Kulttuuri

Monna Kamu tunnetaan tv-sarjan humoristisena Temppari-kommentaattorina, mutta todellisuudessa takana on ainut­laatuinen ura muusikkona

Agit-Prop-lauluyhtye vei ”klassisessa perheessä” kasvaneen Monna Kamun monille unohtumattomille retkille, jopa keskelle Chilen vallankaappausyritystä.

Laulaja Monna Kamu ei ymmärrä. Hän on juuri kuullut, että hänestä löytyy Sanoman lehtiarkistosta useita vanhoja lehtileikkeitä ja kuvia. Miksi ihmeessä?

”Minusta? Enhän mä ole mikään julkinen ihminen”, hän huudahtaa. ”Minä olen päässyt esiin aina Okon peesissä. Ja Propista minut tunnistavat vain ne piirit, jotka siitä musiikista tykkäävät.”

Okolla hän tarkoittaa veljeään, kapellimestari Okko Kamua. ”Prop” taas on lauluyhtye Agit-Prop, poliittisen laululiikkeen airut, jossa Kamu lauloi vuodesta 1972 lähtien.

Onneksi on Sohvaperunat. Jos vuosikymmeniä jatkunut monipuolinen muusikon ura ei olekaan tuonut iholle nimikirjoituksenmetsästäjiä, niin nykyään Kamu tunnistetaan kadulla tämän tv-sarjan ansiosta.

”Niin. Tunnistetaan siitä, ettei tee mitään!”

Kamu tuntuu olevan valoisa tyyppi, joka ei ota itseään turhan vakavasti. Ei kai hän muuten olisi tullut suostuneeksi mukaan Sohvaperunoihinkaan.

Ohjelmassa hän istuu ystävänsä vieressä ja kommentoi erilaisia tv-ohjelmia. Kaksikko on riemastuttanut katsojia jo kolmen kauden ajan heittelemällä näkemästään yhtä aikaa humoristisia ja sivistyneen piikikkäitä kommentteja.

Varsinkin Kamun kommenteista voi päätellä, että Temptation Islandin tai Selviytyjien maailma ei ole laisinkaan tuttu.

Mutta ei puhuta nyt ”Temppareista”, sillä Kamulla on ollut maailmankaikkeudelle ja varsinkin Suomen musiikkielämälle niin paljon muutakin annettavaa. Hän täyttää 70 vuotta torstaina 30. toukokuuta.

Ensinnäkin Kamu on tehnyt huiman 41 vuoden uran pianonsoiton lehtorina Espoon musiikkiopistossa. Hän kertoo rakastaneensa työtään: siinä kohtasivat omat intohimot, psykologia ja muiden neuvominen. ”Ystävät kutsuvat sitä kyllä päsmäröinniksi.”

Työ toi myös turvaa ja antoi mahdollisuuden tehdä rinnalla epäsäännöllisempää laulajan uraa. ”Välillä kävin DDR:ssä huutamassa, välillä tulin kertomaan, miten Bachin Inventiot sujuvat. Se sopi oikein hyvin.”

Pianonsoitto on kuitenkin verrattain yksinäistä puuhaa, ja Kamua viehättää musiikissa eniten nimenomaan yhteispeli. Siksi hän on hakeutunut muusikkona aina porukoihin.

Suomesta ei juuri sellaista kuoroa löydy, jossa Monna Kamu ei olisi laulanut. Lapsena hän oli Radion nuorisokuorossa, sen jälkeen ovat seuranneet Radion sinfoniakuoro, Koiton Laulu, Savonlinnan oopperajuhlien kuoro ja Filharmoninen kuoro.

On ollut myös Marjatta Meritähden Paatti-kokoonpanoa (”meidän nepotismiyhtye”) sekä erilaisia ”akkatrioja”, joissa Kamu on laulanut esimerkiksi Sinikka Sokan, Anneli Saariston ja Liisa Tavin kanssa.


Liki koko ajan rinnalla on kulkenut myös sooloura, se vain on tapahtunut varsin maltillisella volyymilla.

”Mä olen nopea reagoimaan, mutta opin hitaasti. Varmaan sekin vaikuttaa, että olen pohjimmiltani ujo ja arka”, Kamu pohtii.

Ensimmäinen oma soolokonsertti oli 1980-luvulla, sittemmin hän on laulanut paljon esimerkiksi Kaj Chydeniuksen kanssa.

Jotain Kamun verkkaisuudesta kertoo se, että samana vuonna kun hän täytti 50, hänet valittiin ehdolle Tulokas-Emmaan. ”Mua naurattaa vieläkin, en käsittänyt sitä yhtään.”

Pystin sai lopulta Maija Vilkkumaa.

Juuri nyt Monna Kamu laulaa vieläkin enemmän kuin ennen. Hän on hurahtanut täysin harjoitteluun.

”Laulaminen on niin kokonaisvaltainen toiminto. Se vaikuttaa kehossa, mutta on ihan järkyttävää, kuinka paljon se vaikuttaa psyykkisesti!”

Kamulla on duo Eero ”Ertsi” Ojasen kanssa. He esittävät Ojasen sävellyksiä, esimerkiksi viime aikoina työn alla on ollut sävellys runoilija Tomas Tranströmerin tekstiin.

Syyskuussa Kamu pitää Ojasen ja pianisti Ilmo Peitson kanssa juhlakonsertin Kapsäkissä. Tällainen ”oman kissanhännän nostaminen” vähän nolottaa, mutta kukapa muukaan sitä nostelisi.

Sitä paitsi Kamu korostaa, ettei hän ole laulaessaan se pääasia. Hän on välittäjäporras.

”Olennaista on musiikki ja se, mitä asiaa minulla on.”

Kun Monna oli 5-vuotias, hän mietti naapurin Maritan kanssa, keitä laulajia he haluaisivat olla.

”Minä sanoin, että haluan olla Maria Callas. Marita oli järkyttynyt. Ei hän tiennyt, kuka se on. Hän taas halusi olla Annikki Tähti. Minä sitten siihen: Kukas se on!?”

Tarina kuvastaa osuvasti, millaisessa perheessä Kamu kasvoi. Se oli ”klassinen”, mutta ei porvarillinen perhe. Rahaa ei ollut, ei liioin omaisuutta. Isä oli taidemaalari ja kaupunginorkesterin kontrabasisti, äiti oli laulajatar, joka hoiti lapsia kotona.

Koko perhe musisoi. Isoveljet Esa ja Okko edistyivät viulussa harppoen, mutta Monnan viuluopinnot aikansa huippupedagogin Onni Suhosen opissa eivät oikein sujuneet. ”Hän oli hieno, minä huono.”

Instrumentti vaihtui suosiolla pianoon, jota Monna opiskeli sittemmin Sibelius-Akatemiassa. Siellä ”lukkariluokalla” oli myös Toni Edelmann, joka pyysi opiskelukaveriaan laulamaan johtamaansa Koiton Lauluun.

Kamu meni. Vaikka hän tulikin erilaisesta taustasta, hän ei kokenut kuoron vasemmistolaisia lauluja vieraina. ”Se globaali nuorisorengas vain imi itseensä.”

Asiaa auttoi silloinen poikaystäväkin, joka oli yrittänyt ”valveuttaa” Kamua Vietnamin sodasta, Vanhan valtauksesta ja muista.

”Se oli silloin maan tapa. Nuoriso tiesi asioista, ja Vietnamin sota herätti kaikki loputkin. Oli oikeita, ja oli vääriä asioita.”

Kamu sompaili sujuvasti eri maailmoissa, nautti kaikesta. Sitä todistaa päiväkirjamerkintä vuodelta 1973: Kahdelta laulettiin Radion sinfoniakuorossa Brahmsin Ein Deutsches Requiemia, viideksi kiirehdittiin kantaaottavien laulujen pariin Koiton taloon Agit-Propin harjoituksiin.


Agit-Propiin liittymistä Kamu silti aluksi vierasti. Hän oli nähnyt kvartetin esiintymässä Leninin 100-vuotisjuhlissa ”neukkuhuivit” kauloissaan.

Kvartetin jäsenet Sinikka Sokka, Pekka Aarnio ja Martti Launis olivat kuorosta tuttuja kavereita, ja he tarvitsivat kvartettiin uutta laulajaa Kiti Neuvosen ja Anu Saaren lähdettyä. Koelaulu pidettiin ”pastori Launiksen keittiössä Töölönkadulla”.

”Ne sanoivat laulustani, että ihan hyvä. Mutta minä sanoin, etten voi liittyä tällaiseen, sillä en minä tiedä politiikasta mitään. ’No me opetetaan’, pojat sanoivat.”

Eivät ne ikinä opettaneet, Kamu nauraa. Mutta ei politiikasta paitsi jäänyt, sillä Marxia opiskeltiin opintopiirissä niihin aikoihin jopa Sibelius-Akatemiassa.

Kamu sai Agit-Propin riveissä kokemuksia, joita ei voi ikinä unohtaa. Yksi sellainen on Chilen-matka.

”Jos jätetään epäonnistuneet häät pois, niin se Chile on minun elämäni avainkokemus.”

Laulajat hädin tuskin tiesivät, missä Chile on, kun he matkasivat maahan kesällä 1973. Uutiset Suomeen kulkivat pahasti viiveellä, joten maan tilanteesta ei oltu täysin perillä.

Matkan aikana Chilessä tapahtuikin vallankaappausyritys, minkä vuoksi kvartetti lähetettiin pois ennenaikaisesti. He ehtivät kuitenkin tavata suurlähettiläs Tapani Brotheruksen, vierailla sosialistisen presidentti Salvador Allenden 60-vuotispäivillä ja konsertoida Estadio Nacionalilla.

Syyskuussa samainen stadion oli jo keskitysleirin kaltainen vankila vasemmistolaisille. Augusto Pinochetin johtama sotilasjuntta oli kaapannut maassa vallan ja teloittanut Allenden.

Laulajat seurasivat Suomessa, kuinka monet heidän chileläisistä ystävistään toimivat niinä hetkinä henkensä kaupalla. ”Esimerkiksi säveltäjä Sergio Ortega hyppäsi turvaan Panaman lähetystön aidan yli.”


Nyt Kamu on seurannut liikuttuneena Ylen Invisible Heroes -sarjaa.

”Olen ylpeä, että Yle satsasi siihen. On tärkeää, että tuodaan historiasta konkreettinen tilanne niille ihmisille, jotka eivät tiedä siitä mitään.”

Hänestä sarjan humaani fokus on hieno: ihmisiä pitää auttaa. Sen sijaan hieman hämäräksi sarjassa jää Kamun mukaan se, kuinka paljon Chilen vasemmistopiireissäkin oli ”monen sortin väkeä”, erilaisin aikein.

”Esimerkiksi äärivasemmistolainen liike MIR kannatti aseellista yhteenottoa. Me tajusimme vasta Chilessä, että se kirjo oli paljon suurempi kuin olimme tienneet.”

Matkan jälkeen Kamu ja laulukaveri Pekka Aarnio alkoivat opiskella ahkerasti espanjaa. Myöhemmin he tekivät Aarnion ja tämän perheen kanssa myös monta matkaa Chileen. Pitkästä maasta koluttiin liki joka kolkka.

”Nyt haluan sinne vielä kerran. Chilen keskellä on metsäalue, joka pitäisi vielä kokea.”


Kamu sanoo, ettei hänestä tullut ikinä poliitikkoa. Musiikki oli Agit-Propissa sittenkin olennaisinta. Kvartetti oli ”se pakollinen viihdenumero, joka tuli aina pääpuhujan jälkeen”.

”En pakoile vastuuta, mutta koin olevani ennen kaikkea muusikko. Tosin tämä on takuulla muusikoiden yleinen asenne – paitsi Bonon”, hän naurahtaa.

Vuodet yhtyeessä ja varsinkin reissut sen kanssa opettivat silti paljon. Ennen kaikkea humanismia.

”Opin, että ihmisellä on maapallo täynnä lajitovereita. Eri värisiä lajitovereita. Yksi rukoilee pehva pystyssä, yksi palvoo metsänhenkiä, yksi on katolinen, toinen juutalainen. Mutta siitä viis, sillä me olemme samaa juurta.”

Agit-Propilta loppuivat keikat 1980-luvulla sitä mukaa, kun järjestötoimintakenttä hävisi. Niihin aikoihin solidaarisuus oli kirosana.

Kamu ei ole unohtanut sitä sanaa. Hänestä solidaarisuus on täysin relevantti asia nykyäänkin. Solidaarisuutta on vaikkapa se, kun naapurin Eve käy laittamassa hänen ahteriinsa laastareita parin viikon takaisen lonkkaleikkauksen jälkeen.

”Avunantoa, ymmärrystä, empatiakykyä. Omaa nenäänsä pidemmälle ajattelua. Sitä minä opin niiltä retkiltä.”

Monna Kamu asuu itsekseen Arabianrannassa, mutta ei hän yksin ole. ”Mulla on hirveästi ystäviä, samankaltaisia lajitovereita.”

Moni rakas ystävä on silti poistunut ympäriltä, viimeksi Pekka Aarnio kaksi viikkoa sitten. Surutyö on vielä kesken, ajatukset vinksallaan.

Kaikesta huolimatta Kamun on onnistunut säilyttää elämänasenne, joka ilmenee vähän väliä ilmaan purskahtavissa haltioituneista huudahduksissa: ”Rakastan!” ”Tykkään!” ”Ihanaa!”

Vaihtaessaan kuvausta varten paitaa vaatekomerossaan hän laulaa luikauttaa komerosta Neon 2:n ”mannapuuroa ja mansikkaa”.

Luonteeseen kuuluu myös uteliaisuus, ja siksi Kamu lukee paljon.

Kirjat tekivät hänestä jalkapallohullunkin. Tämä oli melkoinen yllätys, sillä aiemmin laji ei kiinnostanut häntä pätkän vertaa.

Kaikki lähti Zlatan Ibrahimović -pokkarin lukemisesta. Vetävä tarina vei Kamun ottamaan lajista selvää enemmänkin.

”Tajusin, että hyvä jalkapallojoukkue on kuin orkesteri. Jokaisella on oma paikkansa, ja pelaaminen on kuin prima vista -soittoa.”

Nyt hän on opiskellut jalkapallosta kaiken, mitä suomen kielellä voi. Kamu on myös käynyt Pariisissa katsomassa Zlatanin peliä.

Kun Zlatan meni Manchesteriin, Kamusta tuli ManU-fani. ”Ja nyt mulla on Viasat ja C More. VeikkausTV:stä olen katsonut amerikkalaisjoukkueiden pelejä. ”

Kamu kertoo, että ensin tämä lapasesta lähtenyt innostus vähän nolotti. ”Mutta sitten totesin: Paskan latvat. Kyllä ihminen saa harrastaa tässä iässä.”

Kuka?

Monna Kamu


 Laulaja (mezzosopraano) ja pianisti. Syntyi 1949 Helsingissä.

 Pianonsoiton lehtori Espoon musiikkiopistossa yli 40 vuotta. Jäi eläkkeelle viisi vuotta sitten.

 Lauloi Agit-Prop-yhtyeessä vuodesta 1972 lähtien.

 Laulanut myös useissa kuoroissa ja soittanut viulua Ylioppilaskunnan Soittajissa. Valmistunut Sibelius-Akatemiasta, opiskellut myöhemmin myös kuoronjohtoa, teatteri-ilmaisua ja musiikkiteatteria.

 Soololevyjä Äkkiä elämässä (1999) ja Vierelläsi (2005).

 Tunnetaan erityisesti Kaj Chydeniuksen laulujen tulkinnoista. Anneli Saariston ja Liisa Tavin kanssa Bertolt Brechtin Miten enkeleitä vietellään -konserttisarja ja levy.

 Täyttää 70 vuotta 30. toukokuuta. Juhlakonsertti Eräitä vuosia, eräitä lauluja syyskuussa Kapsäkissä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Nainen lähti Alepasta, hyppäsi autoon ja törmäili pitkin Paloheinää – Kuvat näyttävät, millaista tuhoa epäilty rattijuoppo sai aikaan

    3. 3

      Maailman keuhkot puskevat nyt ilmaan hiiltä: Amazonilla riehuu valtavia metsä­paloja, joiden sytyttämisestä on todennäköisesti maksettu rahaa

    4. 4

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdysvaltain republikaanien merkittävä miljardööri­tukija David Koch on kuollut

    6. 6

      Poliitikot vaativat brasilialaista lihaa pois kauppojen hyllyiltä – näin kauppaketjut vastaavat

    7. 7

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    8. 8

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    9. 9

      Lisää vettä ryöppyää Helsingin taivaalta, suora lähetys keskustasta käynnissä

    10. 10

      Peliyhtiö Remedyn johto myi isoja osake­määriä ennen uuden pelin julkaisua – ”Ymmärrän, että voi syntyä kysymyksiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rankkasade on aiheuttanut ”valtavia vahinkoja” Helsingin rautatieasemalla, osa tiloista menee remonttiin: Metro­liikenne pysäytetty keskustassa

    2. 2

      Mies valitsee nuoren ja kauneimman, ja lopulta kaikki häviävät: Deittisovellusten data piirtää raadollisen kuvan parinmuodostuksesta

      Tilaajille
    3. 3

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    4. 4

      Heidi Myllylä on tehnyt töitä melkein yötä päivää, mutta joutui raha­pulassa muuttamaan takaisin vanhempiensa luokse

    5. 5

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    6. 6

      Tarvitseeko lippua ostaa ollenkaan, jos HSL:n mobiilisovellus ei toimi? Näin HSL vastaa

    7. 7

      Maailmalla kirurgit käyttävät yhä ”absoluuttisesta pahasta syntynyttä” natsien anatomiakirjaa – Loisteliaan upeita kuvia, kommentoi suomalaisprofessori

      Tilaajille
    8. 8

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    9. 9

      Yhden sijoitustuotteen hinta nousee kohisten, ja se piirtää isomman kuvan talouden tilasta

      Tilaajille
    10. 10

      Helsingin keskustaan syntyi vesiputous: video näyttää, kuinka tulvavedet syöksyvät pyöräväylä Baanalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      McDonald’sin paniikki vaihtui massa­hurmokseen – Kana­nugetti on suomalaistenkin suosikki, ja nyt HS:n erikois­artikkeli paljastaa, mitä sen sisältä löytyy

      Tilaajille
    2. 2

      ”Miksei lapsia siepata kadulta?” Amerikkalaisvieraat tulivat Suomeen, ja viikon jälkeen he miettivät, voisiko tänne muuttaa

    3. 3

      HS matkusti Sea Islands -saarille, joilla Yhdysvaltain orjuuden perintö yhä elää: ”On vastenmielistä, että ihmiset tulevat tänne eivätkä edes tiedä, että me olemme olemassa”, kuningatar Quet sanoo

      Tilaajille
    4. 4

      Sara Malinen lähti remonttia pakoon lomamatkalle ja järkyttyi palattuaan: ”En ole ikinä nähnyt näin epäkäytännöllistä keittiötä”

    5. 5

      Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”

    6. 6

      Jyrki Sukula pani kuppiloita kuntoon, mutta sitten hän sai ikäviä uutisia – Nyt Sukula kertoo, miksi suosikkisarja päättyi

      Tilaajille
    7. 7

      Kylpyhuoneen lattia oli kodin paras paikka juoda – Näyttelijä Natalil Lintala joi päivästä toiseen ja syötti someen särötöntä elämää

      Tilaajille
    8. 8

      Tutkimuksissa on löydetty ylivertainen päästövähennyskeino, mutta ilmastotekolistoilta se puuttuu kokonaan

      Tilaajille
    9. 9

      Päätä jomottaa, väsymys ei hellitä ja lopulta selkään kasvaa kyttyrä – Piinaava niska­kyhmy yleistyy, näin estät sen synnyn

      Tilaajille
    10. 10

      Internetissä leviää video, joka näyttää bisneseliitin ”hupimetsästyksen” järjettömyyden – kokoomuksen ex-johtaja Pertti Salolainen raivostui: "Oksennan. Te tyhmät!"

    11. Näytä lisää