Kulttuuri    |   Essee

Tappaako Netflix romaanin? Jopa kirjallisuuden suurkuluttajat vaihtavat yhä useammin tv-sarjoihin, ja yksi syy siihen löytyy sinunkin kädestäsi

”Kaltaiselleni kännykkänarkkarille lukemisen aloittaminen tuntuu yrttismoothien valmistamiselta”, kirjoittaa toimittaja Jussi Lehmusvesi.

Tunnistatko tunteen? Olet tarttunut kirjaan suurin odotuksin, mutta tekstiä lukiessa ajatus harhailee, eikä juoni oikein tunnu tempaavan mukaansa.

Kirjan pitäisi ystävän mukaan olla aivan loistava, mutta vastustamaton voima vetää television luo.


Olisi niin paljon katsottavaa. Netflix, HBO ja kaikki kotimaiset suora­toisto­palvelut laajentavat koko ajan vali­koimaansa, ja nurkan takana odottavat jo uudet yrittäjät.

Samaan aikaan perinteisen kaunokirjallisuuden myynti sukeltaa Suomessakin.

Tappaako televisio siis vihdoinkin romaanin, kuten jo vuosikymmeniä sitten uumoiltiin?

Ajatukseen suhtautuu ensin epäillen, sillä television muut taidemuodot tuhoavaa voimaa on pelätty sen alkuajoista alkaen. Sen ajateltiin tappavan niin radion kuuntelun, elokuvan katsomisen kuin kirjojen lukemisenkin.

Vaaraksi television ajateltiin olevan myös pyhäkoulutoiminnalle.

Toisin kävi. Radio on kokenut 2000-luvulla renessanssin, uusia elokuvasaleja on suunnitteilla Helsinkiin 1950-luvun kultakauden malliin, ja vielä löytyy pyhäkoulujakin.

Silti nyt ollaan jonkin suuren ja tuntemattoman edessä. Televisio-ohjelmien siirtyminen ajasta ja paikasta vapaaseen digitaaliseen maailmaan on kolmas suuri askel sitten tv-lähetysten alkamisen ja väritelevisioon siirtymisen, ja kaikesta päätellen tämä on askelista järisyttävin.

”Ihminen ei muuta käyttäytymistään uusien teknisten keksintöjen takia. Televisio ei vähentänyt radion kuuntelemista tai sanomalehtien lukemista, vaan lisäsi viestinnän seuraamiseen käytettävää aikaa. Televisio ei korvannut mitään vanhaa, vaan toi lisää”, legendaarinen viestinnäntutkija Osmo A. Wiio ennusti vielä vuonna 2005 Hämeen Sanomien haastattelussa.

Nyt näyttää siltä, että nyt jo edesmennyt professori saattoi tuolloin olla ylioptimistinen.

Television kehitykseen liittyviä syitä on ainakin kolme.

Ja sitten on vielä yksi vähän erilainen selitys.

Ensimmäinen syy on tarjonnan määrä. Saatavilla on kymmeniätuhansia tunteja katsottavaa ja lisää tulee koko ajan.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 Suomessa oli kymmenen valtakunnallista tv-kanavaa, maksulliset mukaan lukien. Vuonna 2018 kanavia oli jo yli seitsemänkymmentä, ja keskimäärin kotitalouksissa käytettiin pariakymmentä kanavaa.

Samalla suoratoistopalvelut jatkavat voittokulkuaan. DNA:n teettämästä tuoreesta tutkimuksesta selviää, että suomalaisista useampi kuin joka toinen on maksanut kahden vuoden sisään televisiopalvelusta.

Monissa muissa maissa tahti on vielä kovempaa. Kuvaavaa on, että Netflixin osuuden maailman verkkoliikenteestä arvioitiin nousseen viime vuoden lopulla jo viiteentoista prosenttiin.

Toinen syy on laadun paraneminen. Maailmassa tehdään tällä hetkellä parempaa televisiota kuin koskaan aikaisemmin. Perinteiset tuotantoyhtiöt ovat jo aikaa sitten siirtyneet tv-sarjamarkkinoille, ja lahjakkaimmat käsikirjoittajat ja ohjaajat tekevät nyt tv-draamaa elokuvien sijaan.

Laadukasta nähtävää on niin paljon, ettei siihen kaikkeen millään riitä yksi ihmisikä.

Tällä hetkellä tuntuukin lähinnä huvittavalta, että vielä 1970-luvulla televisiota pidettiin niin voimallisena välineenä. Kanavia oli kaksi ja molemmilta tuli umpitylsää ohjelmaa.

Miten sellainen televisio olisikaan voinut olla niin vaarallinen?

Kolmas syy television nykyiseen voimaan on kaikkialle ulottuva tekoäly. Suoratoistopalvelujen algoritmit oppivat katselijansa maun ja suosittelevat juuri tälle sopivaa ohjelmaa juuri sopivaan aikaan.

Yhtä tappavan tehokas on ominaisuus, joka aloittaa sarjan uuden jakson heti edellisen päättymisen jälkeen.

Tiedättehän: ”Seuraava jakso alkaa 15 sekunnin kuluttua”.

Siinä jää kirja jälleen kerran vuoroaan odottamaan.

Miten muutos sitten näkyy yleisemmällä tasolla?

”Suomalaiset ovat aiemmin olleet ainutlaatuisen kovia lukijoita, mutta alamme lähestyä muiden maiden lukijoita luettujen kirjojen määrissä”, totesi Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi huhtikuussa STT:n haastattelussa.

Hanifin tulkitsemien tilastojen mukaan luettujen kirjojen määrän vähentyminen kertoo aktiivilukijoiden määrän laskemisesta. Yli kahdeksan kirjaa vuodessa ostaneiden määrä on laskenut samalla kun kirjoja ostamattomien määrä on kasvanut.

Jo aiemmin menetetyn ryhmän lisäksi kirjallisuus on siis vähitellen kadottamassa myös suurkuluttajat.

Sellaiset kuin lukemista intohimoisesti rakastava työkaverini, joka valitteli tv-sarjoja niin laadukkaiksi, että niistä on vaikea kieltäytyäkään.

Kirja taas toimii sarjamaratonin jälkeen unilääkkeen tavoin.

Tilastokeskuksen kanssa samaa viestiä kertovat myös Kirjakauppaliiton tilastot, joiden mukaan kaunokirjallisuuden myynti on laskenut noin 13 prosenttia viime vuoden aikana, ja kehitys on jatkunut alkuvuonna samanlaisena.

Fiktiiviset tarinat imetään nykyisin mieluummin muuten kuin painomusteen tuoksuisina.

Monessa muussa maassa ollaan vielä pidemmällä. Esimerkiksi perinteisesti ahkerana lukukansana tunnettujen venäläisten keskuudessa lukeminen on hiipunut juuri tv-sarjojen ja elokuvien katselun seurauksena.

Runsas vuosi sitten tehdyn kyselytutkimuksen mukaan venäläisvastaajista harvempi kuin joka kolmas otti kirjan käteensä edes kerran viikossa, ja peräti yli puolet ilmoitti, että he lukevat harvemmin kuin kerran vuodessa tai eivät koskaan mitään.

Toisen Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan lukionsa päättävistä amerikkalaisista peräti kuusikymmentä prosenttia sanoi vielä vuonna 1980 lukeneensa kirjoja tai lehtiä päivittäin. Vuonna 2016 luku oli 16 prosenttia.

Näin siitäkin huolimatta, että tutkimuksessa ei välitetä siitä, millä välineellä tekstiä luetaan.

Kirja ei ole ainoa kärsijä. Yhdysvalloissa lukiolaisten raportoidaan myös vähentäneen kavereiden luona kyläilyä ja elokuvissa käyntiä. Venäläiset puolestaan ovat hylänneet museoissa, konserteissa ja teatterissa käymisen.

Luonnollisesti ajankäyttöön vaikuttavat suoratoistopalvelujen ohella myös muun muassa Youtube, tietokonepelit ja somesovellukset.

Monen muun lailla olen itse perustellut lukemisen hiipumista myös ajanpuutteella. Kaikki yöpöydällä lojuvat kirjat ovat niin paksuja, että niiden sovittaminen kiireiseen arkeen tuntuu mahdottomalta.

Samassa kasassa makaa niin Heine Bakkeidin upouusi Meren aaveet kuin Katja Ketun nelisen vuotta sitten julkaistu Yöperhonenkin.

Selitys ajanpuutteesta koki kolauksen, kun havaitsin alkukesän aikana katselleeni muun muassa HBO:lta löytämäni Billions- ja Deuce-sarjojen kaikki tuotantokaudet.

Yhteensä niissä lienee lähes sata tuntia katseltavaa.

Siinä olisi ehtinyt lukea vähän paksummankin romaanin.

Sitten on vielä se yksi selitys. Itse syytän lukemisen nykyisestä vaivalloisuudesta kännykkäriippuvuuden turmelemia aivojani. Ne ovat jatkuvassa ärsyketulvassa tottuneet pomppimaan sovelluksesta ja tekstipätkästä toiseen, ja nyt romaanin maailmaan uppoaminen ei enää onnistukaan.

Olen oppinut silmäilemään tekstiä, mutta en pysty enää keskittyneesti lukemaan sitä.

Viime vuosina olen onnistunut lukemaan useampia romaaneja vain niillä lomilla, joiden aikana olen tietoisesti jättänyt narikkaan sekä kännykän että suoratoistopalvelut.

Näin luin toissavuoden tammikuussa muutaman päivän aikana muun muassa maalivahti Kevin Lankisen suositteleman Pieni elämä -romaanin, jossa on lähemmäs tuhat sivua.

Salaisuus onnistumiseen oli eristetty thaimaalaissaari.

Kymmenvuotias tyttäreni on tänä kesänä puolestaan imaissut muutamassa päivässä neliosaisen fantasiasarjan. Turha kai sanoakaan, että lukeminen alkoi toden teolla siinä vaiheessa, kun maaseudulle siirtyminen katkaisi pahimman Whatsapp- ja Youtube-putken.

Ja mitä ilmeisemmin hän on nauttinut joka hetkestä, jonka on Magisteriumin taikakoulussa viettänyt.

Kännykkäsurffailun ylivirittämät aivoni huutaisivat arkioloissakin epätoivoisesti lepoa. Harppaus kirjaan on kuitenkin liian suuri, ja kaltaiselleni kännykkänarkkarille sen aloittaminen tuntuu yrttismoothien valmistamiselta tv-sarjan tarjoaman iltatissuttelun sijaan.

Yhä useammin valitsen siis toiseksi parhaan rentoutumisen muodon: television.

Samalla ahdistaa: lukuinnon hiipuminen on surullinen asia minulle, itsekin kaksi romaania kirjoittaneelle ihmiselle.


Yleensä tällaisten kirjoitusten loppuu tulee osa, jossa lukijaa muistutetaan lukemisen hyvistä puolista: erilaisissa tutkimuksissa kirjojen on todettu vähentävän stressiä, parantavan muistia, ehkäisevän masennusta ja pidentävän ikää.

Totta varmasti sekin.

Ehkä kuitenkin lopetan tekstin stressitutkijoiden, Osmo A. Wiion tai Kevin Lankisen sijaan räppäri Pyhimyksen mahtavaan lauseeseen.

Ennen kaikki oli paremmin, paitsi asiat.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sähkökaappien sotkeminen oli jatkuva ongelma Vantaalla, kunnes kaappeihin ilmestyi kiinalaisten rakastama Matti

    2. 2

      Rosa Meriläistä nöyryytettiin kansanedustajana julkisesti, ja niitä traumoja hän työstää vielä 15 vuoden jälkeen: ”Yritin kestää sen kaiken yksin”

      Tilaajille
    3. 3

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    4. 4

      ”Isäni mielestä ilmastonmuutos on yksi iso vitsi, ja vuosi vuodelta etäännymme entisestään” – Näin politiikka saa suomalaiset riitautumaan ja jopa eroamaan

    5. 5

      ”Laitoin lopulta avioeron vireille ja muutin pois” – Yli 250 lukijaa kertoi HS:lle politiikan aiheuttamista riidoista

    6. 6

      Keinotekoisella kielellä esperantolla on maailmanlaajuisesti vain noin tuhat äidinkielistä puhujaa, mutta lahtelaisessa perheessä sitä puhutaan kotikielenä

    7. 7

      Helmikuussa 1945 syntyi natsien keskitysleirissä suomalainen tyttö – Lea Kulonurmi kertoo HS:n haastattelussa, miten hän selviytyi

      Tilaajille
    8. 8

      Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

    9. 9

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    10. 10

      Iran otti haltuunsa brittiläisen säiliö­aluksen Hormuzin­salmella – joukot tunkeutuivat myös toiseen alukseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    2. 2

      Käräjäoikeus määräsi fitnessmalli Sofia Belórfin vangittavaksi epäiltynä tuottamuksellisesta rahanpesusta

    3. 3

      Ruoveden perussuomalaisten osoitteeksi merkityn talon ikkunassa roikkui natsilippuja

    4. 4

      Stora Enson toimitusjohtaja varoittaa: ”Jokin Kiinan luvuissa ei täsmää”

    5. 5

      Puolustusasianajaja: Puoliso elätti fitnessmalli Sofia Belórfia, poliisi tulkitsi sen rahanpesuksi – oikeus käsittelee vangitsemista tänään

    6. 6

      Hylätty Lastenlinna ränsistyy Töölössä keskellä aavemaista hiljaisuutta

    7. 7

      Faceapp-sovelluksen vanhuusfiltteri on taas kaikkien kasvoilla – sen yksityisyyden­suojassa ei ole kuitenkaan mitään poikkeavaa, venäläisyydestä huolimatta

    8. 8

      Oodin vessojen ovista näkee läpi, henkilökunta kannustaa kuvaamaan siluettivideoita

    9. 9

      Kilpailukykysopimuksen odottamaton lasku: Valtio kustantaa yrityksille pysyvän satojen miljoonien eurojen maksualen

    10. 10

      Moni eroaa loman jälkeen, mutta sen voi estää: ”Parisuhteen laatuun voi lähes aina vaikuttaa”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    4. 4

      Frendit ja Seinfeld ikääntyivät – toinen teki sen arvokkaasti, toinen on niin homofobinen, että sitä katsoessa täytyy irvistää

      Tilaajille
    5. 5

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    8. 8

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    9. 9

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    10. 10

      Tarja Myllyrinne asuu ensimmäisessä kerroksessa yhdellä Helsingin meluisimmista kaduista: Tällainen on hänen kotinsa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää