Kulttuuri

Suomalaissuunnittelijat ovat salaa valloittaneet isot muotitalot, ja nyt muotilehdet hehkuttavat Aaltoa – Lama toi esiin Suomi-muodin luovuuden

Yhdysvaltain Voguen mukaan Aalto-yliopistosta on muodostunut olennainen luovuuden lähde maailman muotiteollisuudelle. Kaikki alkoi suomalaisen muotiteollisuuden kaataneesta lamasta: tilalle oli pakko luoda uutta.

”Tuleeko muodin seuraava iso jysäys Suomesta?

Näin artikkelinsa otsikoi hongkongilainen muotijulkaisu Hypebeast. Artikkeli alkaa yhtä tymäkällä virkkeellä: ”Muotimaailmassa on käynnissä suomalaisten hyökkäys.”

Lehden toimittaja Emily Jensen oli paikalla toukokuun lopussa Helsingissä Aalto-yliopiston muotiopiskelijoiden Näytös19-kevätnäytöksessä. Jensenin mukaan suomalaiset muotialan ammattilaiset ovat käyneet massiiviseen hyökkäykseen, mutta hyökkäys tapahtuu hiljaisesti kulissien takana.

Jokakeväinen Näytös on jo Suomen tärkein muotitapahtuma. Ulkomailla se on saanut muiden maiden muotiviikkoihin verrattavan statuksen. Poikkeuksellista on vain se, että mallistojaan esittelevät Aallosta valmistuvat opiskelijat.

Tämä ei vähennä tapahtuman kiinnostavuutta, päinvastoin. Kykyjenetsijät suurista muotitaloista ovat paikalla, samoin muodin tärkeät julkaisut.

Kuhina käy, lahjakkuudet napataan heti haaviin.

Samaa ihastelulinjaa jatkaa amerikkalainen muotiraamattu Vogue. Se ylistää ennen kaikkea Aalto-yliopistoa ja sen muotiopetusta.

”Aallon ympärillä on nyt paljon pöhinää”, kirjoittaa Vogue.comin toimittaja.

Hänen mukaansa Aallosta on muodostunut olennainen luovuuden lähde maailman muotiteollisuudelle. Voguen siteeraaman muotisuunnittelija Heikki Salosen mukaan ”näyttäisi siltä kuin tällä hetkellä joka ikisessä muotitalossa olisi joku suomalainen työntekijä”.

Onko todella näin? Onko hehkutukselle perusteita?

”Ei se tyhjää puhetta ole. Kyllä toimittajat ovat vilpittömästi sitä mieltä”, vastaa Aalto-yliopiston muodin professori Pirjo Hirvonen. Hän on ollut vuosittain paikalla Näytöksessä ja keskustellut alati vaihtuvien kansainvälisten muotiasiantuntijoiden ja -toimittajien kanssa.

Toimittajia jaksaa vuodesta toiseen hämmästyttää Hirvosen mukaan se, kuinka pieni pohjoisen kaupunki voi tuottaa näin kiinnostavaa muotia.

”Jos Lontoon Central Saint Martinsista ja New Yorkin Parsonsista tulee kovia tuloksia, se tuntuu luonnolliselta. Lontoo ja New York ovat miljoonakaupunkeja, siellä on isot muotikeskittymät. Mutta Suomesta. Ei Suomi ole mikään muodin metropoli. Se on heille iso juttu”, Hirvonen kertoo.

Eikä kyse ole vain toimittajien omista näkemyksistä. Siitä, että suomalainen muotisuunnittelu todella on uudessa nosteessa, löytyy mustaa valkoisella muualtakin.

Ala on mennyt roimasti eteenpäin koko 2010-luvun. Suomen menestys näkyy vaikkapa kansainvälisissä muotitaloissa, joissa suomalaisia on töissä eri tehtävissä jo niin monta, että Hirvonen on lopettanut laskemisen aikoja sitten.

”Suomalaisia on töissä ainakin Louis Vuittonilla, Givenchyllä, Célinellä, Yves Saint-Laurentilla, Balenciagalla, MM6:lla, Alexander McQueenilla...”

Lista kasvaa koko ajan. Tämänkin kevään näytös vei Italiaan taas kaksi opiskelijaa, Pirjo Hirvonen paljastaa.

