Italialainen kuvaaja ikuisti Elias Lönnrotin kotimaiseman valokuvakirjaan – ”Valkjärvi on kuin aikakapseli”

Milanolainen valkuvaaja ja kirjailija Franco Figarihttps://www.hs.fi/haku/?query=franco+figari jatkaa suomalaisen luonnon, ekosysteemin ja maisemien ikuistamista. Nyt hän kulkee Elias Lönnrotinhttps://www.hs.fi/haku/?query=elias+lonnrotin jalanjäljissä Kalevalan ja Kantelettaren kokoajan kotimaisemissa Sammatissa. Siksi yli kahdestasadasta valokuvasta koostuvan kirjan nimi on ytimekkäästi Elias Lönnrot’s homeland.

Lönnrotin syntymäkoti Paikkarin torppa Sammatin Valkjärven luoteisrannalla. Yhdessä huoneessa asui parhaimmillaan yhdeksän henkeä. Kun opintielle lähtenyt Lönnrot muutti kotoa, hänen veljensä laajensi taloa kamarilla ja eteisellä.

Vain neljän kilometrin päässä synnyinkodista on Lönnrotin vanhuusvuosien koti Lammintalo Sammatin Haarjärven kylässä. Helsingin yliopiston suomen kielen professorin virasta eläkkeelle jäänyt Lönnrot muutti taloon vuonna 1876.

Paikkarin torpalta sinne vie kapea, mutkainen soratie. Vanhuusvuosien kotitalosta ei avaudu järvimaisemaa.

Franco Figarin mielestä Valkjärvi on kuin aikakapseli. Kun hän seuraa vuorokauden ja vuodenaikojen kulkua järvellä, hän näkee kutakuinkin saman maiseman kuin Lönnrot omana aikanaan. Mikään ei ole juuri muuttunut parissa sadassa vuodessa.

Vaikka Franco Figari (s. 1950) liikkuu pääosin Elias Lönnrotin kotikulmilla Sammatissa, Elias Lönnrot’s homeland on pikemminkin kunnianosoitus suomalaiselle luonnolle kuin maaliskuussa 1884 Sammatissa kuolleelle suurmiehelle.

Figarin mielestä Valkjärvellä on äärimmäisen tärkeä ja keskeinen kulttuurinen ja historiallinen merkitys. Se on suomalaisuuden sielunmaisema, joka on iskostunut Lönnrotiin vähintäänkin yhtä lähtemättömästi kuin runonkeruumatkat Vienan Karjalaan.

Kirjan ensimmäinen osa on omistettu Lönnrotille ja viimeinen taas paikan hengelle, genius locille. Figarille Valkjärvi merkitsee suomalaisen identiteetin ja heräävän kansallistunteen arkaaista tyyssijaa. Siksi hänen suhteensa järveen on vahvasti runollinen.

Hän muistuttaa, että monet kiireiset matkailijat elävät sellaisen harhaluulon vallassa, että suomalaiset maisemat ovat kauniita mutta liialti toistensa kaltaisia. ”Haluan osoittaa, että suomalainen maisema on luonteeltaan itse asiassa varsin vaihteleva. Yksi ja sama näkymä on täysin erilainen aamulla ja illalla, eri valossa. Luonto on harvinaislaatuinen maalari.”

Vuonna 1985 tekstiilialan perhefirman jättänyt Franco Figari työskentelee italialaisen La Rivista del Trekking -trekkauslehden päätoimittajana. Hän on kiinnostunut kymmeniä vuosia arktisesta luonnosta ja on samoillut mm. Grönlannissa, Huippuvuorilla ja Alaskassa. Hän on myös kiivennyt 8 611 metriä korkealle K2-vuorelle Karakorumissa Himalajan vuoriston läntisessä osassa.

Ensimmäisen kerran Franco Figari (s. 1950) saapui patikoimaan Suomeen jo nelisenkymmentä vuotta sitten, eikä ole sen koommin päässyt eroon Suomi-lumostaan. Hän on erikoistunut Skandinavian eräreitteihin.

Sammatissa kesiään viettävän Franco Figarin edellinen valkokuvakirja Finland, Land of Lights (2017) esitteli maisemia muun muassa Kolilta, Kannaksen Valkjärveltä, Kitkajoelta, Livojärveltä, Riisitunturilta, Oulankajoelta, Menesjärveltä, Ivalojoelta ja Turun saaristosta.