Robin Packalenin ensimmäinen keikka tauon jälkeen kesti vain noin 20 minuuttia – Milloin on oikea hetki arvioida, onnistuiko maailmanvalloitus?

Hassuttelusetti. Se oli sana, jolla Robin Packalenhttps://www.hs.fi/haku/?query=robin+packalen päätti kuvata esiintymistään Turun Ruisrockissa lauantaina 6. heinäkuuta.

Kyseessä oli Packalenin ensimmäinen festarikeikka tauon jälkeen. Se kesti rapiat 22 minuuttia ja sillä kuultiin viisi kappaletta. Kolme omaa, kaksi coveria.

Etunimellään uransa rakentanut Packalen jäi puolitoista vuotta takaperin tauolle armeijan vuoksi. Helmikuussa hän palasi breikiltä ja ilmoitti esiintyvänsä jatkossa englanniksi. Paluusinglen nimi oli I’ll Be With You, ja siinä olivat mukana saksalaistuottajat Koveehttps://www.hs.fi/haku/?query=kovee ja Joznezhttps://www.hs.fi/haku/?query=joznez. Samalla Packalen, 20, brändäsi itsensä uudelleen koko nimellään.

Lue tästä HS:n artikkeli, jossa paljastettiin Robin Packalenin suunnitelmathttps://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005986086.html.

I’ll Be With Youta on kuunneltu Spotifyssa kevään ja kesän aikana reilut 3,1 miljoonaa kertaa, mikä on kelpo luku melkein kenelle tahansa suomalaiselle.

Huhtikuussa ilmestyi toinen single Suit That. Sillä kuuntelukertoja on kirjoitushetkellä alle 600 000.

Ruisrockin lavalla Robin teki muun muassa vakiotemppunsa, voltin, mutta yleisössä ei hirveästi hypelty. Iltalehti arvioi katsojia olleen keikan alussa joitain satoja.

Kontrasti on hurja, jos vertaa Robinin viimeiseen keikkaan ennen taukoa. Se oli loppuunmyydyllä Hartwall-areenalla.

Robin Packalen on kuitenkin käytännössä aivan toinen artisti kuin aiemmin.

Musiikkivientiä edistävä Music Finland myönsi Robin Packalenia manageroivalle Comusic Managementille tänä kesänä 40 000 euron vientistrategiatuen. Kyse on kolmevuotisesta fast track -musiikkivienti- ja kasvuohjelmasta, jolla tuetaan yritysten tai niiden edustamien artistien tai tekijöiden pitkäjänteisiä strategioita. Tuki myönnetään aina vuodeksi kerrallaan.

Tuella rahoitetaan Robin Packalenin vientiin liittyviä toimenpiteitä, kuten showcase-keikkoja, biisintekomatkoja ja yhteistyökumppanuuksia.

Comusicin saama tuki oli fast track -tuista suurin. Saman summan sai myös Master Corporation maailmalla jo kiertäneen Battle Beastin kansainvälisen läpimurron edistämiseen.

Fast Track -ohjelman rahat tulevat opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Musiikin edistämissäätiöltä.

Comusic Managementin toimitusjohtaja Mikko Saukkonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+saukkonen korostaa puhelimessa moneen kertaan, että Robin Packalen on pitkä projekti, ja vielä ollaan ihan alussa. Saksassa on hyvä yhteistyökumppani, Universal Music, jolle myös Almahttps://www.hs.fi/haku/?query=alma levyttää.

Helmikuinen I’ll Be With You oli Saukkosen mukaan selkeä kärkibiisi, joka saatiin soimaan myös kaupallisilla radiokanavilla. Radiosoittoja tilastoivan biisit.infon mukaan https://biisit.info/hakuse on soinut suomalaisessa radiossa noin tuhat kertaa.

Huhtikuussa julkaistua Suit Thatia ei radiossa kuultu kuin yksittäisiä kertoja, eikä sitä kanaville erikseen esiteltykään.

”Tiedettiin, että olisi haasteellista tarjota radioille noin pian uutta englanninkielistä biisiä”, Saukkonen sanoo.

”Suomessa valtaradiot soittavat paljon suomenkielistä musiikkia. Jotkut hittiradiot nostavat myös ulkomaista. Siellä me taistellaan jonasbrothersien ja muiden kanssa soittoajasta.”

Music Finlandin strategiaan on kirjattu musiikkivientiin liittyvä ongelma nimeltä ”kultainen häkki”. Se tarkoittaa sitä, että tekijän on aina loogisempaa ja houkuttavampaa kohdentaa toimintansa omille kotimarkkinoille, koska siellä uran pystyy käynnistämään ja rahat tulouttamaan nopeammin.

Kotimaisen viennin haasteena on rohkaista ihmisiä astumaan häkistä ulos.

Popin ja rockin vientipäällikkönä Music Finlandissa työskentelevä Niko Kangas https://www.hs.fi/haku/?query=niko+kangassanoo, että musiikkimarkkinoiden ”domestikoituminen” on kiihtynyt kaikilla kielialueilla. Omankielistä musiikkia kulutetaan yhä enemmän.

”Se tarkoittaa, että vientiä tekeviä artisteja on vähemmän. Meidän kannalta on äärimmäisen hyvä juttu, että on Robinin kaltaisia keissejä, jotka lähtevät kunnianhimoisella mutta realistisella suunnitelmalla tekemään kansainvälistä uraa”, Kangas sanoo.

”Toivon, että se on rohkaiseva esimerkki myös muille.”

Music Finlandin toiminnanjohtaja Kaisa Rönkköhttps://www.hs.fi/haku/?query=kaisa+ronkko suhtautuu Packaleniin yhtä toiveikkaasti. Nuori turkulainen on Rönkön mukaan äärimmäisen kova esiintyjä ja luontainen tähti, ja biisitkin ovat hyviä.

”Paketti on hirveän hyvin kasassa ja lähtökohdat ovat mitä parhaimmat”, Rönkkö arvioi.

Journalistien keskuudessa ja sosiaalisessa mediassa Robin Packalenin uuteen tulemiseen on suhtauduttu varauksella. Ulkomaille ei olla Suomesta juuri lähdetty, eikä siellä varsinkaan olla pysytelty. Him ja The Rasmus myivät levyjä ja keikkoja, mutta muuten on ollut aika hiljaista.

”Ne, jotka ovat kansainvälisesti onnistuneet, ovat myös hiipuneet nopeahkosti, vaikka toisaalta Nightwishin ja Sunrise Avenuen tapaiset kestomenestyjät luovat uskoa”, Saukkonen sanoo.

”Ei meillä ole abboja, aceofbaseja tai roxetteja, jotka olisivat pitäneet pintansa vuosikymmeniä.”

PME Recordsin Antti Kosonen https://www.hs.fi/haku/?query=antti+kosonenarvioi, että suomalainen musiikkivienti on esimerkiksi Ruotsia niin paljon jäljessä, ettei vertailu välttämättä kannata.

Toisaalta hän korostaa myös, ettei musiikkibisnes ole maailmalla sen kummempaa kuin Suomessakaan. Ja osaamista täältä kyllä löytyy.

Kosonen palkittiin vuoden 2017 Musiikki & Media Industry Awardsissa vuoden managerina. PME edustaa muun muassa Suomen kansainvälisesti menestyneintä popparia Almaahttps://www.hs.fi/haku/?query=almaa.

Popmusiikin maailma on nopea, kiitos internetin. Tähtiä syttyy hetkessä. Billie Eilishhttps://www.hs.fi/haku/?query=billie+eilish ja Lil Nas Xhttps://www.hs.fi/haku/?query=lil+nas+x eivät olleet vuosi sitten ketään, nyt heille levitetään punaista mattoa maailmanmaineeseen.

Siksi journalistit myös arvioivat artistien tekemisiä yhä lyhyemmällä aikajänteellä. Albumisyklistä on siirrytty biisisykliin ja oma paikka täytyy lunastaa jokaisella julkaistulla kappaleella uudestaan.

Niko Kangas ymmärtää tendenssin, mutta näkee sen ongelmana silloin, kun yritetään arvioida lyhyestä vinkkelistä kauaskantoisempia hankkeita.

”Usein on tapana tarkastella omia vientiartisteja hyvin kriittisesti. Jos et ole Lady Gagan https://www.hs.fi/haku/?query=lady+gagankokoinen artisti parissa vuodessa, aletaan miettimään, että mikäs tässä menikään mönkään”, Kangas sanoo.

Hän viittaa Oskari Onniseenhttps://www.hs.fi/haku/?query=oskari+onniseen, joka kysyi HS-artikkelissaan huhtikuussa, onko Almasta tulossa suuren luokan floppi?https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006063568.html

Ja koska Robin on Suomessa jo iso stara, hänen liikkeitään kammataan paljon tiheämmällä kammalla kuin yhtäkään toista kaksi biisiä julkaissutta artistia.

Asiat voivat tapahtua nopeasti, Kangas sanoo, mutta se, että niin ei käy, ei välttämättä kerro epäonnistumisesta.

Antti Kosonen huomauttaa, ettei yhden kappaleen kuulijaluvuilla ole hirveästi painoarvoa. Varsinkaan, jos sen irrottaa kontekstistaan. Esimerkiksi Alman uudet biisit on hänen mukaansa julkaistu osana albumikampanjaa.

”Kukaan ei ole odottanut niiltä älyttömiä striimauslukuja. Alman biisinkirjoitus on kehittynyt ekoista hiteistä, ja soundi muuttunut. Me ollaan rakennettu hommaa uudestaan nollista”, Kosonen sanoo.

Koska sitten voimme sitten sanoa, kannattiko Robin Packalen?

2–3 vuoden päästä, Kangas arvioi.

Vasta silloin nähdään, onko Packalenin tiimin huolella rakentama strategia onnistunut. Vasta silloin nähdään, ollaanko hänelle onnistuttu kirjoittamaan hittejä. Vasta silloin nähdään, nähdäänkö Robinia festivaaleilla myös Suomen ulkopuolella.

”Tietyt etapit ovat pikajuoksuja, mutta tämä on edelleen kestävyyslaji”, Kangas sanoo.

Antti Kosonen odottaisi, että ensimmäinen levy on julkaistu.

”Silloinkin seuraisin muita mittareita kuin pelkkiä Spotifyn kuulijalukuja.”

Mikko Saukkonen puhuu olympiadista, eli neljästä vuodesta. Olympiadin jälkeen voidaan arvioida isommassa kuvassa sitä, miten hanke on toteutunut.

Entä lyhyempi ajanjakso? Missä ollaan vuoden päästä?

”Tarkoitus on julkaista tasaisissa sykleissä biisejä. Paljon riippuu asioista, joihin me emme voi vaikuttaa. Kansainvälisillä markkinoilla on äärimmäisen kova kilpailu”, Saukkonen sanoo.

”Toisaalta se tuottaa myös positiivisen haasteen. Pitää olla kovempi kuin muut.”

13.7.2019, kello 13.53: Muokattu kohtaa, jossa puhutaan Himin ja The Rasmuksen kansainvälisestä suosiosta. Jutussa luki alun perin: ”Him ja The Rasmus myivät levyjä ja keikkoja, mutta suosiokäyrät taittuivat nopeasti laskuun.”