Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Beyoncén opetukset

Beyoncé on päättänyt sivistää yleisöään. Ensin aiheena oli feminismi, nyt Yhdysvaltain rasistinen historia. Ja sitten hänestä tulee leijonakuningatar.

Minä en ole tämän kohderyhmää, ajattelin katsoessani maailman suurimman poptähden Beyoncén visuaalista albumia Lemonadea huhtikuussa 2016. Ja taas katsoessani Homecoming-konserttitaltiointia Netflixistä huhtikuussa 2019.

Se tuntui hyvältä. Virkistävältä.

Olen tottunut siihen, ettei naiskatsojia oteta huomioon populaarikulttuurin teoksissa. Elokuvien päähenkilöt ovat useimmiten miehiä, musiikissa naisia käsitellään kertakäyttötavarana ja niin edelleen. Se on peruskauraa.

Beyoncé sen sijaan puhuttelee naisia. Mutta ei kaltaisiani valkoisia eurooppalaisia vaan afroamerikkalaisia naisia.

Sekä Lemonadessa että Homecomingissa kuullaan äänitettä ihmisoikeusaktivisti Malcolm X:n puheesta: ”The most disrespected woman in America is the black woman. The most unprotected woman in America is the black woman. The most neglected woman in America is the black woman.” Kaikkein epäkunnioitetuin, suojattomin, laiminlyödyin nainen Amerikassa on musta nainen.

”Ladies”, Beyoncé tervehtii dokumentaarisessa konserttitaltioinnissa Coachella-yleisöään vuonna 2018. Ihmismeressä on tietysti miehiäkin, mutta heihin ­Beyoncé ei kiinnitä kummempaa huomiota. Esityksen lopuksi hän kiittää ensin naistanssijoita (joista valtaosa on tummaihoisia), vasta sitten miestanssijoita.

Kaikki on tarkoin suunniteltua, kuten Beyoncélla on tapana. Hän on ensimmäinen musta nainen Coachellan pääesiintyjänä, ja hän on päättänyt käyttää asemaansa valistamiseen.

Se ei ole aivan vähäpätöinen asia.

Neljänneltä albumiltaan (4, 2011) lähtien Beyoncé on pitänyt esillä feministisiä teemoja. Hänen viidennen levynsä (Beyoncé, 2013) Flawless-kappaleeseen on sisällytetty jopa nigerialaisen kirjailijan Chimamanda Ngozi Adichien tasa-arvoaiheinen puhe. Levyn julkaisua seuranneella kiertueella lavalla vilkkuivat valtavat FEMINIST-valokirjaimet. Asia tuli selväksi.

Tällä hetkellä Beyoncén päätehtävä vaikuttaa olevan afroamerikkalaisten naisten emansipaatio ja meidän muiden opettaminen Yhdysvaltojen rasistisen historian osalta.

Työ käynnistyi vuonna 2016, kun suurlevy ja lyhytelokuva Lemonade esitteli hänet mustien oikeuksien puolustajana. Formation-kappaleessa hän kehotti (mustia) naisia ryhmittymään ja hankkimaan tietoa. Hän lauloi pitävänsä parjatuista ”vauvahiuksista” eli pehmeistä afrohiuksista ja ”Jackson Five -sieraimista” eli afroamerikkalaisesta nenästä, josta erityisesti hänen puolisoaan, räppäri-moguli Jay-Z:tä on pilkattu.

Beyoncé neuvoi kostamaan yhteiskunnalliset vääryydet taloudellisella menestyksellä ja mainitsi, että hän saattaa olla tuleva ”musta Bill Gates”.

Hänen ja hänen puolisonsa yhteenlasketun omaisuuden on arveltu olevan reilusti yli miljardi euroa. Beyoncén osuus tosin olisi ”vain” 300 miljoonaa euroa.

Mutta takaisin valistukseen. Lemonade ilmestyi huhtikuun lopulla, kolmen vuoden odottelun jälkeen, vihdoin yleisimpiin suoratoistopalveluihin Spotifyhin ja Apple Musiciin. Aiemmin sitä pystyi kuuntelemaan vain Jay-Z:n omistaman Tidal-palvelun kautta tai ostamalla sen esimerkiksi iTunesista.

Levyyn liittyvä tunnin mittainen elokuva on edelleen katsottavissa vain Tidalissa. Harmi, koska se ansaitsisi tulla useamman kokemaksi.

Homecoming-taltiointi sen sijaan on kaiken Netflix-kansan nähtävissä. Se on syytä nähdä. Homecoming on festivaaliesitys, jolle on vaikea löytää verrokkia. Massiivinen, viimeistelty ja hyvin poliittinen. Taatusti kallis, mutta rahaahan riittää.

Konsertin aihe on yhdysvaltalainen yliopiston alumnijuhla, homecoming. Yliopistolla tarkoitetaan tässä kontekstissa HBCU-opinahjoja eli historiallisesti mustia korkeakouluja. Ne perustettiin, koska afroamerikkalaiset eivät aikoinaan päässeet opiskelemaan ”tavallisiin” yliopistoihin. Mustista yliopistoista ovat valmistuneet esimerkiksi mediamoguli ja tv-juontaja Oprah Winfrey, Nasa-matemaatikko Katherine Johnson, elokuvaohjaaja Spike Lee ja kirjailija Toni Morrison.

”Suomesta katsottuna historiallinen konteksti tietenkin haalistuu ja tuntuu paikoin kaukaiselta”, Oskari Onninen kirjoitti Helsingin Sanomien Homecoming-arviossaan keväällä.

”Jos ja kun amerikkalainen identiteettikeskustelu on rantautunut tänne asti, se on usein päätynyt koomisille kierteille yhteiskuntien merkittävien erojen vuoksi.”

Minusta taas Beyoncé tuo historiallisen kontekstin lähemmäs ja kirkastaa kuvaa. Se ei tunnu koomiselta vaan oleelliselta. Se tekee aiheesta helpommin lähestyttävän. Beyoncé antaa rasismikeskustelulle kasvot.

Homecomingin historialuento on toki pintapuolinen mutta silti tarpeellinen muistutus siitä, miten lähellä järjestelmällisen rotusorron aika on. Miten rasismi edelleen vaikuttaa afroamerikkalaisiin ja tummaihoisiin ihmisiin ylipäätään.

Suomessa yliopistojen rasismista keskusteltiin viimeksi muutama kuukausi sitten, kun eduskunta-avustaja ja yliopisto-opiskelija Brigita Krasniqi kertoi havaitsemistaan ennakkoluuloista ja huomautti, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita näkee luennoilla hyvin vähän.

Helsingin yliopiston perussuomalaisten opiskelijajärjestö osoitti rasismin todeksi kannanotollaan, jonka mukaan ”valkoisuus” on eurooppalaisissa tiedeyhteisöissä ”luonnollista ja tervettä”. Järjestö erotettiin myöhemmin ylioppilaskunnasta.

Näin meillä.

Beyoncé ei ole popin ainoa poliittinen saarnaaja, mutta voi olla, että juuri hänen reipas yhteiskunnallinen meininkinsä on viime vuosina kannustanut muita poppareita ottamaan kantaa. Erityisesti seksuaalisen tasa-arvon taakse on kerääntynyt musiikkimaailman kermaa.

On Beyoncéä tietysti myös kritisoitu, syystä. Onninen huomauttaa arviossaan, että syrjintää käsittelevän esityksen yleisö on ostanut satojen eurojen festivaaliliput ja matkannut Kaliforniaan. Se tekee heistä melko etuoikeutettuja.

No, onneksi suoratoistopalvelun dokumentti toi konsertin rahvaan ulottuville.

Luokkatietoisuudessa Queen B:llä olisi kyllä parantamisen varaa. Pari vuotta sitten kohuttiin, että hänen Ivy Park -vaatemallistonsa tuotetaan epäinhimillisissä olosuhteissa orjapalkoilla. Malliston viesti oli feministinen, mutta vaatteita ompelivat köyhät naiset hikipajoissa.

Yksi kiinnostava kysymys on Beyoncén ihonväri. Se on afroamerikkalaiseksi vaaleammasta päästä. Beyoncén isäkin on arvioinut tyttären hyötyneen sävystään – siinä missä Destiny’s Child -toveri Kelly Rowland on kärsinyt tummuudestaan.

Beyoncé kommentoi asiaa Formation-kappaleessa. ”I see it, I want, I stunt, yellow-bone it”, hän laulaa viitaten ihonsa hunajaiseen väriin. ”Yellow-bone” tarkoittaa mustan ihmisen vaaleasävyistä ihoa.

Beyoncé siis sanoo ottavansa paikkansa afroamerikkalaisen kulttuurin edustajana. Vaaleudesta on voinut olla hänelle etua, mutta hän ei yritä esiintyä valkoisena. Päinvastoin.

”I dream it, I work hard, I grind ’til I own it / I twirl on them haters, albino alligators”, hän jatkaa. Albiinoalligaattorit ovat valkoisia vihaajia, joista kuningatar ei piittaa.

Toinen kevään Beyoncé-uutinen on hänen yhteistyönsä Netflixin kanssa. Variety-lehti kertoi huhtikuussa, että Beyoncé on tehnyt 60 miljoonan dollarin sopimuksen kolmesta Netflix-julkaisusta. Niistä ensimmäinen on Homecoming.

Trilogian seuraavatkin osat liittyvät epäilemättä Beyoncén rasisminvastaiseen taisteluun.

Eikä feminismi ole jäänyt yhtään vähemmälle huomiolle. Homecomingissa Beyoncé, joka ei juuri vaivaudu antamaan haastatteluja, puhui naisiin ja erityisesti äiteihin kohdistuvista paineista. Hän kertoi vaikeasta kaksosraskaudestaan, jonka lopulla hän painoi melkein sata kiloa. Hän kertoi synnytyksestään ja sen ongelmista. Palautumisesta: siitä, ettei hän pitänyt kiirettä painon pudottamisen kanssa, ja siitä, miten raskasta keikkakuntoon treenaaminen on ollut.

Tällainen ruumiillisuuskeskustelu ei ole aivan tavanomaista pop-ylimystön keskuudessa. ”Naisten vaivoja” ei ole pidetty soveliaana puheenaiheena.

Homecoming julkaistiin myös albumina. Sen bonusraitana on uusi kappale, Before I Let Go, joka on muunnelma 1980-luvun alun afroamerikkalaisesta hitistä. Beyoncén version loppupuolella on osio, jolla laulaja esittelee eräänlaisen koreografian.

Siitä tuli kohdeyleisön keskuudessa hyvin suosittu. Pihoille, puistoihin, urheilukentille, katoille ja kaduille kokoonnuttiin tanssimaan. Beyoncé jakoi fanien videoita Instagram-tilillään. Tanssiva vallankumous, tai jotakin sinnepäin.







17. heinäkuuta tulee ensi-iltaan Beyoncén tuorein työ, live action -versio Disneyn ikonisesta Leijonakuningas-elokuvasta. Beyoncé on päähenkilö Simban (Donald Glover) puolison Nalan ääni. Glover ja Beyoncé esittävät myös Elton Johnin soundtrack-hitin Can You Feel the Love Tonight? yhdessä.



1990-luvun Leijonakuninkaassa Simbaa ja Nalaa näytteli kaksi valkoihoista (Matthew Broderick ja Moira Kelly). Nyt pääosiin on valittu kaksi afroamerikkalaista. Glover tunnetaan myös muusikko Childish Gambinona. Hän julkaisi viime vuonna rasismia ja aseväkivaltaa vastustavan This Is America -kappaleen.

Naishahmojen merkitystä on Disneyn uudelleenfilmatisoinneissa viime vuosina kasvatettu. Niin tälläkin kertaa, ja syy on paljolti Beyoncén.

Fandango-elokuvamedian haastattelussa ohjaaja Jon Favreau kertoo, että Nalan osuus on laajempi kuin vanhassa Leijonakuninkaassa. Samoin Sarabin, toisen naishahmon, jota ääninäyttelee Alfre Woodard.

Favreau myöntää haastattelussa, että laulajatähden saaminen mukaan oli ”iso juttu”. Beyoncélle tehtiin tilaa. Toivottavasti niin tehdään rodullistetuille ihmisille ylipäätään.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Perheenisä Kim Holvialan silmien alla liikkui vuosia huumeita – Nyt hän kertoo, miten Tor-verkon pimeä huumekauppa toimii

      Tilaajille
    3. 3

      ”Merkittävin päätös, minkä Kone on koskaan tehnyt” – Suomalaisella hissijätillä on edessään valtava valinta, joka ei ole vain yhtiön omissa käsissä

    4. 4

      Yhdysvaltain edustajainhuone vaatii selvitystä siitä, onko punkkien kantaman borrelioosin leviämisen syynä Pentagonin bioaseohjelma

    5. 5

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    6. 6

      67 kylmän sodan ydinpommia jätti jälkensä: Marshallinsaarilla säteilee paikoin voimakkaammin kuin Tšernobylin alueella

    7. 7

      Pyöräilijöiden suosima Pohjoisbaana kärsi vauriosta heti ensimmäisenä talvenaan: nyt uudehkon pyörätien kunto on paikoitellen karmea

    8. 8

      Rankan treenin jälkeen seuraava tunti on palautumisen kannalta tärkein, ja silloin kylmästä suihkusta voi olla haittaa

    9. 9

      Mitä jos kahdeksan­vuotiailla olisi äänioikeus tai valtio myisi kaikki talousmetsänsä? HS pyysi asiantuntijoita pohtimaan kahdeksaa tulevaisuudenkuvaa Suomesta

    10. 10

      Hallitus kaavailee jälleen uutta kielistrategiaa, mutta mitä tapahtui alle kymmenen vuotta sitten laaditulle ”kärkihankkeelle”?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    2. 2

      Bloggari Maria Nordin aiheutti sukupuoliristiriitaa käsittelevällä Pride-päivityksellään somemyrskyn, soitimme riidan osapuolille

    3. 3

      Kaiken nähnyt kaupunkitutkija jättää Helsingin yliopiston ja sanoo viimeisen sanansa: Helsinki ei ole vieläkään oikea kaupunki

    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Pahan olon tunnustaminen ihmissuhteessa on hyvä merkki

    6. 6

      Brittilehti The Guardian lyttää tylyin sanakääntein suomalaisten rakastaman Helene Schjerfbeckin näyttelyn: ”Kylmä suihku kakkoslaatuista taidetta”

    7. 7

      Kaksi olutta päivässä nostaa painoa jopa pari kiloa kuukaudessa

      Tilaajille
    8. 8

      Venäjä-trollien vainoama Ylen toimittaja Jessikka Aro oli Yhdys­valtain alahuoneen kuultavana Venäjän informaatio­sodasta

    9. 9

      Yhdysvaltain edustajainhuone vaatii selvitystä siitä, onko punkkien kantaman borrelioosin leviämisen syynä Pentagonin bioaseohjelma

    10. 10

      HS selvitti Rinteen hallituksen avustajien taustat: Tässä ovat hallituksen näkymättömät vallankäyttäjät

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde etenee kolmessa vaiheessa ja yhdessä niistä on suurin riski erota – ongelmia voi ehkäistä, kun tekee muutaman asian ajoissa

      Tilaajille
    2. 2

      Synkkä puhelu sai päivystäjän itkemään kesken hätäpuhelun: Saana Välimaa kertoo vaativasta mutta kiittämättömästä työstä luolassa Uudellamaalla

      Tilaajille
    3. 3

      Tunteiden välttely voi johtaa elämään, jota ei halua elää – Psykologi Arto Pietikäisellä on siihen ratkaisu, jota moni ei halua kuulla

      Tilaajille
    4. 4

      VR vaihtoi kesäkuussa siivousyhtiötä, nyt likaiset junat ihmetyttävät niin matkustajia kuin henkilökuntaakin

    5. 5

      Harri Virtasen elämä särkyi, kun äiti pysäytti auton keskellä metsätietä: vasta aikuisena Virtanen toipui, ja nyt hän auttaa myös toisia pois trauman kierteestä

      Tilaajille
    6. 6

      Kotona ei ole vessaa eikä jääkaappia – Tiina Malinen muutti itse rakentamaansa minivaunuun vuonna 2016 ja on pärjännyt vähemmällä kuin luuli    

    7. 7

      Töölönlahdelle rakennettiin kymmenen jalkapallokentän kokoinen puisto, jossa ei viihdy oikein kukaan

    8. 8

      Töölöläinen Liisa Eskelinen etsii Facebookissa kumppania pitkän kriteerilistan avulla: lapseton, äänestänyt kaikissa vaaleissa ja prioriteettina yhteinen aika

    9. 9

      Tässä yksinkertainen ohje, jonka avulla jokainen voi laihtua pysyvästi 5–10 kiloa

    10. 10

      Finnair oli jättää yksin matkustavan nuoren ulos koneesta ylivarauksen takia – Lentoyhtiö kertoo, miten ylivaraustilanteet ratkaistaan

    11. Näytä lisää