Kulttuuri
Lämpötilasta kertovalla tiedesarjalla on yksi sokea piste: ilmastonmuutos
Ihmiskunnan historian voi kertoa lämpötilan kautta. Se alkaa nuotioista, jatkuu höyryvoiman avulla toteutettuun teollistumiseen ja tähtää äärikylmyyttä vaativiin kvanttitietokoneisiin.
BBC:n kolmeosainen dokumenttisarja Lämpötilan huimat ominaisuudet käy läpi mainitut vaiheet, mutta sen skaala ulottuu ihmisen historiaakin laajemmalle. Koko tuntemamme elämän synty on vaatinut tietyn lämpötilan.
Sarja sisältää kunnon aivoruokaa, vaikka sen tahti on reipas. Eloa ja hengähdystaukoja tarjoavat kokeet ja käytännön esimerkit. Yksi niistä kertoo lämpötilan kohtalokkaasta vaikutuksesta Titanic-laivan teräkseen.
Vuonna 2017 valmistunutta sarjaa juontaa fyysikko Helen Czerskihttps://www.hs.fi/haku/?query=helen+czerski. Nykyisten tiededokumenttien tapaa noudattaen hän asettuu itse koekaniiniksi, kun jonkun pitää viettää puoli tuntia kylmässä vedessä tai pelata sulkapalloa lämpökameran edessä.
On häkellyttävää, että nämä kokeet on mahdutettu mukaan, mutta ilmaston lämpenemistä ei. Ihmiskunnan polttavin uhka ohitetaan totaalisesti, vaikka sen käsittelyyn olisi selvä paikkakin. Elämän edellytyksistä kertovassa kakkosjaksossa puhutaan kasvihuoneilmiöstä ja siitä, kuinka ”ilmiö yhdistetään yleensä hiilidioksidiin, mutta itse asiassa vesihöyry on syypää suureen osaan ilmakehään sitoutuneesta lämmöstä”. Siinä kaikki.
Isosta sokeasta pisteestään huolimatta sarjalla on ansionsa, joihin kuuluu lämpötilojen valtavan skaalan esittäminen. Se piirtää kuvan universumista, joka on hyvin kylmä, sekä ihmisestä, joka tarvitsee lämpöä selvitäkseen.
Prisma: Lämpötilan huimat ominaisuudet, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.
BBC:n kolmeosainen dokumenttisarja Lämpötilan huimat ominaisuudet käy läpi mainitut vaiheet, mutta sen skaala ulottuu ihmisen historiaakin laajemmalle. Koko tuntemamme elämän synty on vaatinut tietyn lämpötilan.
Sarja sisältää kunnon aivoruokaa, vaikka sen tahti on reipas. Eloa ja hengähdystaukoja tarjoavat kokeet ja käytännön esimerkit. Yksi niistä kertoo lämpötilan kohtalokkaasta vaikutuksesta Titanic-laivan teräkseen.
Vuonna 2017 valmistunutta sarjaa juontaa fyysikko Helen Czerskihttps://www.hs.fi/haku/?query=helen+czerski. Nykyisten tiededokumenttien tapaa noudattaen hän asettuu itse koekaniiniksi, kun jonkun pitää viettää puoli tuntia kylmässä vedessä tai pelata sulkapalloa lämpökameran edessä.
On häkellyttävää, että nämä kokeet on mahdutettu mukaan, mutta ilmaston lämpenemistä ei. Ihmiskunnan polttavin uhka ohitetaan totaalisesti, vaikka sen käsittelyyn olisi selvä paikkakin. Elämän edellytyksistä kertovassa kakkosjaksossa puhutaan kasvihuoneilmiöstä ja siitä, kuinka ”ilmiö yhdistetään yleensä hiilidioksidiin, mutta itse asiassa vesihöyry on syypää suureen osaan ilmakehään sitoutuneesta lämmöstä”. Siinä kaikki.
Isosta sokeasta pisteestään huolimatta sarjalla on ansionsa, joihin kuuluu lämpötilojen valtavan skaalan esittäminen. Se piirtää kuvan universumista, joka on hyvin kylmä, sekä ihmisestä, joka tarvitsee lämpöä selvitäkseen.
Prisma: Lämpötilan huimat ominaisuudet, TV1 klo 19.00 ja Yle Areena.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Televisio Seuraa
- Dokumentit Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Kaisu Tervonen Seuraa
- Tiede Seuraa
Kommentit