Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Suomalainen äiti on puhdasverinen gootti, ainakin jos sanan etymologiaan uskotaan

Miksi meillä on äitienpäivä monikossa mutta isänpäivä yksikössä? Mikä selittää tämän kielellisen poikkeaman?

Kaksi tavua, kolme vokaalia ja yksi konsonantti. Sen enempää ei tarvita. Siinä ovat rakenneosat sanaan, johon mahtuu koko maailma ja tulevaisuuteen ulottuva sukupolvien katkeamaton ketju. Harva yllättyy siitä, että tämä sana on äiti. Useampi sen sijaan voi kummeksua, jos väittää, että suomalainen äiti on gootti.

Selitys piilee äiti-sana etymologiassa. Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Ulla-Maija Forsberg muistuttaa, että sanana suomen kieleen vakiintunut äiti on ikivanhaa germaanista lainaa, eivätkä mitkään uudemmat tutkimukset ole kyseenalaistaneet tätä jo useita vuosikymmeniä sitten hyväksyttyä näkemystä.

Muinaisgermaanit käyttivät sanaa aithi, josta ovat muodostuneet gootin aiþei, muinaisen yläsaksan eidī sekä muinaisnorjan eiđa. Forsbergin mukaan sanana äiti edustaa suomen kielen sanavarastossa suhteellisen vanhaa kulttuurista kerrostumaa. Se on ajalta ennen muinais­skandinaavisia ja paljon uudempia ruotsalaisia lainoja. Kaikkein vanhimpia ovat indoeurooppalaiset lainat.

”Mielenkiintoista on, että äiti-sanan etymologia sitoo suomalaiset länteen, kun taas isä-sanan etymologia palautuu itään Uralin alueelle”, Forsberg toteaa.

Kielen muutoksissa on Ulla-Maija Forsbergin mukaan kyse monikulttuurisuudesta, toisten kulttuurien jättämistä jäljistä. Germaanisten lainasanojen kielellinen assimilaatio liittyy vuorovaikutukseen, kaupankäyntiin ja migraatioon. Vanhoja germaanisia lainasanoja kulkeutui Itä­meren pohjoisrannalle – sille alueelle, joka tunnetaan nyt Suomena – jo silloin, kun asukkaat puhuivat varhaista kantasuomea. Suomenlahden rannoille muutti muinaisgermaanista väestöä – ns. läntisen pronssikulttuurin edustajia – noin 1 500–1 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, jolloin varhainen kantasuomi jakaantui myöhäiseen kantasuomeen ja kantalappiin, kun rannikon pyyntikulttuuriväestö alkoi eriytyä kielellisesti sisämaan väestöstä.

Forsberg muistuttaa, että viimeisellä esikristillisellä vuosituhannella niin ikään myöhäinen kantasuomi hajaantui itä­merensuomalaisten kielten esimuotoihin. ”On mahdotonta sanoa tarkasti, milloin nykyisellä Suomen alueella alettiin käyttää äiti-sanaa. Se kuitenkin korvasi aikaa myöten emä-sanan, joka oli vastaavasti balttilaista lainaa”, Forsberg jatkaa.

Hän ei halua lähteä arvailemaan, kuinka monta sataa vuotta tämä muutos on vienyt. Todennäköisesti sanoja on käytetty rinnakkain pitkään. Hän epäilee, että hidasta muutosta on avittanut germaanisen sanalainan arvolataus. Useimmiten miesten juuret olivat idässä, naisten taas lännessä. Kieli heijastaa tätä jakoa.

Vierasperäisiä lainasanoja ei aina ole helppo erottaa omaperäisistä ilmauksista, joita on pidetty vahvasti kansallisina ja jotenkin aitoina. Vuosisatojen ajan sanoja on pidetty vanhoina, alkuperäisinä ja omina, mutta ne ovatkin myöhemmin tutkimustulosten tarkentuessa osoittautuneet lainoiksi.

Uralilaisiin kieliin kuuluvasta emästä johdettu emo esiintyy muun muassa Kalevalassa. Yleiskielessä emon merkitys on kuitenkin kaventunut vuosisatojen saatossa. Nykyään se tarkoittaa pelkästään eläimen emoa. Suomen kirjakielessä äitiä on käytetty jo Mikael Agricolan Abckirjan ilmestymisestä lähtien vuonna 1543. Agricola käytti sanaa muodossa äitei/äitee.

Äiti-sanan kanssa samaa alkuperää on viron kielen eit, joka merkitsee eukkoa, muoria ja mummoa. Sen merkitys voi virossa olla myös halventava, jolloin se tarkoittaa akkaa, muijaa tai ämmää.

Niin ikään balttilainoja ovat perhesiteisiin liittyvät sanat sisar, tytär ja morsian.

Äiti-sanaa voi käyttää joko luokittelevassa tai arvottavassa mielessä. Luokittelevassa mielessä käsite erottaa toisistaan ­äidit siitä ryhmästä, joka muodostuu ei-äideistä. Siinä katsannossa se ei ole sidoksissa yksin sukupuoleen, koska kaikki naiset eivät ole äitejä. Arvottavassa mielessä sanaa käytetään esimerkiksi silloin, kun huudahdetaan ihaillen: siinäpä vasta äiti.

Myötämielistä suhtautumista säätelevät ajan henki, asennemaailma, muoti-ilmiöt, sovinnaissäännöt, tavat, arvot, ihanteet ja laajemmin ottaen koko kulttuurinen ja sosiaalinen konteksti, joiden toteutumista kommentoija pitää äitinä onnistumisen mittarina.

Sama huudahdus voi saada myös kielteisen, ironisen merkityksen. Silloin kommentoija katsoo, että äiti toimii noiden ihanteiden vastaisesti. Kummassakaan tapauksessa ei sinänsä oteta kantaa siihen, ovatko nuo ihanteet ylipäänsä järkeviä.

Tällainen kysymyksenasettelun muutos nostaa sosiaalisen ja kulttuurisen mittariston tarkastelun automaattisesti metatasolle ja antaa mielekkäämpiä vastauksia, koska äitiys ei ole ulkoapäin annettu rooli.

Sana on luonnollisesti äärimmäisen vahvasti ladattu. Se herättää isoja tunteita, vaikka suomalaisten usein jurokin asenne ei rakkautta tai kiintymystä ilmoille huutele. Sanan tärkeys näkyy sen menestyksessä erilaisissa kilpailuissa ja äänestyksissä.

Äiti valittiin suomen kielen kauneimmaksi sanaksi Agricolan juhlavuonna 2007 järjestetyssä äänestyksessä. Se sai noin kymmenen prosenttia annetusta ­äänistä Kotimaisten kielten keskuksen tiedotuslehden Kielikellon kilpailussa. Vuotta aiemmin Suomen Kuvalehden viisijäseninen ammattiraati valitsi aalto-sanan suomen kielen kauneimmaksi sanaksi. Silloinkin kansan suosikki oli äiti-sana.

Ulla-Maija Forsberg suhtautuu maltillisesti väliin kiivaanakin käyvään keskusteluun kielen iästä. Hänen mielestään ei ole mitään mieltä kysyä, kuinka vanha joku kieli ylipäänsä on. ”Järkevämpää on muistuttaa, että jotkut kielet muuttuivat hitaammin kuin toiset.”

Entä miksi meillä on äitienpäivä mutta isänpäivä? Mikä selittää poikkeaman?

Matti Vilppula kirjoitti HS:n Kieli-ikkuna-palstalla toukokuussa 2002, että ”Suomi näyttää äitienpäivään tai isänpäivään rinnastuvien juhlapäivien nimissä suosivan monikkoa. On kansainvälinen naistenpäivä, kansainvälinen lastenpäivä, vainajainpäivä, pyhäinmiestenpäivä eli pyhäinpäivä. Isänpäivän lisäksi lienee vain yksi siihen rinnastuva merkkipäivä, jonka alkuosa on yksikön genetiivissä: ystävänpäivä.”

Vilppula muistutti, että nykyajan näkökulmasta olisi tietenkin tasa-arvoista, jos puhuttaisiin tasapuolisesti äitienpäivästä ja isäinpäivästä tai sitten äidinpäivästä ja isänpäivästä. Toistaiseksi viralliset nimitykset ovat kuitenkin ennallaan. Hän epäili, että äideille ja isille tarkoitettujen merkkipäivien nimien yhdenmukaistaminen ei sujuisi ongelmitta – semminkin, kun niiden käyttö on vakiintunut.

Äidinpäivä toisi monille hankalan d-kirjaimen. Isäinpäivä taas kuulostaisi liian arkaaiselta tai arkkirunolliselta melkein kuin pyhäinpäivä tai vainajainpäivä.

Yksikön ja monikon huojuntaan konkretisoituu se sumea epäloogisuus, joka monta kertaa ohjaa kieltä. Siitä kertoo myös d-kirjaimeen vetoaminen. Puhumme äidinkielestä emmekä äitienkielestä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Mesi Kissaniitty on 14-vuotias ja elää väärän suku­puolen kehossa

    2. 2

      Antti Rintanen, 28, on jo lääkäri, neljän lapsen isä, maailman­mestari ja vaimokin tekee uraa: nyt hän paljastaa miten perheen aika riittää kaikkeen

    3. 3

      Outojen päänsärkyjen ja lihasjumien syy saattaa löytyä suusta

      Tilaajille
    4. 4

      ”Ihmettelen Suomen hitautta, kun siellä on vain muutama kymmenen ihmistä” – järjestöjen mukaan kansain­välinen oikeus pakottaa tuomaan sekä lapset että aikuiset Suomeen Isis-leiriltä

    5. 5

      Maailma jännittää Trumpin ja Xin tapaamista – osa asian­tuntijoista pelkää kauppa­sodan laajenemista ja pikaista taantumaa

    6. 6

      Antti Holma itkee, rakastuu ja juoruilee, ja juuri siksi sadattuhannet kuuntelevat hänen podcastiaan

      Tilaajille
    7. 7

      Petteri Kontio muutti koirankopin Airbnb-asunnoksi Tapiolassa: ”Suorastaan tilava verrattuna telttaan”

    8. 8

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    9. 9

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    10. 10

      Some teki teinityttöjen paineista jatkuvia, mutta se on vain yksi syy heidän yhä pahenevassa pahoinvoinnissaan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    2. 2

      Alamäkipyöräilyn suosio kasvaa nopeasti: Espoossa laskettelukeskukseen raivattiin viisi rataa, joista helpoimman ”pystyy ajamaan Alepa-fillarilla”

    3. 3

      Iiris Suomela on ajautunut julkisuudessa vihaiseksi tasa-arvo­loukkaantujaksi, vaikka haluaa puhua veroista

    4. 4

      Hollannin poliisi hoksasi toimisto­rakennuksen koossa risti­riidan ja löysi sala­huoneen: paljastui maan kaikkien aikojen huume­kätkö

    5. 5

      Tupakointi näyttää muovaavan persoonallisuutta, eivätkä muutokset ole suotuisia

      Tilaajille
    6. 6

      Yksi juoma sai täydet viisi tähteä, kun HS testasi suomalaiset siiderit – ison panimon tekele tyrmättiin limonadimaiseksi

      Tilaajille
    7. 7

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    8. 8

      Poliisi epäilee: Norjalais­miljardöörin vaimon sieppaus oli lavastettu, naisen uskotaan kuolleen

    9. 9

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    10. 10

      Petteri Kontio muutti koirankopin Airbnb-asunnoksi Tapiolassa: ”Suorastaan tilava verrattuna telttaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    10. 10

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää