Ruotsi on jälleen suursuosikki Euroviisujen voittajaksi – Nyt John Lundvik kertoo, mitä Suomella olisi opittavana

Tel Aviv

Seitsemäs, viides, viides, ensimmäinen, kolmas, neljästoista, ensimmäinen, kolmas ja kerran finaalin ulkopuolella.

Sinä ovat Ruotsin sijoitukset Euroviisuissa tällä vuosikymmenellä. Ruotsi on ollut vuosina 2011–2018 yhtä poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi kärkikymmenikössä, ja silloinkin se oli mukana finaalissa. Edellisen kerran Ruotsi on jäänyt kokonaan finaalin ulkopuolelle vuonna 2010. Se on samalla ainut kerta, kun Ruotsi on jäänyt nykymuotoisissa Euroviisuissa kokonaan finaalin ulkopuolelle.

Varsinkin suomalaisittain katsottuna tuntuu siltä, että Ruotsi menestyy Euroviisuissa aina, eikä tuo tuntemus ole kovin kaukana totuudesta. Ruotsilla on toiseksi eniten euroviisuvoittoja kilpailun historiassa, yhteensä kuusi. Vain Irlanti on pärjännyt vielä paremmin. Sillä on seitsemän voittoa.

Vielä vertailun vuoksi: Suomi on tällä vuosikymmenellä selviytynyt viisufinaaliin neljästi. Kertaakaan sijoitus ei ole ollut kärkikymmenikössä, kerran 20 parhaan joukossa.

Tänä vuonna Ruotsilla on hyvät mahdollisuudet nousta tasoihin Irlannin kanssa. Maan viisuedustaja, 36-vuotias John Lundvikhttps://www.hs.fi/haku/?query=john+lundvik on yksi suurimmista ennakkosuosikeista koko kilpailun voittajaksi. Lundvikin kappale Too Late For Love nousee kovatempoiseksi ja tarttuvaksi kappaleeksi erityisesti kertosäkeessään.

Sunnuntai-iltapäivänä Lundvik istuu Tel Avivin rannan lähellä sijaitsevan luksushotellin kattoterassilla auringonpaahteessa ja hymyilee leveästi.

Lundvik ei näytä stressaavan kummoisemmin ennakkosuosikin asemaa – tai sen enempää yhtään mitään muutakaan.

Miksipä hän stressaisi?

”On kunnia olla suosikki, saan siitä energiaa. En ole ikinä ennen ollut suosikki missään. Tietenkin on hyvä juttu, että ihmiset pitävät kappaleesta ja minusta”, Lundvik sanoo.

Kuten varmasti suurin osa euroviisuedustajista, Lundvik kertoo, että paikka maansa euroviisuedustajana on hänen unelmansa. Lundvikille se tarkoittaa mahdollisuutta, että hänen musiikkiaan aletaan kuunnella ympäri Eurooppaa. Sen hän toivoo tapahtuvan, vaikkei hän voittaisikaan.

”Julkaisin juuri EP:n ja lähden kesällä kiertämään Eurooppaa. Olen kiireinen mies, vaikka jäisin Euroviisuissa viimeiseksi.”

Lundvikilla on vielä tavallista viisuedustajaa enemmän mahdollisuuksia tulla tunnetuksi. Hän on ollut sanoittamassa ja säveltämässä Britannian euroviisuedustajan Michael Ricenhttps://www.hs.fi/haku/?query=michael+ricen kappaletta Bigger Than Us, joten hän kilpailee ikään kuin kahdella kappaleella. On tuskin sattumaa, että hänellä on myös kaksi kotimaata: Lundvik on syntynyt Britanniassa mutta adoptoitu Ruotsiin. Hän ei silti ajattele kilpailevansa omaa kappalettaan vastaan.

”Minulla on nopeatempoinen kappale, Michael laulaa balladin. Toki toivon, että minulla on parempi kappale”, Lundvik sanoo ja virnistää.

Kahdeksastoista, yhdestoista, yhdestoista, finaalin ulkopuolella, toinen, yhdeksäs ja finaalin ulkopuolella kolme kertaa peräkkäin.

Alankomaiden sijoitukset Euroviisuissa tällä vuosikymmenellä muistuttavat huomattavasti enemmän Suomen suorituksia, vaikka sielläkin on kaksi parempaa sijoitusta kuin Suomella kertaakaan vuoden 2006 jälkeen.

Tänä vuonna asiat ovat toisin. Alankomaiden viisuedustajaa, 25-vuotista Duncan Laurenceahttps://www.hs.fi/haku/?query=duncan+laurencea on pidetty kaikkein suurimpana ennakkosuosikkina tämän vuoden Euroviisujen voittajaksi, vielä Ruotsin Lundvikiakin suurempana. Laurencen kappale Arcade on voimakas balladi, joka kerää ylistystä viisufaneilta.

Torstaina Laurence ja Lundvik tapaavat toisessa semifinaalissa, josta molempien pitäisi päästä itsestään selvästi jatkoon.

Tänä vuonna Euroviisujen kaksi suurinta ennakkosuosikkia ovat siis kolmekymppinen ja parikymppinen mies, jotka edustavat maitaan varsin perinteisillä viisukappaleilla. Laurencen kappale kertoo rakkaansa menettämisestä, Lundvikin rakkaudesta.

Jos jompikumpi voittaa, se on vaihtelua viime vuosiin, jolloin voittajilla on ollut selkeä sanoma. Viime vuoden voittajaa Nettaahttps://www.hs.fi/haku/?query=nettaa kuvailtiin #metoo-aikakauden artistiksi, toissa vuoden voittaja, sydämen vajaatoiminnasta kärsinyt Salvador Sobralhttps://www.hs.fi/haku/?query=salvador+sobral otti näyttävästi kantaa pakolaiskriisiin ja vuoden 2016 voittaja, ukrainalainen Jamalhttps://www.hs.fi/haku/?query=jamal lauloi kappaleessaan Stalinin vainosta tataareita kohtaan Krimillä vuonna 1944.

Tiistai-iltapäivänä Duncan Laurence istuu Tel Avivin rannan lähellä sijaitsevan kahvilan pöydässä kansainvälisen median ympäröimänä. Myös hänen kasvoillaan on leveä hymy: pyöritys haastattelusta toiseen ei stressaa Laurencea ollenkaan.

”Tämä tuntuu imartelevalta. Tykkään jutella ihmisten kanssa ja toivon, että minut opitaan tuntemaan ympäri Eurooppaa.”

Laurence vaikuttaa olemukseltaan varsin vaatimattomalta. Oikeastaan hän ei ollut edes ajatellut, että voisi osallistua Euroviisuihin Arcade-kappaleellaan, jonka hän on alun perin kirjoittanut jo kolme vuotta sitten.

Idea Euroviisuihin osallistumisesta lähti laulaja Ilse DeLangeltahttps://www.hs.fi/haku/?query=ilse+delangelta, joka toimi Laurencen valmentajana vuonna 2014 The Voice of Holland -kilpailussa. DeLange itse oli osallistunut Euroviisuihin Alankomaiden edustajana samaisena vuonna yhdessä laulaja Wayloninhttps://www.hs.fi/haku/?query=waylonin kanssa ja tuonut Alankomaille tämän vuosikymmenen parhaan sijoituksen, eli toisen sijan.

Nyt Laurencella on mahdollisuus kirkastaa valmentajansa sijoitusta, ja siitä hän voi kiittää nimenomaan DeLangea. DeLange suositteli Laurencea Alankomaiden viisuedustajaksi, ja artistivalinnasta vastannut komitea ihastui Arcade-kappaleeseen niin, että päätti lähettää Laurencen Tel Aviviin.

Arcaden keräämä ylistys ja ennakkosuosikin asema on tullut Laurencelle täytenä yllätyksenä.

”En todellakaan uskaltanut unelmoida tästä. Kun julkaisimme Arcaden, minua jännitti todella paljon, miten se otetaan vastaan.”

Koska Lundvik ja Laurence ovat etukäteen kaksi suurinta ennakkosuosikkia, on heiltä tietenkin selvitettävä, mitä juuri he ovat tehneet oikein. Mitä meidän suomalaisten pitäisi oppia menestyjiltä?

Laurence ymmärtää kysymyksen, koska Alankomailla on ollut yhtäläisiä vaikeuksia menestyksen saavuttamisessa. Hänellä ei ikävä kyllä ole tarjota helppoa ratkaisua.

”En usko, että Euroviisuissa menestymiseen on mitään kaavaa. Joka vuosi on erilainen. On erilaisia lauluja ja erilainen tunnelma. Eri vuosina hyvin erilaiset laulut menestyvät”, Laurence sanoo.

Yksi toive hänellä itsellään kuitenkin on.

”Haluaisin nähdä Euroviisuissa enemmän uusia nousevia artisteja kilpailemassa kappaleillaan. Enemmän musiikkia, vähemmän glitteriä.”

Entä mitä Ruotsi tekee joka vuosi oikein?

Lundvikia puhe Ruotsin poikkeuksellisesta viisumenestyksestä naurattaa aluksi. Sitten hän alkaa kuitenkin analysoida.

”Ensinnäkin meillä on erittäin hyviä lauluntekijöitä. Max Martinhttps://www.hs.fi/haku/?query=max+martin [yksi maailman tunnetuimmista hittituottajista] on yksi esimerkki”, Lundvik sanoo.

”Toinen asia on se, että otamme tämän kilpailun tosissamme. Yritämme aidosti tarjota parhaat laulajat ja laulut. Se erottaa meidät monista muista maista.”

Hyviä kotimaisia lauluntekijöitä tekemään viisukappaleita. Kilpailun ottaminen tosissaan. Eikä kyse ole vain Euroviisuista, vaan siitä, että ruotsalaiset artistit kilpailevat nimenomaan viisukarsintojen avulla paikasta kotimaansa hittilistoilla.

”Meidän Melodifestivalen-kilpailumme on lähes yhtä vaikea kilpailu voittaa kuin Euroviisut. Siellä on joka vuosi mukana niin monia kovia laulajia ja lauluntekijöitä. Jos katsoo Ruotsin hittilistoja tällä hetkellä, sitä käytännössä hallitsevat Melodifestivalen-laulut.”

Viimeinen asia on tietenkin se, että Ruotsissa tiedetään, millainen on toimiva viisu.

”Yksinkertaisuus on hyvän euroviisun määrite. Kappale saa olla vain kolme minuuttia pitkä, joten sen pitää heti ensimmäisestä säkeistöstä lähtien toimia täysillä. Lisäksi kappaleen pitää toimia kaikille. Sen pitää olla sopiva nuorille, vanhoille, radioille… Tämä on auttanut meitä olemaan top 10 -maa joka vuosi.”