. Kimmi Kim ja Celeen Mahé

Jokainen Kuvan Kevään kaltaisissa yhteisnäyttelyissä suunnistava tunnistaa hälyn, joka syntyy, kun taiteilijoiden erisuuntaiset pyrkimykset kohtaavat yhteisessä tilassa. Parhaimmillaan teokset kuitenkin tukevat ja jopa rikastavat toisiaan. Näin tapahtuu huoneessa, jonka korealainen Kimmi Kim (s. 1991) ja irlantilainen Celeen Mahé (s. 1984) jakavat keskenään.

Teosten muoto ja sisältö ovat vastakkaiset, ja ainoaksi yhteiseksi elementiksi nousee väri. Kimin suurikokoisten guassien julistemainen selkeys saa yllättävän liittolaisen Mahén olemassaoloaan ja identiteettiään tunnustelevista veistoksista, joissa erivärisillä kankaanpaloilla on keskeinen rooli.

Dialogi toimii. Mahén teosten kollaasimaisuus keventää kokonaisuutta, kun taas Kimin maalaama yli kaksimetrinen käsi, The Greater Power (2019), ankkuroi kaiken lujasti tilaan.

3. Saija Kivikangas

Saija Kivikankaan (s. 1984) maalaukset näyttävät ensi silmäyksellä abstrakteilta, oudoilta vierailta figuratiivisen ilmaisun leimaamassa näyttelyssä. Pöytäliinamaiset kuviokentät peittävät kuvapinnat laidasta laitaan, värit ovat vaimeita ja maanläheisiä, savea ja sinappia.

Vilkaisu teostietoihin avaa uuden näkymän. Pienet teokset ovat sataprosenttista luomua. Ne ovat munatemperamaalauksia, joissa käytetyt pigmentit taiteilija on itse valmistanut. Jo ainesten osittainen luettelo tuo mieleen noitien reseptit: kotkansiipi, veriseitikki, harmaamustesieni.

Kivikangas edustaa uutta kokonaisvaltaista ja ympäristötietoista käsitystä, jossa taiteilija hylkää synteettiset kemikaalit ja teolliset prosessit ja valmistaa kaiken tarvitsemansa itse. Kyse on sekä paluusta vanhaan että etenemisestä uuteen ja kestävämpään elämäntapaan.

Fakta

Kuvan Kevät 2019, Taideyliopiston maisterinäyttely


 Exhibition Laboratory (Merimiehenkatu 36 B ja 36 C) 2.6. saakka. Ti–su 11–18.

 Project Room (Lönnrotinkatu 35) 2.6. saakka. Ti–su 11–18.

 Cinema Orion (Eerikin­katu 15). Näytökset keskiviikkoisin 8.–29.5. klo 17–20 ja su 2.6. klo 11–14.

 Kansallismuseon torni (Mannerheimintie 34) 17.5. saakka. Ke–su 12–18. Kävijämäärä rajoitettu, ennakkoilmoittautuminen osoitteessa https://ssl.eventilla.com/museotorni/FI

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Tuli ihan paha mieli, kun ihmiset ostivat ylihintaisia asuntoja huonolta paikalta”, kertoo rakennusliikkeen johtaja kokemattomista sijoittajista

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä – Nyt kysyntää on hellyyssessioille, joihin ei kuulu seksiä lainkaan

      Tilaajille
    3. 3

      Anni Sinnemäellä on harvojen tuntema erityinen suhde Itäkeskukseen, joka pian mullistuu hänen johdollaan täysin

    4. 4

      Suomi elää jauhelihalla ja lehmänmaidolla – kartat näyttävät, miksi ilmastoraporttien ruokavaatimusten toteutuminen on vaikeaa

      Tilaajille
    5. 5

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    6. 6

      Suomalaisten elämäntapa on kestämätön

    7. 7

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    8. 8

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    9. 9

      Armeija haluaa uhrata pahimmissa taisteluissa vain osan sotilaista, George Clooneyn uusi sarja paljastaa yleismaailmallisen kaavan

      Tilaajille
    10. 10

      Pahimmillaan ihminen voi päätyä naimisiin tahtomattaan, koska ei uskalla sanoa, että mieli muuttui – Kehtaamattomuus on monen suomalaisen ongelma, mutta siitä voi opetella pois, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

    3. 3

      Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

    4. 4

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    5. 5

      Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

    6. 6

      Halla-aho kommentoi Perus­suomalaisten nuorten mahdollista avustusten menetystä: Järjestössä on ihmisiä, jotka ovat väärässä puolueessa

    7. 7

      Juha Sipilä voi joutua vastentahtoisesti ottamaan valtionvarainministerin salkun – mutta ministeriksi saattaa nousta myös todellinen yllätysnimi päivänpolitiikan ulkopuolelta

      Tilaajille
    8. 8

      Historiallisen hyvä uutinen: Helsingin liikenteessä kuoli joka vuosi kymmenittäin jalankulkijoita, mutta sitten muutama päätös muutti kaiken

      Tilaajille
    9. 9

      Äiti kulki kaksivuotiaan lapsensa perässä Hoplopin leikkivälineissä Vantaalla ja järkyttyi: ”Likaa ei voinut olla huomaamatta”

    10. 10

      Kun tytär kaipasi halausta, isä tarjosi lenkkitossuja – Näin rakkauden kielierot rakentavat muureja ihmisten välille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    2. 2

      Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    5. 5

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    6. 6

      Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

      Tilaajille
    7. 7

      ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

      Tilaajille
    8. 8

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    9. 9

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    10. 10

      Tuohtuneen vegaanin päivitys sai somen kuohumaan: menikö vihreä poliitikko liian pitkälle vaatiessaan huippuravintolaa boikottiin?

    11. Näytä lisää