Kulttuuri

Bisquit on vääntänyt vitsejä niin Venäjästä kuin terroristeista – nyt hän kertoo, miten maamme ilmapiiri muuttui huumorintajuttomaksi

Seppo Ahti eli Ilta-Sanomien pakinoitsija Bisquit malttoi lopettaa 51 vuoden vitsailun jälkeen.

11. syyskuuta 2001 maailma järkkyi, kun kaksi matkustajalentokonetta ohjattiin kohti World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa. Terrori-iskun seurauksena lähes 3 000 ihmistä kuoli.

Maailma oli liekeissä, mutta pakinoitsija Bisquit eli Seppo Ahti otsikoi Ilta-Sanomien pakinansa kylmästi Pilot tornissa.

Otsikossa oli Ahdille tyypillinen sanaleikki ja viittaus vuonna 1937 ilmestyneeseen Pidot Tornissa -keskustelukirjaan, jossa muun muassa nuori Kekkonen linjasi muiden aikalaisälyköiden kanssa tulevaisuuden kulttuuripolitiikkaa.

”Joskus minulta on kysytty mille en voisi nauraa, niin olen vastannut että vainajalle hänen paariensa ääressä. Olen kuitenkin ottanut sanomisiani takaisin – että kyllä varmaan nauraisin sillekin”, sanoo Ahti.

On kuitenkin selvää, että jotain aihealueita Ahtikin on vältellyt. Esimerkiksi pedofiilimurhaaja Jammu Siltavuoresta ei olisi koskaan syntynyt minkäänlaista tekstiä.

”Rajankäynti on taiteilua, siinä on liukuva asteikko. Esimerkiksi mitä vähäpätöisempi ihminen, sitä suurempi kynnys kirjoittaa. Ja päinvastoin.”

Eikä Ahti mikään mässäilijä tietystikään ole. Alussa mainittu Pilot tornissa oli loppujen lopuksi harkittu teksti poliittisesta propagandasta ja provosoimisesta.

Nykyistä julkisuutta Ahti hämmästelee. Se on yksitotisen totista.

Bisquitin vanhoja pakinoita lukiessa (”älä helvetissä lue niitä”) huomaa, että kirjoittajan näkökulma on useimmiten tolkun ihmisen (”no kiva”) – järkijätkän (”aha”), joka latoo sanataidetta tasaiselle alustalle eri järjestyksessä eri kerroilla (”hmph”).

”Nykyisin minulla voisi ollakin joku agenda. Tämä aika on mennyt niin hullun huumorintajuttomaksi. Yhtenäkään päivänä ei voi avata lehteä ilman että joku pöyristyisi jäätävästi jostain.”

Ahti pitää ilmapiirin totistumisen käännekohtana Muhammed-pilapiirroskohua vuonna 2005.

Tanskan suurin päivälehti Jyllands-Posten julkaisi profeetta Muhammedia esittäviä pilapiirroksia tavoitteenaan selvittää, onko sananvapaus kaventunut Tanskassa. Suomessa kuvat julkaisi Suomen Sisu -järjestö verkkosivuillaan ja tilanne eskaloitui.

”Lopulta Suomen pääministeri menee pyytämään julkisesti koko maailmalta anteeksi, kun Suomessa on julkaistu pilapiirros, joka on julkaistu jossain muussa lehdessä. Herrajumala sentään”, Ahti puhisee.

Tarkoittaako tämä sitä, ettei humoristia nykyään paljon naurata?

”Kyllähän se koko ajan vaikeammaksi menee.”

Istumme idyllisessä Päivälehden museon auditoriossa Ludviginkadulla. Museoksi äänimaisema on repivä, mistä pitävät huolen päiväkoti-ikäiset teutonit pahviseinän toisella puolella.

On kulunut muutama viikko siitä, kun Ahti on sulkenut Ilta-Sanomien oven takanaan. Saldoksi jäi 51 vuotta pakinoitsijan uraa.

Kaksi tekstiä viikossa miinus lomaviikot tuotti karkeasti arvioituna noin 4 500 pakinaa – parodisia, satiirisia ja ajankohtaisia tekstejä palstamuodossa ja kieli poskessa.

Lisäksi oman työn ohessa syntyi mittava määrä sketsiviihdettä televisioon ja teatteriin.

Lehdenlukijasta ajatus tulevaisuudesta ilman Bisquitin pakinoita tuntuu ontolta.

Hänen tekstinsä ovat olleet takuuvarmaa sanaviihdettä, jossa on ollut niin älyllistä purutuntumaa kuin puujalalla koreasti panemista. Pakinoiden rakennuspalikoina ovat olleet vankka yleissivistys, sanojenpyörittely sekä huolellisesti pohjustetut punchlinet.

Ahti keskeyttää toimittajan monologin.

”En ollut ihmeen yleissivistynyt, mutta osasin käyttää Uutta tietosanakirjaa [1960–72]. Sehän riittää, että tietää mistä hakea tietoa ja tietää mitä hakee. Sitä se yleistieto on.”


Tampereella vuonna 1944 syntynyt ja Nokialla kasvanut Ahti luki paljon kotona, mutta ei tuntenut erityistä paloa pakinointiin, joskin lukiovuosina hän kirjoitteli ”stumppeja” eli pieniä hauskoja tarinoita.

”Runouteen tai proosaan minulla ei ole koskaan ollut taipumusta.”

Ahdin ammatinvalinnan ratkaisi arpa. Vuonna 1966 Ylioppilaslehden päätoimittaja valittiin arvalla, koska äänet menivät tasan. Valituksi tuli Yrjö Larmola eikä Paavo Lipponen.

”Ensitöikseen Larmola järjesti pakinakilpailun, mitä tuskin Lipponen olisi tehnyt. Osallistuin kilpailuun ja voitin sen.”

Ahti arvelee, että innoke osallistumisesta tuli Ylioppilaslehden pakinoitsijan Johnny Walkerin eli Pekka Haukisen teksteistä.

Nimimerkin Bisquit Ahti nappasi konjakkimerkistä, johon hän oli tutustunut ollessaan YK:n rauhanturvaajajoukoissa Kyproksella ennen valtiotieteiden opintojaan Helsingin yliopistolla.

Ensimmäinen Bisquitin pakina julkaistiin Ylioppilaslehdessä tammikuussa 1967.


Omaa tyyliään Ahti joutui hakemaan tovin.

”Alussa matkin muita niin paljon kuin mahdollista ja vasta myöhemmin opin, että kaikki muutkin tekevät niin. Yksi esikuvista oli Helsingin Sanomiin kirjoittava Origo eli Jouni Lompolo. Uuden Suomen Ollista en ollut oikein koskaan innostunut, vaikka hän pyöritteli kivasti sanoja.”

Kirjoittajana Ahti tunsi vapautuvansa, kun hän tutustui 1960-luvun lopulla televisioviihteen tekijöihin, kuten Olli Alhoon, Jaakko Saloon, Juha Virkkuseen ja Jukka Virtaseen. Ensimmäinen avainkokemus oli Ilkamat-viihdesarjan suunnittelu syksyllä 1969.

”Salo ja Virtanen olivat kymmenen vuotta minua vanhempia kavereita ja he katselivat elämää toisenlaisesta näkökulmasta. Heillä oli omat juttunsa, ja se tarttui minuunkin.”

Ahti aloitti Ilta-Sanomien pakinoitsijana aprillipäivänä 1968 eli ”samana päivänä kuin Alexander Stubb syntyi”. Helsingin Sanomat oli tuttu edelliseltä kesältä, kun Ahti oli ollut lehden ulkomaantoimituksessa.

Pakinoiden aiheita piti miettiä pitkäänkin, mutta vähitellen kirjoittamiseen syntyi rutiini.

”Aamulla ei ollut vielä mitään käsitystä mistä kirjoittaisin. Vein lapset päivähoitoon, vaimo lähti töihin. Sitten kirjoitin jonkun jutun, jonka vein Ilta-Sanomiin ja kirjoitin sen siellä uusiksi. Sitten lähdin kotiin, kävin kaupassa ja hain lapset, joille olin tehnyt ruoan valmiiksi.”

Irvailu vei mennessään. Uravalintaa ei tarvinnut juuri pohtia, kun Helsingin Sanomien päätoimittaja Teo Mertanen tarjosi 23-vuotiaalle nuorukaiselle vakituista paikkaa vakavaraisesta yhtiöstä.

”Minua on kohdeltu hyvin. Kun Ilta-Sanomissa tuli vastaan eläkeikä, minua pyydettiin jatkamaan. Onhan se aika harvinaista herkkua näinä päivinä.”

Nuorena – ja myöhemminkin – jaksoi. Lehtikirjoittelun lisäksi Ahti on käsikirjoittanut muun muassa television viihdeohjelmia Parempi myöhään... ja Hymyhuulet sekä esiintynyt ohjelmissa Enkelten keittiö ja Anteeksi kuinka?

Uuden Iloisen Teatterin revyitä hän on ollut tekemässä vuodesta 1979 lähtien.

Minkälainen ihminen Bisquitin pakinoita kirjoitti? Briljantti nero vai jokin muu, mikä?

”En ollut leimallisesti nuori vihainen mies. Tulin normaalista työläiskodista, enkä ollut päässyt mukaan 1960-luvun hössötykseen. Mitään agendaa minulla ei ole koskaan ollut – se olisikin helpottanut helvetisti, jos minulla olisi ollut sellainen.”

Toinen jarruttava tekijä oli se, että Ahti ei ollut koskaan kovin kiinnostunut edes omista mielipiteistään. ”Aina piti keksiä mitä mieltä kannattaisi olla jostain asiasta, jotta saisin rakennettua siitä jonkun jutun.”

Vain yksi asia jäi hänelle 51 vuoden pakinauran aikana mysteeriksi.

”Olen saanut todella vähän palautetta. Enemmänkin olisi voinut tulla kunnon haukkuja.”

Julkisuuden tarjoama aihevalikoima oli takavuosikymmeninä suppeampi. Päinvastoin kuin 2010-luvun kolumneissa ja pakinoissa, omasta navasta ei voinut tehdä juttuja. Oli turvauduttava aiheisiin, joilla oli yleistä tunnettavuutta ja kiinnostavuutta.

”Television seuraaminen oli ennen paljon yksinkertaisempaa kuin nykyään. Tarjonta oli niin ihmisystävällistä, ettei tarvinnut miettiä mitä katsoisi”, virnuilee Ahti.

Perinteinen lehtipakinointi alkaa olla hiipuvaa kansanperinnettä. Sinänsä ihmisen tarve vitsailla ja tulla vitsailluksi lienee vakio, mutta alustat ovat muuttuneet sähköisiksi.

”Ei yhdellä kirjoittavan äänellä ole enää oikein merkitystä, ja sosiaalinen media on minulle vieras maailma, vaikka minulla on ATK-ohjelmoitsijan paperit vuodelta 1966.”

Pakinoitsijan tapa katsoa maailmaa ei ole poistunut mihinkään. Ahdin mukaan hän nauraa asioille ”enemmän kuin keskimääräinen parikymppinen”

Jatkuvaa iloa hänelle tuottavat esimerkiksi tatuoinnit, kun kuvat alkavat roikkua kantajiensa venyneellä iholla.

Vaahtosammuttimien retkiryhmät ovat poistuneet, auringonvalo siivilöityy ikkunasta ja Päivälehden museoon on laskeutunut autuas rauha.

Entä onko pakinoitsijalla vielä jotain sanottavaa?

”Ei ole.”

Fakta

Seppo Ahti


 Pakinoitsija, kirjailija ja käsikirjoittaja.

 Syntynyt Tampereella 1944.

 Aloitti Ylioppilaslehden pakinoitsijana 1967.

 Työskenteli Ilta-Sanomissa 1968–2019 ja kirjoitti kaksi pakinaa viikossa, arviolta 4 500 tekstiä.

 Käsikirjoittanut television viihdeohjelmia ja Uuden Iloisen Teatterin revyitä.

 Saanut muun muassa valtion kirjallisuuspalkinnon, Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon ja WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsinkiläinen Mesi Kissaniitty on 14-vuotias ja elää väärän suku­puolen kehossa

    2. 2

      Antti Rintanen, 28, on jo lääkäri, neljän lapsen isä, maailman­mestari ja vaimokin tekee uraa: nyt hän paljastaa miten perheen aika riittää kaikkeen

    3. 3

      Outojen päänsärkyjen ja lihasjumien syy saattaa löytyä suusta

      Tilaajille
    4. 4

      Antti Holma itkee, rakastuu ja juoruilee, ja juuri siksi sadattuhannet kuuntelevat hänen podcastiaan

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ihmettelen Suomen hitautta, kun siellä on vain muutama kymmenen ihmistä” – järjestöjen mukaan kansain­välinen oikeus pakottaa tuomaan sekä lapset että aikuiset Suomeen Isis-leiriltä

    6. 6

      KT: Kuntien henkilöstö­kulut kasvavat 150 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus on laskenut

    7. 7

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    8. 8

      Some teki teinityttöjen paineista jatkuvia, mutta se on vain yksi syy heidän yhä pahenevassa pahoinvoinnissaan

      Tilaajille
    9. 9

      Hollannin poliisi hoksasi toimisto­rakennuksen koossa risti­riidan ja löysi sala­huoneen: paljastui maan kaikkien aikojen huume­kätkö

    10. 10

      Maailma jännittää Trumpin ja Xin tapaamista – osa asian­tuntijoista pelkää kauppa­sodan laajenemista ja pikaista taantumaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    2. 2

      Alamäkipyöräilyn suosio kasvaa nopeasti: Espoossa laskettelukeskukseen raivattiin viisi rataa, joista helpoimman ”pystyy ajamaan Alepa-fillarilla”

    3. 3

      Iiris Suomela on ajautunut julkisuudessa vihaiseksi tasa-arvo­loukkaantujaksi, vaikka haluaa puhua veroista

    4. 4

      Hollannin poliisi hoksasi toimisto­rakennuksen koossa risti­riidan ja löysi sala­huoneen: paljastui maan kaikkien aikojen huume­kätkö

    5. 5

      Tupakointi näyttää muovaavan persoonallisuutta, eivätkä muutokset ole suotuisia

      Tilaajille
    6. 6

      Yksi juoma sai täydet viisi tähteä, kun HS testasi suomalaiset siiderit – ison panimon tekele tyrmättiin limonadimaiseksi

      Tilaajille
    7. 7

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    8. 8

      Poliisi epäilee: Norjalais­miljardöörin vaimon sieppaus oli lavastettu, naisen uskotaan kuolleen

    9. 9

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    10. 10

      Petteri Kontio muutti koirankopin Airbnb-asunnoksi Tapiolassa: ”Suorastaan tilava verrattuna telttaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskellä Helsingin kallista ja haluttua omakotialuetta on rapistunut jo vuosikausia kaksi autiotaloa, jotka omistaa sama ihminen

    2. 2

      Särkynyt mieli pyrki raivoisasti eteenpäin, mutta lopulta se törmäsi seinään – Touko Aalto kertoo hetkestä, johon elämä ja ura pysähtyivät

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdestä vahinko­vilautuksesta räjähti musiikki-ilmiö, joka hakee vertaistaan – Näin nousi ja hiipui artisti nimeltä Kikka

      Tilaajille
    4. 4

      Aamupuuro on luultua huonompi aamupala

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörätielle pysäköidystä poliisiautosta ja päätyi putkaan: Poliisi kadotti lomakkeen ja vapautui vastuusta

    6. 6

      Asuntolainat, palkat, säästöt, sijoitukset: Nolla­korkojen maailmasta on tulossa uusi normaali, ja se jakaa meidät voittajiin ja häviäjiin

      Tilaajille
    7. 7

      75 vuotta sitten puna-armeija hioi huippuunsa strategian, jolla Venäjä on järkyttänyt maailmaa kerta toisensa jälkeen

    8. 8

      Helsingin koillisella laidalla asuu ryhmä miehiä, jotka ovat omistaneet elämänsä siniselle jumalalle

    9. 9

      Helsingin edustalla on saari, jossa aika on pysähtynyt vuoteen 1952: ”Emme seuraa trendejä”

    10. 10

      Kun Pirkko Lahti luennoi, tila loppuu kesken ja yleisö haltioituu – psykologi laati kymmenen väitettä hyvästä elämästä, jotka jokaisen tulisi esittää itselleen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää