Kulttuuri

Kielipoliisi Riitta Suominen päätti selvittää, miksi kapulakielestä ei päästä eroon, nyt hän uskoo sosiaalisen median olevan ratkaisu moniin ongelmiin

Kielipoliisina Twitterissä tunnettu Riitta Suominen alkoi ihmetellä, miksi virkakieli ei kehity, vaikka sitä haukutaan jatkuvasti.

Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus.

Pienten lasten yksikkö (sanan päiväkoti sijaan).

Monituottajamalli moninaistuu monipalvelukeskuksissa.

Ärsyttääkö nähdä tällaista tekstiä? Niin monia muitakin, kuten kieliasiantuntija Riitta Suomista.

”Virkakielestä puhutaan ja sitä yritetään kehittää jatkuvasti. Minua alkoi harmittaa, miten vähän tulosta silti tulee”, virkakielestä väitöskirjan tehnyt Suominen toteaa.

Riitta Suominen on kouluttanut ja konsultoinut virkatekstien kirjoittajia parinkymmenen vuoden ajan Yksityinen kielitoimisto -yrityksensä kautta. Koulutuksen lisäksi hän tarttuu virheilmauksiin ja muihin kielen ilmiöihin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa nimimerkillä Kielipoliisi sekä Kielikuvia-blogissaan.

Äskettäin hän suomi Twitterissä esimerkiksi Ikean tapaa kirjoittaa ”kasvis hot dog” ja pyysi seuraajiaan äänestämään vaihtoehtoja.

Tamperelainen kieliasiantuntija ei silti pelkästään jahtaa virheitä, vaan iloitsee oivaltavasta kielenkäytöstä:
Suomen laissa viranomaisilta edellytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Pykälät nostetaan julkisessa keskustelussa esiin tiuhaan, mutta kielen kehitys on hidasta. Uusia kankeuksia syntyy jatkuvasti.

”Siitä lähti halu tutkia asiaa: Olisiko jotain tehokkaampia keinoja kehittää kieltä, ja mistä muutosten hitaus johtuu?”

Tähän yrittää vastata Suomisen väitöskirja Virkatekstin käytettävyys. Pöytäkirjasta verkkotekstiksi ja sosiaalisen median päivitykseksi.

Osasyy virkakielen hitaalle muutokselle on sen käytön laajuus ja monipuolisuus. Erilaisia julkisia tahoja ja niiden tuottamaa tekstiä on valtavasti.

Jotain kuitenkin kertoo se, että Suomisen väitöksen näkökulma on virkakielen tutkimuksessa harvinainen:

”Halusin selvittää, millainen käyttökokemus lukijalla on näistä teksteistä.”

Virkakielen tutkimus on nimittäin yleensä ollut enemmän kieli- ja tekstilähtöistä. Sen tutkijat ovat keskittyneet tekstimateriaaliin itseensä, ja vastaanottajan kokemus on jäänyt sivuosaan.

Suominen sen sijaan pureutui lukijan näkökulmaan käytettävyyden periaatetta hyödyntämällä. Käytettävyydellä mitataan yleensä erilaisten teknisten palvelujen, kuten verkkosivustojen, helppokäyttöisyyttä.

Käytettävyyden arviointia ohjaa oma kansainvälinen ISO-standardi. Sen avulla tarkastellaan, kuinka tehokkaasti jonkin palvelun avulla löytää haluamansa ja kuinka tyytyväisiä käyttäjät siihen ovat.

Suomisen tutkimuksessa kymmenen Tampereen ja Espoon tiedottajaa luki ja muokkasi alun perin kaupunginhallinnon pöytäkirjassa käytettyä tekstiä. Tekstiä arvioitiin ja siitä pyrittiin muovaamaan selkeämpää esimerkiksi sosiaaliseen mediaan käytettäväksi.

”Sovelsin ISO-standardia tekstiin ja puhuin lukunopeudesta, ymmärrettävyydestä ja lukukokemuksen miellyttävyydestä. Menetelmänä oli ääneenajattelu, jota käytettävyystutkimuksessa käytetään usein.”

Tutkittavat kommentoivat nelisivuista tekstiä ja kiinnittivät siinä huomiota erilaisiin käytettävyyspulmiin 85 kertaa. Se on Suomisen mukaan paljon.

”Teksti ei siis ole helppoa edes kaupunkiorganisaation omille työntekijöille.”

Ongelmiksi nousivat esimerkiksi tekstin pituus, sen asemointi – eli mihin päätösvaiheeseen asia liittyy – ja takaperoinen esittämistapa.

”Ensin tulee taustoituksia, viittauksia toisiin teksteihin ja sitten vasta oikeastaan päästään asiaan, josta on kyse”, Suominen selittää.

Lisäksi esille nousi esimerkiksi politiikasta tuttu ilmiö: abstraktius. Tekstiä vaivaa usein epämääräisyys. Hyvä esimerkki on usein toistuva kehittäminen.

”On vaikea ammatti-ihmisenkään täsmentää, mitä todella tarkoitetaan, kun jotain kehitetään. Mitä kehittäminen käytännössä on? Kenen kannalta kehitetään? Onko lopulta kyse kuitenkin leikkaamisesta? Yksittäistä kuntalaista kiinnostaa se, säilyykö oma lähikirjasto tai terveysasema”, Suominen kuvailee.

Väitöstutkimuksen koehenkilöt, eli kaupunkien tiedottajat, eivät pelkän tekstin pohjalta pystyneet juuri täsmentämään, mitä asiat oikeasti tarkoittavat.

”Konkretisoiminen olisi vaatinut jatkuvaa yhteydenpitoa lähtötekstin kirjoittajaan”, Suominen kertoo.

Se, että jo kaupungin tiedottajilla on haasteita tekstin kanssa, on huolestuttava havainto.

”Heillä on kuitenkin paremmat edellytykset tulkita hallinnon tekstiä kuin valtaosalla kuntalaisista”, Suominen toteaa.

Kankea kieli voi siis olla yksi este vaikuttamiselle: jos kuntalainen ei esimerkiksi ymmärrä verkkoon sellaisenaan siirretyistä pöytäkirjoista, miten kaavoitus etenee, on siihen vaikea puuttua.


Suomisen mukaan tuloksia voidaankin jossain määrin yleistää muihin hallinnon kielen ongelmiin. Yleistä on, että tekstit syntyvät ketjuina: esimerkiksi pöytäkirjatekstin pohjana on esityslista, lakitekstejä ja strategioita.

”Ilmaukset ja kielimuoto säilyvät hyvin samanlaisena, vaikka tekstiä luodaan uudelle kohderyhmälle.”

Tämän takia Suomisen mukaan ratkaisu ei ole se, että viestintäammattilainen kävisi läpi ja muokkaisi kaikki tekstit.

”Julkisella alalla ei tule koskaan olemaan sellaisia resursseja. Sen sijaan ongelmaan voisivat vaikuttaa asiantuntijat, jotka laativat ensimmäiset suunnitelmat ja raportit”, hän sanoo.

Jo alkuperäisen tekstin kirjoittajan tulisi siis muistaa konkretian ja tiivistämisen tärkeys sekä suoraviivainen esitystapa, jossa asia käy ilmi heti alussa.

Tässä auttaisi ymmärrys kielen ja tekstien syvällisestä merkityksestä.

”Usein ajatellaan, että kieliosaaminen on isojen kirjainten ja pilkkujen kaltaisia asioita, vaikka se on enemmän ymmärrystä koko tekstin tuottamisesta”, Suominen toteaa.

Kesällä Kielipoliisin Twitter-tilillä suomittiin esimerkiksi ”Telia 5G Areenaa”.

”Genetiivin ja muidenkin taivutusmuotojen karttelu yritysten nimissä on ilmiö, jota en haluaisi nähdä julkisilla tahoilla – mieluummin Helsingin kaupunki kuin Helsinki kaupunki”, Suominen nauraa.

”Haluaisin firmoihin enemmän kielipoliiseja, mutta valtaa näyttävät pitävän brändipoliisit.”

Virheisiin tarttumisesta huolimatta Suominen ei ole huolissaan kielen tilasta tai sosiaalisen median vaikutuksesta teksteihin.

”Mitä enemmän ihmiset lukevat ja kirjoittavat mitä tahansa, sitä parempi.”

Oikeastaan päinvastoin: Suominen suosittelisi sosiaalisessa mediassa olemista kaikkien alojen asiantuntijoille.

”Kielestä tulee helpompaa, sinulla on merkkirajoituksia ja tiivistäminen lisääntyy. Tiivistäminen on yksi kirjoittamisen tärkeimmistä taidoista”, summaa Kielipoliisi.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    8. 8

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    9. 9

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen loppuottelussa: ”Tämä oli yksi parhaista viikoistani”

    10. 10

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää