Lillemor Mannerheim oli 50-luvulla tunnustettu modernisti, mutta hänen keramiikkaansa myytiin miehen nimellä – nyt Marskin veljenpojan tyttären töitä esitellään designmuseossa Ruotsissa - Kulttuuri | HS.fi

Lillemor Mannerheim oli 50-luvulla tunnustettu modernisti, mutta hänen keramiikkaansa myytiin miehen nimellä – nyt Marskin veljenpojan tyttären töitä esitellään designmuseossa Ruotsissa

Rian designmuseossa on näytillä satakunta Lillemor Mannerheimin (1927–1994) työtä. Suomessa Mannerheim muistetaan 1980-luvun Arabian posliinifiguureista Kuutti, Panda ja Seepra.

Lillemor Mannerheim tunnettiin jo 1950-luvulla modernistisena muotoilijana. Kirjan kuvitusta.

2.6.2019 14:46

Suomenruotsalaisen muotoilijan ja keraamikon Lillemor Mannerheimin (1927–1994) unohdettu elämäntyö on nostettu esiin Ruotsissa. Mannerheimin keramiikkaa on esillä kesän ajan Rian desingmuseossa Falkenbergissä Etelä-Ruotsissa.

Mannerheim tunnettiin Suomessa Arabian posliinieläimistä 1980-luvulla, ja 1950-luvulla hän oli tunnustettu modernisti, mutta naispuolisia muotoilijoita ei päästetty takavuosina päästetty valokeilaan.

”Naispuolisia muotoilijoita sorrettiin 1950-luvulla. He eivät saaneet nimeään julki vaan heidän odotettiin palaavan perhe-elämään. Miehet rohmusivat itselleen kaiken”, kertoo Lillemor Mannerheimin tytär Marie Klingspor.

Lillemor Mannerheim teki töitä Gefle Porslinsfabrikissa vuodesta 1952 lähtien.

Hänen ensimmäisen astiastonsa koristekuvio lanseerattiin kuitenkin tehtaan taiteellisen johtajan Arthur Percyn nimellä. Astiaston nimi oli Lillemor.

Mannerheimin suunnittelema Västkust-lautanen.

”Arthur Percy oli tunnustettu taiteilija, eikä ollut ollenkaan tavatonta tuohon aikaan, että tehtaalla töissä olevat naispuoliset muotoilijat olivat taka-alalla. Lillemor Mannerheimin tapauksessa se näkyy erityisesti”, Rian designmuseonjohtaja Love Jönsson sanoo.

Love Jönsson on tuottanut Marie Klingsporin kanssa näyttelyn, jossa on noin sata Mannerheimin teosta.

”Näyttelymme punaisena lankana on tuon aikakauden naispuolisten taiteilijoiden huomioiminen. Lillemor Mannerheim on ollut unohdettu henkilö ruotsalaisessa muotoilussa”, Love Jönsson sanoo.

Mannerheimin työt ovat Jönssonin mukaan 1950- ja 60-luvuille erittäin tyypillisiä. Hän edustaa helposti tunnistettavaa orgaanista modernismia.

”Pehmeät, hieman asymmetriset muodot, joissa on abstrakteja kuvioita, ovat tyypillistä aikakaudelle. Se oli kansainvälinen tyylisuuntaus, ei niinkään ruotsalainen. Tässä näkyy Lillemorin kansain­välinen koulutus”, Love Jönsson huomauttaa.

Lillemor Mannerheimin keramiikkaa Rian designmuseon näyttelyssä.

Manner­heim opiskeli Pariisissa ja teki töitä muun muassa Sèvren posliinitehtaalla rahoittaakseen opintonsa.

”Hän seurasi läheltä avantgardistisia virtauksia, mitä useimmat ruotsalaiset muotoilijat eivät tehneet. Se on ainutlaatuista, ja juuri nämä asiat haluan nostaa esiin”, Jönsson sanoo.

Keräilijät ovat Jönssonin mukaan jo löytäneet Mannerheimin teokset. Hän hankki itsekin nettihuutokaupasta seinälautasen, joka on nyt osa näyttelyä.

Lillemor Mannerheim oli marsalkka Carl-Gustaf Mannerheimin veljenpojan tytär. Hän vietti lapsuutensa Vihdin Niemenkylässä Hiidenveden äärellä ja tutustui myös marsalkkaan.

”Ennen sotia Gustaf-sedällä oli tapana käydä kylässä Niemenkylässä tapaamassa sukulaisiaan. Lillemor istui sedän sylissä ja kuunteli kertomuksia tämän seikkailuista vierailla mailla”, kertoi Suomen kunniapääkonsuli Heli van der Valk Mannerheim-näyttelyn avajaisissa Falkenbergissä.

Toukokuun alussa julkaistiin Love Jönssonin ja Susanne G. Langenskiöldin tekemä kirja Handen och känslan, jossa esitellään 25 vuotta sitten kuolleen taiteilijan elämää ja uraa.

Lillemor Mannerheim sai vuonna 1956 tulevalta anopiltaan (Ingeborg Klingspor) tehtäväksi kuvata Hellekisin kartanon hienoin tamma, lämminverinen Gunilla. Syntyi veistos, joka on valokuvattu kirjaa varten Hellekisin hevostalleilla.

Kirjassa on katkelmia Lille­morin päiväkirjasta, jossa hän kertoo vierailusta presi­dentti Manner­heimin luona 1945 heti sodan päätyttyä.

Lillemor Mannerheimia luonnehditaan äärimmäisen uteliaaksi luonnonlapseksi, visionääriksi ja etsijäksi.

Ruotsissa hän tutustui kreivi Carl-Gustaf Klingsporiin ja meni naimisiin rikkaan suvun 40-vuotiaan pojan kanssa. Lillemor oli tuolloin 28-vuotias itsellinen nainen, mutta vuonna 1957 hän sanoutui irti työstään Geflen posliinitehtaalla.

Lillemor Mannerheim oli luontoihminen. Hän vietti lapsuutensa Vihdissä Hiidenveden äärellä.

Boheemi taiteilijaelämä vaihtui kartanonrouvan velvollisuuksiin. Heillä oli yhteisiä harrastuksia, kuten hevoset, joita kartanon mailla menestyksellä kasvatettiin. Samoin Lillemor ja Carl-Gustaf olivat kiinnostuneet luonnosta ja luonnonmukaisesta viljelystä.

Taiteen tekeminen jäi vuosiksi taka-alalle, mutta Mannerheimin luovuus löysi muita muotoja. Hän remontoi ja sisusti osan 1700-luvulla rakennettua Hellekisin linnaa uudelleen.

Apuna olivat muun muassa arkkitehti Aarno Ruusuvuori ja muotoilija Birger Kaipiainen, johon Mannerheim oli tutustunut opiskeluaikana Arabian tehtailla.

Lillemor Mannerheimin tyttäret Amelie (vas.) ja Marie Klingspor välissään Rian designmuseonjohtaja Love Jönsson.

Carl-Gustafille ja Lillemorille syntyi kolme lasta. Nyt lapset ovat kuusissakymmenissä. Keramiikkaa on tallessa muun muassa Hellekisin linnassa, joka on edelleen suvun hallussa.

”Näyttely ja kirja ovat kunnianosoitus äidin elämäntyölleen taiteilijana”, Marie Klingspor sanoo.

Useimmat teokset ovat esillä yleisölle ensimmäistä kertaa. Mukana on keramiikan lisäksi piirroksia, luonnoksia ja prototyyppejä sekä Mannerheimin muotoilema tuoli.

”Olisi hienoa, jos näyttely voitaisiin viedä myös Suomeen”, museonjohtaja Jönsson sanoo.

Lillemor Mannerheimin WWF:n hyväksi suunnitelemia posliinifiguureita: Pöllö, Seepra ja Pingviini.

Lillemor Mannerheimin uusi tuleminen taiteilijana tapahtui 1980-luvulla, kun Arabia ja Rörstrand tilasivat häneltä sarjan eläinfiguureja.

Maailman luonnonsäätiön WWF:n hyväksi myydyt posliinifiguurit Kuutti, Panda ja Seepra koristavat lukuisia kirjahyllyjä Suomessa ja Ruotsissa. Sarjan nimi on Uhanalaiset.

”Eläintensuojelu oli äidille sydämen asia. Posliinieläimet on tehty suurella tunteella”, Marie Klingspor sanoo.

Lillemor Mannerheim oli käynyt Galapagossaarilla ja Etelämantereella asti tutustumassa luontoon ja uhanalaisiin eläimiin.

 Lillemor Mannerheimin keramiikkaa on esillä Rian designmuseossa Falkenbergissä Ruotsissa 25.8. asti. Susanne G. Langenskiöld, Love Jönsson: Handen och känslan. Lillemor Mannerheims liv och konstnärskap (Max Ström), 176 s.  

Valkoinen vaasi on tehty Sèvren posliinitehtaalla Ranskassa vuonna 1951.

Kuka?

Lillemor Mannerheim (1927–1994)

Oikealta nimeltään Ingeborg Aina Sophie Constance. Veljen antamasta lempinimestä Lillemorista tuli hänen kutsumanimensä.

Opiskeli 1940-luvulla Tukholmassa taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Konstfack) ja 50-luvulla Pariisissa Academie de la Grande Chaumière -taidekoulussa.

Töitä oli esillä Milanon Triennaalissa 1954, Gävlen museossa 1955 sekä Uppsalan Presentassa 1956.

Oli naimisissa Carl-Gustaf Klingsporin (1916–2004) kanssa. Heille syntyi kolme lasta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat