Perttu Häkkisen kuoleman jälkeen ystävä sai salaperäiseltä MM-kiekkoilijalta tarjouksen – Syntyi säätiö, joka aikoo nostaa marginaali­taiteen kukoistukseen

Lokakuussa 2018 toimittaja Panu Hietanevahttps://www.hs.fi/haku/?query=panu+hietaneva sai hämmentävän soiton. Linjalla oli mies, joka halusi jutella Perttu Häkkisestähttps://www.hs.fi/haku/?query=perttu+hakkisesta, Hietanevan pari kuukautta aiemmin kuolleesta ystävästä ja työtoverista.

Miehen nimi ei sanonut Hietanevalle mitään, mutta hän suostui mielellään.

”Ajattelin, että mikä jottei, jutellaan”, Hietaneva kertoo. ”Olin Pertun kuoleman jälkeen saanut samanlaisia puheluita paljonkin, joten siinä ei ollut mitään ihmeellistä.”

Puhelun edetessä mieli muuttui. Mies kertoi, että hän ei ollut tuntenut Häkkistä henkilökohtaisesti, mutta arvosti hänen ajatteluaan.

Erityisen merkittävänä tämä piti sitä, että Häkkinen ei arvottanut ihmisiä yhteiskunnallisen statuksen, poliittisten aatteiden tai koulutustason perusteella, vaan suhtautui kaikkiin tasavertaisesti ja kunnioittavasti.

Jossain vaiheessa puhelua mies ehdotti Hietanevalle Perttu Häkkisen nimeä kantavan säätiön perustamista.

Ajatuksena oli, että säätiö pitäisi yllä kuolleen toimittaja-kirjailijan henkistä perintöä ja keskittyisi tukemiskohteissaan alakulttuureihin ja marginaali-ilmiöihin.

”Sanoin, että kuulostaa hyvältä, mutta ymmärtääkseni säätiön perustamiseen tarvitaan pääomaa”, Hietaneva kertoo.

Mies sanoi vaurastuneensa urheilun parissa ja ilmoitti olevansa valmis maksamaan säätiön perustamiseen tarvittavat 50 000 euroa.

Silloin Hietanevalla välähti. Topi Jaakolaksi https://www.hs.fi/haku/?query=topi+jaakolaksiesittäytynyt mies oli jääkiekkoilija Topi Jaakola.

Hän sopi tapaamisesta.

Puhelun jälkeen googlaillessaan Hietaneva huomasi, että Jaakola oli mukana leijonien vuoden 2011 MM-mestaruusjoukkueessa.

Ansiolistalla oli myös neljä Suomen mestaruutta.

Nyt, kahdeksisen kuukautta myöhemmin, säätiön asiakirjat ovat valmiina Ajankohta on sopiva, sillä juuri tänään, 10. kesäkuuta, Perttu Häkkinen olisi täyttänyt 40 vuotta.

Periaatteet ovat selvillä. Perttu Häkkisen säätiö tukee salatieteiden ja uskontojen tutkimusta, undergroundkulttuuria, ITE-kirjallisuutta, valtavirrasta poikkeavaa kuvataidetta, omaperäistä tutkimustyötä ja marginaalisia kulttuuri-ilmiöitä.

Kaikki perinteisten säätiöiden katveeseen jääviä alueita, joiden harrastajat harvemmin saavat apurahoja.

Varsinaista apurahahakua säätiöllä ei ole vaan säätiö tekee päätökset kokoamansa asiantuntijaverkoston suosituksesta.

Marginaaliasioista kiinnostuneita ihmisiä tosin kannustetaan omaankin aktiivisuuteen.

”Jos oma häröily henkiolentojen, syntetisaattoreiden, roskaelokuvien tahi kansanperinteen parissa on sellaista, josta Häkkinen olisi digannut, niin lähesty meitä”, hallituksen puheenjohtaja ja Häkkisen työkaveri Heidi Laaksonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+laaksonen kehottaa tiedotteessa.

Hietanevan kokoamassa hallituksessa istuu Laaksosen, Jaakolan ja hänen itsensä lisäksi ohjaaja Otso Tiainen https://www.hs.fi/haku/?query=otso+tiainenja Startup Refugees -kansalaisjärjestön toimitusjohtaja Elisa Vepsäläinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=elisa+vepsalainen.

Tiainen on tehnyt Hietanevan ja Häkkisen kanssa tv-ohjelmapilotteja, Vepsäläinen taas on Häkkisen ja tämän lesken Linda Fortmann Häkkisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=linda+fortmann+hakkisen ystävä vuosien takaa.

”Perttuhan tunsi mielettömän määrän ihmisiä, joten hallituksessa voisi olla ketä vaan. Valitsin siihen sitten yhteisiä ystäviämme”, Hietaneva selittää.

Hän myöntää, että 50 000 euron pääomalla ei vielä kovin suurta toimintaa pyöritetä.

”Toivomme tietysti, että tähän lähtee muitakin tahoja edistämään Häkkisen perintöä”, hän sanoo. ”Säätiöissä on yleensä vähän herraskainen klangi, ja uskomme, että tälle on tilausta suomalaisella säätiökentällä.”

Ainakin säätiön tiedote poikkeaa perinteisten säätiöiden kielenkäytöstä. Tiedotteen mukaan Perttu Häkkisen Säätiö sr tukee “marginaalipaskaa” eli omaehtoista taidetta ja tutkimusta.

Sr muuten tarkoittaa säätiörekisteriin merkittyä.

Ensimmäisen kerran Hietaneva tapasi monissa yhtyeissä vaikuttaneen Häkkisen, kun hän haastatteli tätä vuonna 2007 Helsingin Sanomien Nyt-liitteeseen skweee-musiikista.

Seuraavaksi kesäksi molemmat pestattiin Nyt-liitteeseen toimittajiksi.

Yhdessä perustetun osakeyhtiön nimi tuli kokoomusnuorten silloiselta puheenjohtajalta Saul Schubakiltahttps://www.hs.fi/haku/?query=saul+schubakilta. Tämä ilmoitti vuonna 2012, ettei ’heikomman aineksen lisääntymistä tulisi tukea verovaroin.

Osakeyhtiön ironiseksi nimeksi tuli Vahvempi Aines Oy.

Vuosien aikana heillä oli yhteinen työhuone ainakin neljässä paikassa eri puolilla kaupunkia. Sisustuksena työhuoneilla oli bändikämppäestetiikkaa, kuten Leninin patsas ja omituista natsiesineistöä.

”Voin sanoa, että Perttu oli paitsi työtoverini myös paras kaverini”, Hietaneva sanoo. ”Vaikka näin häntä vuosikausien ajan melkein päivittäin, emme koskaan riidelleet. Hän myös piti aina lupauksensa.”

”Hänen nuoremman lapsensa kummi olen edelleen.”

Yhteistyö loi persoonallista journalismia. Yle Puheella esitetyssä Perttu Häkkinen -ohjelmassa kaksikko haastatteli muun muassa nukeilla leikkiviä aikuisia, uskonnollisia hörhöjä ja jopa nuorta perheenäitiä, jolla oli seksisuhde koiransa kanssa.

Kaikessa tekemisessä kuitenkin tuntui kunnioitus ihmistä kohtaan.

”Suomalainen mediakenttä elää pitkälti umpiossa, jossa radiojuontajat siteeraavat iltapäivälehtiä, jotka puolestaan kertovat, mitä televisiossa tapahtuu. Sanomalehtiä toki kannattaa lukea, mutta tärkeintä on löytää oman intohimonsa kohde ja syventää tietämystään suhteessa siihen”, Häkkinen sanoi Journalisti-lehden haastattelussahttps://www.journalisti.fi/artikkelit/2016/8/journalismia-kellarista/ vuonna 2016.

Häkkinen itse yritti löytää aiheita sieltä, mistä muut eivät osaa etsiä. Huomionsa hän toi julki radio-ohjelmissa ja kolumneissaan.

Yksi Häkkisen journalismin uskollisista kuluttajista oli Topi Jaakola.

Hietanevan mukaan Topi Jaakola ei kuulunut Häkkisen ystäviin tai edes tuttaviin, vaan ilmeisesti jääkiekkoilija ehti tavata toimittajan vain yhden kerran. Tuolloin lätkätoimittajankin hommia tehnyt muusikko Edu Kehäkettunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=edu+kehakettunen oli esitellyt heidät toisilleen ravintolassa.

Julkisuudessa Jaakola ei aio puhua säätiöstä mitään.

”Topi haluaa olla mieluummin tällainen taustalla pysyvä alakulttuurimesenaatti”, Hietaneva selittää. ”Hän on päättänyt, että antaa haastatteluja vain jääkiekosta.”

Sen verran Jaakola on periaatteestaan kuitenkin tinkinyt, että menneistä haastattelusta saa poimittua tiedonmurusia hänen persoonastaan.

Bassoradion vuonna 2012 julkaistussa haastattelussahttp://www.basso.fi/maad-ylafemmat-osa-35-topi-jaakola/ hän toteaa kuuntelevansa Kyuss-yhtyettä. Kyuss on amerikkalainen stoner rock -bändi 1990-luvulta.

Vuoden 2016 Kaleva-lehden jutussahttp://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/huhti16/oman.htm Jaakolaa kuvataan ”syvälliseksi ajattelijaksi, jonka kanssa on helppo jutella lähes kaikesta maan ja taivaan välillä”.

Jutun mukaan hän kerää 1960- ja 1970-lukujen vinyylilevyjä ja haaveilee oman levykaupan perustamisesta sitten, kun ura kiekkokaukaloissa loppuu. Hän oli myös innostunut oululaisen räpyhtye Perusjätkien tuoreesta sinkusta.

Se lienee yhtyeen kappale Aika kasvaa (2016), joka julkaistiin muutamaa viikkoa ennen haastattelun julkaisemista.

”Kertakäyttökehitys kehittyy, josta kestämättömyys välittyy, välinpitämättömyys levittyy”, siinä räpätään.

Voit kuunnella kappaleen alla olevalla videolta.



Sen sijaan Arttu Wiskari https://www.hs.fi/haku/?query=arttu+wiskariei vaikuta Jaakolaan kolahtavan.

”Ei ole vielä Arttu Wiskarin levyä ostettu eikä osteta. Musiikki on hieno aihe keskustella, kun jokaisella on oma mielipiteensä ja jokainen voi ja saa tykätä siitä mistä tykkää”, hän lähettää joukkuetovereilleen terveisiä vuonna 2014 faneille.comin haastattelussa.https://faneille.com/latka/topi-jaakola-soturi-jokereiden-takalinjoilta/

”Itse yritän tuoda lyhyttä musiikin oppimäärää joukkueeseen joillekin pelaajille, ja siihen ei Wiskari kuulu. En halua missään nimessä dissata tai ottaa Wiskarilta mitään pois, mutta omaan musiikkimakuun se ei uppoa”.

Hietaneva uskoo, että Jaakola kokee sielunyhteyttä Häkkiseen myös musiikkimaun ansiosta.

”Oli siinä paljon yhteistä. Ehkä sillä erotuksella. että Topi on vähän enemmän sähkökitaraihmisiä, kun Perttu piti erityisesti syntetisaattoreista.”

Traagisen pyöräonnettomuuden takia Panu Hietanevalta jäivät kesken hänen Perttu Häkkisen kanssa aloittamansa monet projektit.

Ikuisesti tekemättä jää Ylen jo ostama yhteiskunnallinen tv-sarja. Sen sijaan aloitetun dokumentin Hietaneva pyrkii tekemään ohjaaja Otso Tiaisen kanssa loppuun.

Dokumentti kertoo ihmisistä, jotka etsivät Etelä-Ranskan syrjäseudulla legendaarista Graalin maljaa. Näin se kunnioittaa Häkkisen perintöä kuvaamalla poikkeuksellisia ihmisiä. Eräskin etsijöistä, vanha ukko, asuu maakuopassa ja harjoittaa valkoista magiaa.

Häkkistä Hietaneva on muistellut yhdessä Topi Jaakolan kanssa.

”Olemme käyneet yhdessä keikoilla ja jutelleet kaikenlaista. Hyvin voi sanoa, että olemme ystäviä.”