Kun lähes kaksituntinen keikka Helsingin Areenalla ehtii viimeiseen biisiin maanantai-iltana, hymyilen vähän haikeasti.
Lauluntekijöiden legenda Bob Dylan on pitkällisten ponnistelujen jälkeen saanut lauluäänensä notkistumaan ja poimii vaivatta täydellä äänellä ne korkeammatkin sävelet, jotka kuuluvat vuoden 1965 klassikon It Takes a Lot to Laugh, It Takes a Train to Cry kekseliääseen kiertuesovitukseen.