Kulttuuri

Jouni ja Heidi ovat käyneet Euroviisuissa vuodesta 2000 ja nyt he kertovat, miksi rakastavat haukuttua kilpailua: ”Vähän kuin Seiskan lukeminen”

Jouni Pihkakorpi ja Heidi Ikäheimonen olivat paikalla, kun Lordin voitto näkökulmasta riippuen tuhosi tai muutti Euroviisujen luonteen. Tosifanit uskovat aina Suomen voittoon.

Tel Aviv

1970-luvulla Suomea Euroviisuissa edustivat muun muassa Markku Aro, Päivi Paunu, Marion Rung, Fredi, Monica Aspelund ja Katri Helena. Paras sijoitus oli Rungin kuudes sija kappaleella Tom tom tom, ja se pysyi Suomen parhaana suorituksena Euroviisuissa vuoteen 2006 saakka.

1970-luvulla Euroviisujen katsomisen aloittivat myös suomalaiset Jouni Pihkakorpi ja Heidi Ikäheimonen, joilla ei ollut tuolloin vielä mitään hajua, että aikanaan heistä tulisi kavereita laulukilpailun ansiosta.

Pihkakorpi ja Ikäheimonen olivat 1970-luvulla vielä lapsia, ja molemmille viisujen katsominen tuntui silloin suorastaan itsestäänselvyydeltä.

”Kaikki Suomessa 70-luvulla eläneet katsoivat Euroviisuja. Keväisin olivat Euroviisut, syksyisin Syksyn sävel. Suomalaisten geeneissä on rakkaus Euroviisuihin, vaikka muuta nykyisin väitetäänkin”, Pihkakorpi kertoo.

Ikäheimonen muistaa katsoneensa ensimmäiset Euroviisut vuonna 1978.

”Äitini oli euroviisufani, ja siitä katsominen alkoi. 1990-luvulla oli hetken aikaa ajanjakso, jolloin Euroviisujen katsominen jäi pois, mutta 1990-luvun lopussa se alkoi jälleen uudestaan.”

On kulunut yli 40 vuotta siitä, kun Pihkakorpi ja Ikäheimonen aloittivat Euroviisujen katsomisen. Nyt he istuvat Israelissa Tel Avivin kaupungissa rantakahvilassa. Lämpöä on lähes 30 astetta.

Kahvila on täynnä asiakkaita, osalla näkyy eri Euroopan maiden lippuja. Pihkakorven ja Ikäheimosen käsissä ovat Suomen liput. Tel Avivista on tämän viikon aikana muodostunut euroviisukylä, joka kokoaa viisufanit ympäri Eurooppaa yhteen.

Tämä on Pihkakorvelle 19. peräkkäinen kerta, kun hän on paikan päällä katsomassa Euroviisuja. Ensimmäisen kerran hän oli paikalla vuonna 2000 Tukholmassa. Samana vuonna paikalla oli ensimmäisen kerran myös Ikäheimonen. Hänellä ovat sen jälkeen jääneet Euroviisut muutaman kerran väliin, mutta Tel Avivin viisut ovat 13:nnet, jossa hän on paikan päällä.

Suomen euroviisuklubin entinen puheenjohtaja Pihkakorpi myöntää rantakahvilan pöydässä, että klubin keskuudessa mietittiin tänä vuonna, halutaanko Israelissa järjestettäviin Euroviisuihin edes lähteä. Euroviisujen järjestäminen Israelissa on herättänyt paljon arvostelua ja boikottivaatimuksia. Palestiinalaiset ovat vaatineet kisojen boikotoimista Israelin valtion palestiinalaisiin kohdistuneiden epäoikeudenmukaisten toimien takia.

”Päädyimme siihen, ettemme voi boikotoida näitä kisoja. EU:lla tai Suomella ei ole minkäänlaista boikottia Israelia kohtaan. Lisäksi Euroviisujen ideaan kuuluu, että täällä rikotaan rajoja yhdessä. Yhdistetään ihmisiä, ei eroteta heitä toisistaan”, Pihkakorpi sanoo.

Sekä Pihkakorpi että Ikäheimonen olivat katsoneet Euroviisuja jo yli 20 vuoden ajan ennen kuin pääsivät ensimmäisen kerran paikan päälle vuonna 2000.

Syykin oli selvä: vuoteen 2000 asti Euroviisut oli hyvin toisenlainen tapahtuma. Kilpailut järjestettiin konserttisaleissa selvästi pienemmälle yleisölle. Paikalle pääsivät vain harvat ja valitut.

”Vuoteen 2000 asti siellä istuttiin puvut päällä, ja tapahtuma oli luonteeltaan paljon vakavampi. Euroviisujen seuraaminen ei ollut samalla tavalla fanivetoista, vaan enemmän toimittaja- ja asiantuntijavetoista”, Pihkakorpi kertoo.

Koko konsepti meni uusiksi vuonna 2000, kun Ruotsi päätti järjestää Euroviisut kaikille. Tapahtuma siirrettiin 13 000 katsojan Globen-areenalle, ja Euroviisuista alkoi muodostua sellaiset bileet kuin ne nykyisin ovat. Tapahtumaan tuli glitteriä, show’ta ja villiä meininkiä. Fanit saivat paljon isomman roolin, ja tapahtumapaikoista alkoi vähitellen muodostua kokonaisia viisukyliä.

Juuri tätä Pihkakorpi, Ikäheimonen ja lukemattomat muut viisufanit olivat toivoneet vuosien ajan.

”Kun Euroviisujen tunnuskappale alkoi soida Globenissa, minulle tulivat kylmät väreet”, Pihkakorpi sanoo.

”Piti nipistää itseään ja varmistaa, että tämä on totta. Se oli kuin unelma olisi käynyt todeksi. Lapsena en voinut kuin haaveilla siitä, että joskus vielä pääsisi katsomaan Euroviisuja”, Ikäheimonen kertoo.

Vaikka Ikäheimonen ja Pihkakorpi olivat molemmat paikalla vuonna 2000 Tukholmassa, he eivät tutustuneet toisiinsa vielä tuolloinkaan, vaan kaveruus syntyi vuosien aikana nimenomaan suomalaisen faniyhteisön kautta.


Faneille Euroviisujen luonteen muuttuminen 2000-luvulla oli toteen käynyt unelma, mutta osaa vanhan ajan viisuasiantuntijoista muutos vakavasta laulukilpailusta karnevaalityyppiseksi show’ksi ärsytti.

Samalla myös ihmisten suhtautuminen Euroviisuihin muuttui. Pihkakorven ja Ikäheimosen nuoruudessa Euroviisut olivat nimensä mukaisesti (Eurovision Song Contest) olleet nimenomaan laulukilpailu, jossa kilpailtiin parhaan laulun tittelistä.

Kun tapahtuma alkoi muuttua viihteellisemmäksi, ihmiset alkoivat vähätellä, pilkata ja suorastaan halveksua Euroviisuja. Nykyisin Euroviisuilla onkin esimerkiksi Suomessa maine ”turhanpäiväisenä viihteenä”, jota arvostelemalla voi osoittaa arvostuksensa korkeakulttuuria kohtaan.

Pihkakorpi sanoo, että häntä niin sanottu yleinen mielipide ei haittaa.

”Tämä on vähän kuin Seiskan lukeminen. Kukaan ei tunnusta, että lukee, ja silti se on yksi luetuimmista lehdistä. Katsojalukujen perusteella Euroviisut on aina todella katsottu tapahtuma Suomessa, ja kaikilla tuntuu olevan kuitenkin Euroviisujen alla mielipide Suomen edustuskappaleesta.”

Ikäheimonen huomauttaa, että Euroviisuja käsittelevien juttujen alle ilmestyy kommentteja, joissa kerrotaan, että Euroviisut eivät kiinnosta tippaakaan.

”Kiinnostavat kuitenkin sen verran, että on kirjoittanut kommentin.”

Kiinnostuksesta kertoo myös se, että Suomen euroviisuklubissa on jäseniä yli 1000. Aktiivisia ydinfaneja on Pihkakorven arvion mukaan 200–300.

Lisäksi Euroviisuilla on maine erityisesti seksuaalivähemmistöjen tapahtumana, ja Pihkakorven mukaan viisuista puhutaan toisinaan ”pelkkänä homojen juttuna”.

”Sekään ei ole totta. Meillä on viisufaneissa paljon perheitä ja naisia.”

Euroviisujen vähättely ei ollut ainut asia, joka vaivasi suomalaisia viisufaneja pitkään.

Suomi osallistui ensimmäisen kerran Euroviisuihin vuonna 1961, ja vuosikymmenten aikana keräsimme maineen maana, joka ei yksinkertaisesti pystynyt voittamaan Euroviisuja. Vuoteen 2006 tullessa Suomi oli pisimpään voittamatta ollut maa Euroviisuissa.

”Toki sitä aina toivoi, että Suomi joskus voittaisi Euroviisut, mutta ennen vuotta 2006 en uskonut, että se voisi oikeasti olla koskaan mahdollista.”

Suomen surkeasta euroviisumenestyksestä oli tullut jo kansakuntamme yleinen vitsi, mutta viisufaneja se ei haitannut, vaan he jatkoivat suomalaisten artistien kannustamista vuodesta toiseen menestyksestä riippumatta.

Ikäheimonen sanoo, että suomalaiset euroviisufanit kannattavat Suomen viisuedustajaksi valittua artistia aina. Samoin Suomen edustajan menestykseen uskotaan aina – myös silloin, kun kappale ei itseä kauheasti miellyttäisi.

”Omia kannustetaan aina sataprosenttisesti, vaikka mielipide kappaleesta olisi mikä tahansa”, Ikäheimonen kertoo.

”Esimerkiksi kovin monet viisufanit eivät pitäneet Pertti Kurikan Nimipäivistä, koska biisi oli yksinkertaisesti tosi huono. Silti siellä heilutimme lippua ihan samalla tavalla ja uskoimme Suomen mahdollisuuksiin loppuun saakka. Sitten jos oma maa tippuu, voidaan siirtyä kannattamaan muita”, Pihkakorpi sanoo.

Näin on myös tänä vuonna. Rantakahvilassa istuessa on tiistaipäivä, ja Suomen esiintymiseen ensimmäisessä semifinaalissa on aikaa vielä muutama tunti. Tässä vaiheessa sekä Pihkakorpi että Ikäheimonen sanovat olevansa täysin varmoja siitä, että Suomi on Euroviisujen finaalissa. Muuta mahdollisuutta ei ole.


Vuonna 2006 Ateenassa puhe Suomen viisumenestyksestä koki täyskäännöksen. Pihkakorpi ja Ikäheimonen olivat molemmat paikan päällä todistamassa hetkeä, jonka ei pitänyt olla mahdollista. Marion Rungin ennätys 1970-luvulta painui historiaan.

”Muistan kun finaalin jälkeen pihalle kävi mies, joka sanoi suomeksi, että ’Tiedättekö, mitä on tapahtunut? Helvetti juuri jäätyi’”, Ikäheimonen kertoo.

Varsinkaan suomalaiset itse eivät uskoneet etukäteen Lordin voittomahdollisuuksiin. Pihkakorpi muistelee, miten suomalaiset aktiiviset viisufanit eivät olleet myöskään alussa erityisesti Lordin puolella, vaan olisivat toivoneet Ateenan viisuedustajaksi Annika Eklundia kappaleella Shanghain valot.

Euroviisuviikon aikana Ateenassa alkoi käydä selville, että ilmassa oli jättiyllätys. Lordi keräsi hurjasti huomiota, ja suomalaisilta alettiin jo ennen viisufinaalia kysellä, mistä kannattaa varata hotelli Helsingistä seuraavan vuoden Euroviisuja varten. Fanit itse eivät vieläkään uskaltaneet toivoa menestystä.

”Sanoimme kaikille kyselijöille, että katsotaan nyt rauhassa, miten tässä käy”, Ikäheimonen kertoo.

”Jälkeenpäin jotkut ovat toki sanoneet tienneensä koko ajan, että Suomi voittaa, mutta ei siihen ennen viisufinaalia uskottu tosissaan”, Pihkakorpi sanoo.

Sekä Pihkakorpi että Ikäheimonen sanovat Ateenan kisojen olleen heidän viisufaniutensa ylivoimaisesti hienoin kokemus. Mikään ei voi päihittää hetkeä, kun Suomelle alkoi ropista pisteitä finaalissa ja kun alkoi näyttää selvältä, että Suomi todella voittaa Euroviisut.

”Se oli uskomaton hetki. Tuntui siltä, että ei tämä voi olla totta”, Pihkakorpi sanoo.

”Kun olimme voittaneet, lähdimme kavereidemme kanssa glitteriin pukeutuneina ulos areenalta ja juoksimme vahingossa väärään bussiin. Se oli täynnä brittejä, jotka katsoivat meitä todella tympeästi ja sanoivat ’Finland, you have destroyed Eurovision’.”

Tietyllä tavalla Suomi todella myös näkökulmasta riippuen tuhosi tai muutti Euroviisujen luonteen. Lordin voiton jälkeen entistä erikoisemmat ja huomiohakuisemmat esitykset alkoivat lisääntyä kilpailussa, jota osa edelleen halusi pitää puhtaasti laulukilpailuna.

Seuraavana vuonna Helsingissä järjestetyt Euroviisut tekivät kilpailusta entistä enemmän fanitapahtuman, jossa koko kaupunki oli hyödynnetty fanien huomioimiseen.

Hienot kokemukset yhdistävät viisufaneja, mutta mikä on pääsyy, joka on pitänyt Pihkakorven ja Ikäheimosen euroviisufaneina jo yli 40 vuoden ajan?

”Aluksi se lähti musiikista. 70-luvulla monet Euroviisujen voittokappaleet olivat Suomessa hittejä, ja niistä tehtiin käännösversiota. Yhtä paljon faniuteen on kuitenkin vaikuttanut tämä 2000-luvulta alkanut uusi aika: yhteisöllisyys ja fanien keskinäinen kannustaminen. Tästä on tullut valtaisa tapahtuma, ja Suomen viisuklubikin on kasvanut isoksi yhteisöksi”, Pihkakorpi sanoo.

Eikä kummankaan suunnitelmissa ole, että viisufaniudella – tai edes vuotuisille viisumatkoille – olisi tulossa minkäänlaista loppua.

”Joka vuosi viisujen jälkeen Suomeen lentäessä miettii, että ensi vuonna ei enää lähdetä. Lopulta siinä ei mene kuin viikko, ja on taas alkanut katsella majoituksia seuraavalle vuodelle”, Pihkakorpi sanoo.

Jotain molempien faniudesta kertoo myös se, että he ovat sopineet työnantajansa kanssa siitä, että toukokuulle on järjestyttävä parin viikon vapaajakso Euroviisuja varten.

Torstai-iltapäivänä Jouni Pihkakorpi vastaa puhelimeensa Tel Avivissa. On kulunut pari päivää rantakahvilassa käydystä haastattelusta – ja samoin myös ensimmäisestä semifinaalista, jossa Suomi oli mukana.

Vaikka viisufanit uskoivat Daruden ja Sebastian Rejmanin mahdollisuuksiin loppuun asti, se ei auttanut. Suomi putosi jatkosta, ja suomalaiset fanit ovat saaneet etsiä uuden kannustettavan maan. Pihkakorpi kertoo toivovansa nyt Islannin voittoa.

”Totta kai se tulos oli pettymys. Kundit vetivät hyvin, mutta biisi ei vain riittänyt. Vähän aikaa sulattelimme tulosta, otimme pari drinksua suruun ja päätimme sitten kannustaa Islannin voittoon.”

Kun semifinaalista on kulunut pari päivää, Pihkakorpi pystyy jo analysoimaan kappaletta ja löytää siitä myös heikkoudet.

”Kun lähetetään Darude kilpailemaan, olisi pitänyt lähettää enemmän Daruden tyyppinen kappale eikä tehdä Euroviisuihin sopivaa kappaletta. Siinä mentiin metsään. Kunnon trance-hitti olisi toiminut, ja sillä olisi päästy finaaliin.”

Pihkakorven ja muiden viisufanien viikko on sujunut Suomen putoamisesta huolimatta hyvällä tunnelmalla. Viisuareenan lisäksi he ovat viettäneet aikaa viisuja varten rakennetussa Euroviisukylässä ja Euroclubilla.

”Pieni suru oli tiistaiyönä, mutta nyt mennään ilon kautta. Ensi vuonna uusi laulu, ja silloin me taas voitamme.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Peukaloitu video Trumpin vastustajasta kuohuttaa Yhdysvalloissa – ”Tästä ei ole enää paluuta”, professori varoittaa manipulaatioista

    2. 2

      Leijonilla on vahva ote, mutta maaleja ei ole nähty, HS seuraa hetki hetkeltä jääkiekon MM-välierää

    3. 3

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    4. 4

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    5. 5

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    6. 6

      Saksan juutalaisia varoitettiin kipan käytöstä

    7. 7

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    8. 8

      Entä jos etelänlomalle voisikin matkustaa junalla? Ruotsalaiset matkatoimistot ovat jo haistaneet markkinaraon

    9. 9

      Yhä suurempi osa Intian parlamentin jäsenistä on syytettynä rikoksesta, jopa raiskauksesta ja murhasta

    10. 10

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Luulin, että Suomi on oikeusvaltio”, sanoo Isisin kalifaattiin lähteneen ja nyt Syyriassa vankileirillä olevan suomalaisnaisen äiti

    2. 2

      Tutkijat selvittivät, mitkä koirarodut purevat ihmisiä eniten

    3. 3

      Suursuosioon noussut curly girl -pesumenetelmä lupaa tehdä hiuksista silminnähden kiharammat – Kemisti kertoo, mitä metodissa kartettavat aineet tekevät hiuksille

    4. 4

      Joukko Isisin kalifaattiin lähteneitä suomalais­naisia joutui vanki­leirille Syyriassa, ja nyt HS kertoo, keitä he ovat

      Tilaajille
    5. 5

      Helsingissä uskontoni on asia, jota on turvallista pilkata

    6. 6

      Intialaisia it-ammattilaisia lähetetään Suomeen halpa­työvoimaksi: Näin heitä kohdellaan täällä

      Tilaajille
    7. 7

      Metalliromun seasta löytyi säteilevä laite – Säteilyturvakeskuskaan ei tiedä, mikä se on

    8. 8

      Ruotsin kruunu heikkenee heikkenemistään, ja nyt kärsivällisyys on loppu myös Ruotsin suurimmilta yrityksiltä – ”Olemme maalanneet itsemme nurkkaan”

    9. 9

      Kommentti: Rinne heitti Heinäluoman bussin alle komissaarikisassa – Mutta paljastiko yksi sana saman kohtalon Urpilaiselle?

    10. 10

      Ystävyyden majatalon kyltti ihmetyttää Turun moottoritiellä: Majatalossa asuu joukko ”toipujia” ja vanha hippi, jonka mielestä on luonnotonta asua yksin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

      Tilaajille
    2. 2

      Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

      Tilaajille
    4. 4

      Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

      Tilaajille
    5. 5

      Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

    6. 6

      Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

    7. 7

      ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

      Tilaajille
    8. 8

      Kommentti: Mitä ihmettä tapahtui Madonnalle Euroviisuissa? Hirvittävä epävire vei huomiota Palestiinan lipun esittelyltä ja näppärältä Tšaikovski-lainalta

    9. 9

      25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

    10. 10

      Gordon Ramsay oli oikeasti vielä pahempi kuin televisiossa, ja iltaisin Helena Puolakka itki itsensä uneen – Nyt Suomen menestynein kokki johtaa ravintolaklassikkoa aivan eri tyylillä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää