Kulttuuri

Minttu Mustakallio joutui taistelemaan ollakseen muutakin kuin eksoottinen tummaverikkö: nyt hän antaa tv-roolissaan koululaitokselle ”kaiken takaisin”

Minttu Mustakallion voi nähdä tänä syksynä vähän kaikkialla: hän esiintyy Ylen Kellot soi -komediasarjassa sekä Kansallisteatterin ja Q-teatterin lavoilla.

”Puhunko mä liian nopeasti?”

Kysymys on ihan aiheellinen. Pyöräilen näyttelijä Minttu Mustakallion, 46, perässä pitkin Helsingin Keskuskatua, väistelen jalankulkijoita ja yritän painaa mieleen kaiken, mitä hän sanoo.

Seuraan Mustakalliota, koska hän on tällä hetkellä vähän kaikkialla. Televisiossa hänet voi nähdä Ylen komediasarjassa Kellot soi. Teatterissa hän esiintyy Kansallisteatterin Gabrielissa sekä Q-teatterin uutuusnäytelmässä Asennot.

Juttelemme internetistä, sosiaalisesta mediasta ja siitä, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita itsestään jakamaan. Alakoululaiset saattavat jakaa Instagramiin koko koulumatkansa.

Mustakallio ei tykkää käyttää älylaitteita tai tietokoneita.

”En pysy mukana yhteiskunnan muutoksessa”, Mustakallio sanoo.

”Olin ortopedilla, vanhempi herra, ihana lääkäri. Hän sanoi, että hänellä pää räjähtää, kun täytyy sähköisesti hakea kaikki. Paperille hän olisi tehnyt tämän jo.”

”Kauheinta on, ettei kouluissa enää opeteta kaunokirjoitusta. Eräs koruseppä puhui minulle siitä, kuinka tärkeää on, että tekemisissämme on jatkumo. On surullista, etteivät mun lapset voi lukea kirjoitustani. Me ollaan tosi alisteisia teknologialle, koko sille shaibandeerokselle.”

Mustakallio sanoo miettivänsä välillä oman tuotantoyhtiön perustamista. Hän ei kuitenkaan osaa matematiikkaa, eikä varsinkaan tiedä, miten ”jotkut tietokoneasiat” hoituisivat.

”Öääh. Olen tosi vanhanaikainen.”

Ja sitten on Wilma. Tuo pahamaineinen verkkoportaali, jonka kautta opettajat voivat pitää yhteyttä oppilaidensa vanhempiin silloin, kun nämä haluaisivat keskittyä ihan muuhun.

Mustakalliolla ja hänen puolisollaan, näyttelijä-ohjaaja Tuomas Rinta-Panttilalla, on kolme alakouluikäistä lasta, mikä tarkoittaa hirveää härdelliä. Mitään Google-kalentereita ei Mustakallio-Rinta-Panttilan taloudessa hyödynnetä, vaan asiat järjestyvät ”jumalallisella ohjauksella”.

Koululaisten vanhemmilta edellytetään kuitenkin koko ajan enemmän tietoteknistä valppautta ja ”läsnäoloa”. Alvariinsa täytyy olla avaamassa tunnuksia ”tänne ja tuonne”.

Ja Wilmasta satelee viestejä jatkuvasti.

”Sanoin yhdelle opelle, että mä en tarvitse näitä viestejä. Oletan, että koulussa menee hyvin. Soita mulle, jos ei mene”, Mustakallio sanoo.

”Olin niin onnellinen, kun sain tehdä sitä rehtorihahmoa. Siinä sai antaa koululaitokselle kaiken takaisin.”

Mustakallio puhuu Minerva Böhmistä, kuvitteellisen Pisankallion yläkoulun rehtorista tv-sarjassa Kellot soi.

Marjo ja Sari Vennon (Kätevä emäntä) käsikirjoittama kymmenosainen komediasarja käynnistyi Yle TV2:lla elokuussa. Se seuraa työssään aloittavan Böhmin (Mustakallio) ja tämän alaisten, kuten apulaisrehtori Anne Asikainen-Kariluoma-Ståhlbergin (Laura Malmivaara), äikänopettaja Pirkon (Sanna-Kaisa Palo) ja biologianopettaja Heikin (Hannes Suominen) arkea työpaikalla.

Kouluun kohdistuu sarjassa liuta vaatimuksia. Ne liittyvät teknologiaan, oppimisen tehostamiseen, uuden opetussuunnitelman omaksumiseen, Pisa-tuloksiin ja lukuisiin englanninkielisiin kärkihankkeisiin, joiden sisällöistä ei aina ole selvyyttä. Vaateiden sanansaattajana toimiva sivistystoimenjohtaja Jukkis (Lari Halme) penää koululta vastauksia kysymyksiin, joita ei maalaisjärjellä pitäisi edes esittää.


Sarjan käsikirjoittaneet Vennot ovat opettajia, joten he tuntevat aiheensa hyvin. Kellot soi on satiirinen ja yhteiskuntakriittinen.

Mustakallio kuvailee käsikirjoitusta nerokkaaksi. Hän arvioi, ettei olisi silti ymmärtänyt sitä täysin, ellei hänellä olisi lapsia.

”Luulen, että opettajiin se voi upota aika hyvin. Ja toivottavasti myös päätösvaltaisiin ihmisiin.”

Ylivieska on 15 tuhannen asukkaan kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä Minttu Mustakallio aloitti koulunsa 1970-luvun lopulla.

Hän asui äitinsä kanssa kahden kerrostaloasunnossa Ylivieskan keskustassa. Se oli eksoottista, koska koulukaverit asuivat omakotitaloissa. He tulivat Mustakallioiden luo jo siksi, että sinne sai mennä hissillä.

Eksoottista oli sekin, että Mustakallio asui kahden äitinsä kanssa. Kun äiti, muusikko Mimmi Mustakallio, kestitsi taiteilijakavereitaan, koti täyttyi musiikista ja äidin kokkaamien eksoottisten ruokien tuoksuista.

Kummisetä oli teatteriohjaaja ja vei kymmenvuotiaan Mintun Ylivieskan teatteriyhdistyksen Yty-teatteriin. Mustakallio perusti oman teatteriseurueen ja teki näytelmiä kuten Ludwig II ja kadonnut aarre sekä Napaysi, jossa Mustakallio näytteli ”Kari Halmelaista”.

Mustakalliot muuttivat Turkuun, kun Minttu oli 8. luokalla. Etelän ihmiset tuntuivat tylsiltä.

”Olin eliittikoulussa keskustassa. Niillä oli isot talot Hirvensalossa ja veneet, me asuttiin koulun vieressä kerrostalossa. Multa kysyttiin, että onko mulla purjehduskenkiä. Menin kotiin ja sanoin äidille, että täytyy ostaa purkkarit. Mitkä ne on, se kysyi. En mä tiedä, vastasin.”

Turusta matka jatkui Tampereelle, missä Mustakallio kävi ilmaisutaidon lukion, ja edelleen Helsinkiin. Välissä hän työskenteli au pairina Pariisissa ja vietti aikaa tuttavapariskunnan luona Granadassa. Hän haki Teatterikorkeakouluun ja näytteli Ylioppilasteatterissa Matleena Kuusniemen, Lorenz Backmanin ja Ville Myllyrinteen kaltaisten tulevien ammattinäyttelijöiden kanssa.

Juha Hurme oli aloittanut Ylioppilasteatterin taiteellisena vastaavana vuonna 1994. Hän opetti näyttelijöitään ja piti Aleksis Kivi -aiheisia seminaareja.

”Olin lukenut ainoastaan Seitsemän veljestä. Olisinko tutustunut Kiven teksteihin ilman Juhaa?”, Mustakallio miettii. Hän toteaa Hurmeen opettaneen hänelle paljon.

”Ylivieskan Yty-teatterissa halusin aina meikata ja pukeutua turkikseen. Hurme sanoi, että jos haluat jotain laittaa, niin laita, mutta ei tarvitse. Tuntuu, että olen vieläkin vähän maskivastainen.”

Mustakallio pääsi Teatterikorkeakouluun neljännellä yrittämällä, jätti hetkeksi muut työt ja keskittyi opiskeluun. Sitten tulivat ensimmäiset kunnolliset tv-työt, minisarja Pesärikko (2000) ja sketsisarja Ugrilampaat (1999–2000).

Niitä on seurannut pitkä rivi monipuolisia rooleja televisiossa (Klikkaa mua, Vino Show, Heroes of the Baltic Sea), elokuvissa (Lapsia ja aikuisia, Ganes, Varasto, Risto Räppääjät) ja teatterin lavalla (Nukkekoti, Tuntematon sotilas, Peggy Pickett ser Guds ansikte).

Tänä syksynä Mustakallion voi nähdä Kellot soi -sarjan lisäksi kahdella teatterilavalla Helsingissä. Hän tekee päällekkäin Kansallisteatterin Gabrielia ja Q-teatterin Asentoja. Se on raskasta, mutta Mika Waltarin tekstiin perustuva Gabriel on onneksi viime kaudelta tuttu.

Asennot on Anna-Mari ”Ami” Karvosen ohjaama ja kirjoittama näytelmä, jossa esiintyvät Mustakallion lisäksi Q-teatterin omat Elena Leeve ja Eero Ritala.

Ensi-iltaan on reilu kuukausi, eikä Mustakallio osaa vielä oikein sanoa, mitä esityksestä tulee. Hän lähti mukaan ilman käsikirjoitusta, koska luotti Karvoseen. He työskentelivät yhdessä Svenska Teaternin vuoden 2017 näytelmässä Peggy Pickett ser Guds ansikte, joka sai Helsingin Sanomien kriitikolta Maria Säköltä täydet viisi tähteä.

”Ami kirjoittaa matkan varrella, ja me tehdään kaiken maailman harjoituksia. Se on hyvin intensiivistä, kolme näyttelijää ja pieni työryhmä. Kaikki on ihanan tasa-arvoista.”


Q-teatteri on Mustakalliolle uusi valtaus, mutta muuten Helsingin teatterikenttä on tuttu. Svenska Teaternin lisäksi Mustakallio on näytellyt Kansallisteatterissa ja Ryhmäteatterissa.

Hän sanoo nauttivansa talojen ja projektien välillä seilaamisesta.

Vapaus on tärkeää, mutta Mustakallio kuvailee itseään myös laiskaksi.

”Mua pyydettiin Kansallisteatteriin pian valmistumiseni jälkeen. Otin kiinnityksen, mutta olin hyvin varovainen ja suostuin 1+1 vuoden sopimukseen. Tiesin jo silloin, etten tule jatkamaan. Laitosteatterinäyttelijän arki, ja juhla, on todella kovaa.”

Mustakallio tiesi haluavansa perheen. Siihen sopisi huonosti kuusipäiväinen ja iltapainotteinen työ. Hän alkoi seurustella miehensä kanssa vuonna 1998 ja ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 2006.

Kun Mustakallio valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000, suurin osa näyttelijäntyön opiskelijoista oli sitä mieltä, että kiinnitys laitosteatteriin on kuolemaksi.

”Oli myös sellaista, että ei saa tehdä mainoksia, ne on helvetistä”, Mustakallio sanoo ja nauraa.

”Mäkin päätin silloin, etten anna mitään juttuja, mutta tässä mä annan haastattelua. Monet asiat ovat lieventyneet.”

Kouluaikoina Mustakallio teki työtä sen eteen, että hänelle tarjottaisiin myös muita kuin kaikkein ilmeisimpiä osia. Pitkää ja tummaa Mustakalliota yritettiin laittaa lokeroon.

”Jossain Molièren klassikossa ajateltiin, että voisin tehdä äitipuolen roolin. Sanoin, että musta tuntuu, että osaan tämän jo tosi hyvin. Että mitä jos tekisin ujon tytärpuolen tai prinsessan? Se oli turhauttavaa, koska ajattelin, että kaikkien pitäisi voida näytellä kaikkea”, Mustakallio sanoo.

Nyt Mustakallio seuraa iloisena vierestä, kuinka alalla tasa-arvosta puhuvat myös miehet.

”Olen päässyt tekemään tosi paljon eri tyyppisiä roolihahmoja, eli varmaan maailma on sitten avautunut”, Mustakallio sanoo.

”Tai sitten on vaan tullut muitakin pitkiä ja tummia ihmisiä.”

Kellot soi, TV2 ke klo 22.15 ja ma klo 21.00 sekä Yle Areena.
Oikaisu 20.8. klo 10.50: Jutussa puhuttiin aiemmin virheellisesti Pisankallion lukiosta. Kyseessä on Pisankallion yläkoulu.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    3. 3

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    4. 4

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    5. 5

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    6. 6

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    7. 7

      Entisen Real Madrid -pelaajan Eero Markkasen sopimus Indonesiassa on purettu: ”Emme oikein tiedä, miksi näin kävi”

    8. 8

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    9. 9

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä – miten se on mahdollista?

    10. 10

      Kolme sinistä miestä on kerännyt katsomoihin jo 35 miljoonaa ihmistä, nyt ryhmä vierailee ensi kertaa Suomessa – Miksi The Blue Man Group on niin suosittu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    5. 5

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    6. 6

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    8. 8

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää