Kulttuuri

Nämä kaksi kirjainta voivat muuttaa puheen sävyn kokonaan ja saada meidät kuulostamaan jopa töykeiltä, kertoo tutkija

Heidi Vepsäläinen on tutkinut no-partikkelia yli kahdeksan vuotta ja huomannut, miten paljon se muokkaa keskustelujen merkityksiä.

Ajatteletko, että sana ’no’ on täysin turha? Tai että pientä no-partikkelia viljellään vain, kun halutaan pelata aikaa tai ei ole mitään oikeaa sanottavaa?

Voi, kuinka väärässä oletkaan.

Filosofian maisteri Heidi Vepsäläinen on tutkinut tätä pientä sanaa väitöskirjaansa varten kahdeksan vuoden ajan.

Hänen tutkimuksensa osoittaa, että kaksikirjaimisella sanalla on iso rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.

”Yleensä sillä osoitetaan, että olemme ymmärtäneet, mihin olemme käymäämme keskustelua viemässä. Toki sana on hyvin tilannesidonnainen ja voi aiheuttaa eri asioita.”, Vepsäläinen kertoo.

”Ilman no-sanaa kuulostaisimme välillä töykeiltä tai jopa yksinkertaisilta – aivan kuin emme saisi keskustelussa yhteyttä toisiimme.”

Partikkeli valikoitui tutkimuksen kohteeksi luontevasti.

”Huomasin, että no-partikkeli oli joka puolella. Sitä käytettiin kysymysten ja vastausten alussa sekä kertomusten siirtymissä ja vaikkapa puhelinkeskustelujen aloitusrutiineissa. Se alkoi häiritä minua, koska en tiennyt, mitä se kaikkialla tekee”, Vepsäläinen kertoo.

Hän uskoo, että samasta tietämättömyydestä johtuu, että moni pitää keskusteluissa usein toistuvaa pientä sanaa turhana tai ärsyttävänä täytesanana.

Erityisesti Vepsäläinen kiinnostui no-sanan käytöstä kysymysten vastauksissa, sillä hän huomasi pian, että jopa 30 prosenttia vastauksista alkaa tuolla partikkelilla.

”No-sana tekee vastauksesta ihan erilaisen kuin ilman sitä. Se ei missään tapauksessa ole turha, vaan ilmaisee, että vastaaja ottaa aiheen vastaan ja alkaa käsitellä sitä”, Vepsäläinen sanoo.

Sen lisäksi tämä kaksikirjaiminen sana kertoo paljon siitä, miten vastaaja kysymystä tulkitsi.

Siis mitä?

Vepsäläinen kehottaa kokeilemaan itse.

”Hyvä esimerkki on ”mitä kuuluu?” -kysymys. On ihan eri asia vastata siihen ykskantaan ’hyvää’ kuin ’no, hyvää’. ’No’ tekee vastauksesta ihan eri tyypin”, hän sanoo.

”Ilman partikkelia siirrytään nopeasti eteenpäin. No-sana vastaajan repliikin alussa taas viestii, että nyt todellakin otetaan käsittelyyn hänen kuulumisensa.”

Silloinkin, kun partikkelia käytetään, merkitykset voivat olla hyvin erilaisia. Hyvä esimerkki on puhelinkeskustelu, joka on tuttu ainakin kaikille teinien vanhemmille.

Jos kysymykseen ’missä oot?’, annetaan minimivastaus ’no kotona’, se osoittaa, että vastaaja pitää kysymystä jollain tapaa ongelmallisena.

Jos samaan kysymykseen taas vastataan kokonaisella no-sanan aloittamalla lauseella, merkitys muuttuu oleellisesti. ’No mä oon kotona’ -vastaus osoittaa, että vastaaja ottaa käsittelyyn kysymyksen ja siihen sisältyvän laajemman tarkoituksen.

”Pidemmällä no-alkuisella lauseella otetaan vastaan, lyhyemmällä torjutaan”, Vepsäläinen summaa.

Vepsäläinen käytti tutkimuksensa aineistoina ihmisten välisiä aitoja keskusteluja, jotka on taltioitu Helsingin yliopiston keskustelututkimuksen arkistoon.

Yhteensä nauhoja oli kymmenisen tuntia. Se voi kuulostaa vähältä, mutta Vepsäläisen mukaan keskustelujen analysointi vaati kaikki kahdeksan tutkimusvuotta.

”Se oli kovaa puurtamista, sillä tutkimuskohde oli yksinkertaisesti niin vaikea selvitettävä. Aina piti katsoa keskustelutilanne kahteen kertaan: mitä tapahtuu, kun ’no’ on lauseen alussa, mitä silloin, kun sitä ei ole”, Vepsäläinen kertoo.

Väitöskirjansa jälkeen Vepsäläinen aikoo ottaa hieman etäisyyttä partikkeleihin. Ennen kaksikirjaimista väitöskohdettaan hän oli tutkinut nelikirjaimista siis-sanaa. Seuraavaksi hän aikoo paneutua verkkokeskustelujen häiriötekijöihin.

”Aiemmin menin pienistä asioista isoihin, seuraavaksi ehkä toisin päin, kun otan tutkimuskohteeksi kokonaisen ilmiökentän.”

”Kollegani tosin ovat vitsailleet, että yleensä partikkeli-tutkijat lopulta kuitenkin aina palaavat alkuperäisen sanaluokkansa pariin. ”

Heidi Vepsäläinen väittelee 20.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Suomen ’no’-partikkeli ja kysymyksiin vastaaminen keskustelussa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Pieni juhlasali, päärakennus, Fabianinkatu 33.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sodanaikainen pommi räjähti Saksassa ja jätti jälkeensä ison kraatterin pellolle

    2. 2

      Demokraatti: Toimittaja Matti Linnanahde on kuollut äkilliseen sairauteen

    3. 3

      EU-vaalitulos on lentämässä roskiin, sanoi parlamentin suurimman ryhmän johtaja – Onko se mahdollista?

    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Sähköpotkulaudalla kolaroineita potilaita leikataan viikoittain Töölössä: Vammat kohdistuvat useimmiten päähän

    6. 6

      Näyttelijät kieltäytyvät jo rooleista Ruotsissa Josefin Nilssonin tapauksen johdosta

    7. 7

      ”Naisten Viagra” tulee Yhdysvaltain markkinoille

    8. 8

      Pariisissa valmistaudutaan helleaaltoon, jossa ilma voi tuntua jopa 47-asteiselta

    9. 9

      Suunnitelmat merelliseen Helsinkiin nousevasta 10 000 asukkaan asuinalueesta saivat kovan kolauksen: Pieni aktiivien ryhmä sai tahtonsa läpi oikeudessa

    10. 10

      Analyysi: Politiikan toimittaja ja Twitter-ässä Timo Haapala suututti Suomen tutkijat, ja riita jatkui koko juhannuksen – mutta hänellä oli myös pointti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    2. 2

      Suunnitelmat merelliseen Helsinkiin nousevasta 10 000 asukkaan asuinalueesta saivat kovan kolauksen: Pieni aktiivien ryhmä sai tahtonsa läpi oikeudessa

    3. 3

      Helsingin edustalla kelluu luvaton saari, jota valvoo aurinkovoimalla toimiva turvakamera

    4. 4

      Poliisi tutkii: Huijarit tekivät espoolaisen Maarit Palomäen nimissä tuhansien eurojen Airbnb-varaukset, joiden peruminen oli liian myöhäistä

    5. 5

      Grillatessa voi syntyä syöpää aiheuttavia yhdisteitä, mutta isomman riskin muodostaa vilja

    6. 6

      Sähköpotkulaudalla kolaroineita potilaita leikataan viikoittain Töölössä: Vammat kohdistuvat useimmiten päähän

    7. 7

      Moottoripyöräilijöiden kanssa Yhdysvalloissa kolaroinut kuljettaja vangittiin, syytetään seitsemästä kuoleman­tuottamuksesta

    8. 8

      Analyysi: Politiikan toimittaja ja Twitter-ässä Timo Haapala suututti Suomen tutkijat, ja riita jatkui koko juhannuksen – mutta hänellä oli myös pointti

    9. 9

      Näyttelijät kieltäytyvät jo rooleista Ruotsissa Josefin Nilssonin tapauksen johdosta

    10. 10

      Lähihoitajan täytyy Helsingissä elää huomattavasti tiukemmin kuin maakunnissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tokmanni myy juhannustorttua, joka näyttää aivan runebergintortulta – soitimme, ja sitten paljastui jotain vielä järkyttävämpää

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Väestöliitto jakoi ihmiset kahteen tyyppiin sen mukaan, kuinka he käyttäytyvät parisuhteessa – Testaa, kumpaan ryhmään kuulut

    5. 5

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    8. 8

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    9. 9

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli kertoo, miten Kaapo Kakosta varttui kenties historian lahjakkain suomalainen jääkiekkoilija

    11. Näytä lisää