Vogue.comin artikkelin on kirjoittanut toimittaja Laird Borrelli-Persson, joka oli mukana Näytös19:n tuomaristossa.

Tuomaristoon kuuluivat hänen lisäkseen italialaisen Marni-muotitalon taiteellinen johtaja Francesco Risso, muotimuseo Palais Gallieran johtaja Miren Arzalluz, ranskalaisen Vogue Hommes International -lehden toimittaja Azza Yousif sekä liuta muita muodin asiantuntijoita.

Vogue nostaa esiin eritoten vielä varsin tuntemattoman suomalaisen muotisuunnittelijan Ines Kallialan. Hänelle tuomaristo antoi Näytös-palkinnon.


Borrelli-Persson kiittelee hänen miestenvaatekokoelmaansa äärimmäisen persoonalliseksi, vastuullisesti valmistetuksi ja kokonaisuudeksi, johon Kalliala on yhdistellyt niin käsityötä kuin ”teknologian kosketuksiakin”.

Kallialan mallistossa huomion kiinnittää erityisesti hänen käyttämänsä vanha kalaverkko, jonka osat roikkuvat mallien päässä.

Kalliala on löytänyt vanhan kalaverkon Tori.fi:stä mieheltä, jonka isä on toiminut Tammisaaressa aikoinaan kalastajana. Lisäksi Kalliala on käyttänyt Varustelekasta löytämäänsä neuvostoliittolaisen teltan kangasta ja pienen italialaisen tekstiiliyrityksen villakankaita. Neuleita hän on käsitellyt teräslevyn avulla saadakseen pinnan ruostumaan.

”Halusin, että kaikki materiaalit ovat mutkattomia ja rehellisiä. Materiaaleja, joissa on luonnetta”, Kalliala kertoo Voguelle.


Kun Näytös-voitosta on kulunut vajaat kaksi viikkoa, Ines Kalliala on edelleen hoitamassa lopputyöhönsä liittyviä asioita Aalto-yliopistolla. Hirveässä flunssassa.

”Kun teimme näytöksen mallistoja, vielä jaksoi puurtaa, mutta prosessin jälkeen ja stressin hellitettyä me kaikki olemme olleet”, puhelimitse tavoitettu Kalliala nauraa.

Kalliala kertoo, ettei voitto ole aiheuttanut hänen elämässään sen kummempaa mullistusta. Onnitteluja on toki tullut paljon, mutta aika on mennyt jälkipyykin siivoamisessa. ”Pidemmän päälle voitto näkynee sitten kun alkaa hakea töitä ja lähetellä portfolioita. Siinä vaiheessa sillä on enemmän painoarvoa”, hän kertoo.

Itse asiassa se hetki on juuri nyt. Kalliala on saanut opintonsa gradua vaille pakettiin, nyt hän hakee töitä. Haaveena on päästä johonkin muotitaloon, ensin ehkä harjoittelemaan ja sitten töihin.

”Olen ollut kahdessa työharjoittelussa jo aiemmin ja huomannut, että tiimissä työskentely soveltuu minulle tosi hyvin. On hauskaa ja haastavaa työskennellä jonkun muun linjauksen mukaan.”

Kalliala on suuntautunut Aalto-yliopistossa miesten vaatteisiin, ja niin hän aikoo tehdä jatkossakin. Työllistymisen kannalta on helpottavaa suunnata jompaankumpaan.

Silti hän korostaa, ettei haluaisi tehdä pesäeroa miesten ja naisten vaatteiden välillä.

”En ajattele, että suunnittelen miehille. Käytän itse melko samantyyppisiä vaatteita, joita suunnittelen. Pyrin vain tekemään jotain, jonka takana voin itse seistä, suuntaamatta sitä tarkemmin johonkin tiettyyn estetiikkaan tai sukupuoleen.”

Kalliala työstää tuotteitaan hitailla menetelmillä. Ennen kaikkea hän toivoo, ettei ainakaan hänen työnsä lisäisi vastuutonta kulutusta.

”Yritän luoda ihmisen ja vaatteen välille sidettä, joka on kestävä ja henkilökohtainen. Ehkä sen kautta pyrin haastamaan nykymuodin konventioita.”

Aalto-yliopiston nuoret suunnittelijat ovat silti viime vuosina saavuttaneet mainetta nimenomaan miesten vaatemallistoilla. Ines Kalliala allekirjoittaa näkemyksen: kiinnostus on kääntynyt viime vuosina siihen suuntaan.

”Siinä on nuorille suunnittelijoille enemmän työmaata. Miesten muodin puolella on vielä paljon sanomatta”, hän sanoo.

Nuoret ovat tarttuneet haasteeseen, koska miesten vaatemuoti on ollut Kallialan mukaan kaavoihin kangistunutta. Muoti on keskittynyt pitkään naisten vaatteeseen, ja siksi juuri naisten muoti on kehittynyt ja haastanut vallitsevia esteettisiä käsityksiä.

”Minusta on hienoa, että nuoret suunnittelijat osallistuvat tähän yleiseen, lokeroita murtavaan keskusteluun ja haastavat nyt vuorostaan sen, millaisena miesten vaate nähdään”, Kalliala sanoo.

Ulkomaiset muotitalot ja muotiasiantuntijat vaikuttavat viehättyneen erityisesti suomalaissuunnittelijoiden mallistojen omaleimaisuudesta ja jopa tietynlaisesta outoudesta.

”Meillä ei ole niin pitkää muodin historiaa, johon olisi helppo tukeutua. Suunnittelijat työskentelevät tosi puhtaalta paletilta, omien intressien, materiaalien ja muotojen työstön johdattelemana. Siinä on yllätyksellisyyttä”, Ines Kalliala sanoo.

Omaperäisyyden allekirjoittaa myös professori Pirjo Hirvonen. Hänen mukaansa suomalaisten mallistoissa toistuvat tietyt samat määreet, jotka kiinnostavat kansainvälisiä muotitaloja.

”Niissä on näkemyksellisyyttä, voimaa ja omaperäisyyttä.”

Lähtölaukaus suomalaisen muotisuunnittelun uudelle nousulle annettiin Pirjo Hirvosen mukaan laman myötä. Silloin suomalainen vaateteollisuus katosi kartalta.

Tilalle oli pakko luoda jotain aivan uutta. Oli pohdittava, kuinka pystytään nousemaan kovalle kansainväliselle tasolle. Mikään muu ei olisi auttanut nousussa, Hirvonen sanoo.

Vieressä oli suomalaisten kannalta kiusallinen esimerkki. Ruotsalaisilta vaatebisnes sujui, ala oli siellä valtava. Suomesta ei löytynyt markkinointi- ja bisnesosaamista, sillä alaa ei nähty maassamme kiinnostavana eikä tärkeänä.

”Mutta luova puoli eli suunnittelu meillä on vahvaa. Se näkyy nyt: menemme eteenpäin kuin juna.”

Erityisen kova vauhdittaja on ollut Aalto-yliopisto ja sen muotiopetus. Iso kirittäjä oli Hirvosen mukaan myös vuosi 2012, jolloin Helsinki oli ”World Design Capital”, maailman suunnittelupääkaupunki.

Silloin Aalto-yliopistossakin päätettiin satsata muotiin tosissaan. Opiskelijoiden lopputyönäytökset siirrettiin pois koulun pikkutiloista ja vietiin Suvilahteen keskelle kansainvälisen suurtapahtuman pöhinää.

Monien pikkunäytösten sijaan järjestettiin yksi iso näytös. Yle taltioi sen.

Sen jälkeen päätettiin jatkaa isolla vaihteella.

Näytös on järjestetty vuosittain Suvilahdessa ja vuodesta 2016 lähtien Kaapelitehtaalla. Näytöshallin täyttää yksi valtava catwalk. Näytös myydään loppuun runsaassa tunnissa.

Samana vuonna 2012 Hirvosen kollega Tuomas Laitinen, muodin vanhempi lehtori ja olennainen tekijä Suomi-muodin viime vuosikymmenen kehityksessä, päätti rohkaista opiskelijaryhmänsä hakemaan ranskalaisen Hyères-muotifestivaalin kilpailuun. Se on alansa arvostetuimpia.

”Siinä kävikin niin, että he voittivat sen, vaikka olivat toisen vuosikurssin opiskelijoita”, Hirvonen naurahtaa.

Yhtä kova paukku oli, kun maisteriopiskelija, nykyinen Marimekon pääsuunnittelija Satu Maaranen voitti kisan pääpalkinnon opinnäytemallistollaan.

”Siitä alkoi valtava kohahdus: miten sama koulu voi tulla ja voittaa kaksi kertaa peräkkäin”, Hirvonen muistelee.

Pirjo Hirvosen mukaan menestys Hyères’ssä on yksi pätevä todiste siitä, että suomalaiset nuoret suunnittelijat ovat pysyneet muodin ammattilaisten mielestä samalla kovalla tasolla vuodesta toiseen.

Toinen todiste tasosta ovat verkkojulkaisu Business in Fashionin muotikoulujen vuosittaiset ranking-listat. Aalto on keikkunut kärjessä jo pitkään.

Viime maanantaina julkaistussa uudessa listassa kandidaattiohjelman muodin opetus Aallossa saavutti huippupisteet kaikissa kategorioissa. Aallon kanssa samaan tulokseen ylsivät muun muassa jo mainitut Lontoon Central Saint Martins ja New Yorkin Parsons.

Osansa suomalaisen muotisuunnittelun menestykseen on tietenkin opiskelijoilla, heidän valtavalla intohimollaan ja työteliäisyydellään.

”Ihmiset tekevät aivan käsittämättömän paljon töitä! Kellon ympäri. Meidän pitää tehdä kaikki itse, alusta alkaen, sillä ihmisillä ei ole varaa. Suurimmalla osalla ei ole esimerkiksi mitään ompelutaustaa, tekninen kehitys on huimaa. Se pohjaton riemu, innostus ja kiinnostus alaa kohtaan välittyy töissä”, Ines Kalliala sanoo.

Itse hän hakeutui vaatesuunnittelun alalle ”hetken mielijohteesta” pian Helsingin kuvataidelukiosta kirjoittamisen jälkeen. ”Hain randomilla moniin luovan alan kouluihin. Vaatesuunnitellun pääsykoetehtävät tuntuivat tosi inspiroivilta ja pääsykokeista tuli hyvä draivi, toisin kuin muista pääsykokeista. Tietotaito oli nolla, mutta siitä se lähti kasaantumaan”, Kalliala sanoo.

Pirjo Hirvonen on huomannut, kuinka jokakeväinen Näytös on vain kasvattanut opiskelijoiden intoa. Kun he näkevät toistensa töitä, he haluavat pyrkiä seuraavana vuonna vielä parempaan. ”Näytös toimii itseään ruokkivana nosteena.”

Erityistä suomalaisopiskelijoissa on Hirvosen mukaan heidän monipuolisuutensa: ”He pystyvät kaavoittamaan, suunnittelemaan kankaansa ja toteuttamaan kaiken itse. Se näkyy jäljessä.”

Hypebeastin artikkelissa nostetaan esiin useampiakin suomalaissuunnittelijoita, joilla on mahdollisuuksia suuriin saavutuksiin. Esiin nousevat esimerkiksi Julia Männistö ja hänen Mannisto-merkkinsä, samoin Rolf Ekroth.


Ekrothin on onnistunut saada taakseen taloudellista tukea, jonka turvin hän on voinut kehittää omaa merkkiään. Rinnalla hän on ollut uudistamassa myös suomalaismerkki Terinitiä.

Ekrothin ja Terinitin yhteismallisto sekä Ekrothin omaa nimeä kantava mallisto lanseerattiin talvella miesten vaatteisiin keskittyneillä Pitti Uomo -messuilla Italiassa.

Yhdysvaltain Vogue nosti Ekrothin tuolloin näyttävästi esiin. ”Rolf Ekroth, nouseva suomalainen, onnistuu isosti tupladebyytillä Pitti Uomossa”, otsikoi lehti.

Tuomas Laitinen esittää Hypebeastissa näkemyksensä siitä, mitä suomalaisessa muodissa tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa.

”Rolfin kaltaisia tapauksia on tulossa muitakin. Se merkitsisi muotiteollisuuden tai kunnon muotiskenen syntyä Suomeen”, Laitinen sanoo Hypebeastille.

Hän osuu asian ytimeen: vaikka Suomessa on yhä enemmän mairittelevaa suunnitteluosaamista, muotiteollisuus ja kaupallinen menestys täältä vielä puuttuvat.

Siinä ruotsalaiset ovat edelleen parempia.

Oikaisu 11.6. klo 14.40: Toisin kuin kuvatekstissä aiemmin luki, Näytös19 järjestettiin Kaapelitehtaalla, ei Suvilahdessa. Tekstissä luki aiemmin, että Näytös on järjestetty vuosittain Suvilahdessa. Suvilahden jälkeen muotinäytös on järjestetty vuodesta 2016 lähtien Kaapelitehtaalla.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Omakotitalon saa pääkaupunkiseudulla jopa alle 100 000 eurolla – tällainen on halvimpien talojen kunto

    2. 2

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    3. 3

      Hovioikeus: Jaajo Linnonmaa ja Juha Perälä eivät loukanneet neliraitalenkkareita maahantuoneen yrittäjän kunniaa radion aamuohjelmassa

    4. 4

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    5. 5

      Sodasta palannut isä osoitti Antti Aniaa aseella ja käski häipyä kotoa – Poikaa ei päästetty edes opiskelemaan, mutta nyt hänen keksintönsä soi sadoissa kirkoissa

    6. 6

      Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät, kauppahinta 1,3 miljardia euroa ja pääkonttori pysyy Suomessa

    7. 7

      Vantaalaisen pientaloalueen lapset saavat kolme ilmaista ruokaa päivässä, koska Anneli Virtanen päätti toimia

    8. 8

      Jalkapallokatsojia kaasuttanut turvallisuusyritys syyttää nyt Palloliiton antamia ohjeita

    9. 9

      Kieli viestii voinnistasi: Nämä merkit kielessä kertovat stressistä, puutos­tiloista tai jopa suolisto­sairaudesta

      Tilaajille
    10. 10

      Taapero, parisuhde kriisissä ja rakennus­työmaa – Kun kuukautiset olivat myöhässä, kolmen lapsen äidillä oli edessään kipeä ratkaisu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies pakotettiin teloittamaan oma veljensä soramontulla Oulussa, syyttäjä vaatii myös veljensä ampujalle murhatuomiota

    2. 2

      Sielun veljien yli 30 vuotta vanhasta hitistä kiertää urbaanilegenda, jota on vaikea uskoa todeksi – kysyimme Ismo Alangolta, pitääkö tarina paikkansa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Neljän liikkeen sääntö” auttaa treenaamaan vatsalihaksia tehokkaasti: Personal trainer laati ohjelman, joka vaikuttaa koko keskivartaloon

      Tilaajille
    4. 4

      Piraattipuolueen Petrus Pennasen Instagram-videolle päätynyt kissa nostatti some-myrskyn, samannäköinen eläin katosi aiemmin Fleminginkadulta

    5. 5

      Katajanokalla on niin erityislaatuinen 355-neliöinen jugendasunto, ettei sen arvoa voi mitata rahassa

    6. 6

      Helsingin poliisi julkaisi kuvan wc-tilasta osana epäillyn salakatselu­rikoksen tutkintaa, ratkaiseva vihje tuli alle tunnissa

    7. 7

      Ullanlinnan hulppeimmat merinäköalat myytiin lähes 25 miljoonalla eurolla

    8. 8

      Maailman parhaaksi valittua suomalaista tv-sarjaa on pidetty kommunistien propagandana ja suuruudenhulluuden huipentumana

      Tilaajille
    9. 9

      Pappi vihki homoparin, ja kirkko varoitti pappia – oikeus linjasi, ettei kirkolla ole oikeutta varoittaa homoparin vihkimisestä

    10. 10

      Seitsemän eduskuntaan pyrkinyttä käytti kampanjointiin yli 100 000 euroa – ulkopuolisen rahan osuus nousi edellisistä eduskuntavaaleista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

      Tilaajille
    2. 2

      Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

      Tilaajille
    3. 3

      JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

      Tilaajille
    4. 4

      1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

      Tilaajille
    5. 5

      Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

    6. 6

      Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

    7. 7

      Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

      Tilaajille
    8. 8

      MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

    9. 9

      Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui tarjoukseen

      Tilaajille
    10. 10

      Raaka raiskaus vei viisi syytöntä teiniä vankilaan ja Trump vaati heille kuolemantuomiota – Nyt tarina on Netflixissä ja kaikkien pitäisi nähdä se

      Tilaajille
    11. Näytä lisää