Vaikeat sanat

Päiväkirjaelämää-näyttelyssä Instagramilla on tärkeä rooli.

Koukeroiset mustat kirjaimet haarautuvat pitkin Kohta-taidehallin hennon vaaleanpunaista seinää kuin kasvien juuret.

”Love love / rakkaus rakkaus”, seinällä lukee.

Ja: ”Where do you come from / where from do you come.” Mistä sinä tulet, tulet mistä sinä.


Näistä arabeskinomaisista sanakuvista tai visuaalisista runoista Babi Badalov tunnetaan. Tämän teoksen Badalov on maalannut paikan päällä osaksi Kohtan Päiväkirjaelämää-näyttelyä, johon osallistuvat hänen lisäkseen suomalainen Jaakko Pallasvuo ja ruotsalainen Eugène Sundelius von Rosen.

Badalov, 60, on erikoistunut sanojen ja kirjainten visualisointiin, sillä hänen oma suhteensa kieleen on vaikea.

Azerbaidzanissa syntynyt Badalov kuvailee itseään nomadiksi, vaeltajaksi ilman vakinaista kotipaikkaa: hän on asunut muun muassa Leningradissa, Britanniassa ja Ranskassa. Hän puhuu venäjää, englantia, ranskaa ja azeria, mutta ei mitään niistä sujuvasti.

”Kieli on minulle trauma”, Badalov sanoo.

Hän tutkii teoksissaan kielen rajoituksia, sitä miten sanat eristävät yksilön, joka ei puhu samaa kieltä ympäristönsä kanssa. Hänen mielestään kieli ei yhdistä, vaan päinvastoin erottaa ihmisiä toisistaan. Hän koki sen muuttaessaan vuonna 1980 Pietariin, silloiseen Leningradiin, osaamatta venäjää kuin muutaman sanan. Vielä pahemmin kielimuuri iski Badalovin muuttaessa Yhdysvaltoihin, jossa kielen lisäksi koko kulttuuri tuntui vieraalta.

Badalovin vaikea kielisuhde johtaa usein teoksiin, jotka kommentoivat pakolaisuutta, maahanmuuttoa ja yhteiskunnallista epätasa-arvoa.


Päiväkirjaelämää-näyttelyssä niitä käsittelee muun muassa lattialle asetettuun levyyn kiinnitetty, useasta eri kankaanpalasta koottu teos. Siinä lukee sanoja kuten ”immigrant”, pakolainen, ja ”EU”. On oikeinkirjoituksesta piittaamattomia sanaleikkejä, kuten ”Refugis / wellcome / Refugis / will come”, tervetuloa pakolaiset / pakolaiset tulevat.

Eri kielet vaihtuvat, yhdistyvät ja törmäävät toisiinsa. Päiväkirjaelämää-näyttelyssä englantia on eniten, mutta Badalov käyttää töissään kaikkia kieliään.

Vahvimmaksi kielekseen Badalov sanoo venäjän. Tosin senkin kanssa on nykyään vaikeuksia, sillä hän muutti maasta lopullisesti yli kaksikymmentä vuotta sitten. Takaisin hän ei aio mennä, nostalgiaa ei ole.

Badalov opiskeli 15-vuotiaana taideakatemiassa Azerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa, mutta tie taiteilijana alkoi varsinaisesti Pietarista, silloisesta Leningradista. Hän muutti kaupunkiin vuonna 1980 ja oli kaupungin underground-taidepiireissä merkittävä nimi lähes parinkymmenen vuoden ajan.

”Mutta viralliset tahot eivät pitäneet minua minään, koskaan.”

Nyt hän on asunut Pariisissa yksitoista vuotta ja rakastaa kaupunkia. Suhde entiseen kotimaahan on sen sijaan yhä vaikeampi. Kommunismin aikainen vainoharhainen ilmapiiri on hänen mukaansa edelleen Venäjällä vahvasti läsnä, joskin nyt uusiin muotoihin puettuna.

”En pidä Venäjästä”, Badalov sanoo. ”Putin tuhoaa sen maan.”

Hän kutsuu Putinia aivopesijäksi, joka käyttää uskontoa rasistisen propagandan välineenä. Venäjällä on yhä vaikeampi elää ei-valkoihoisena tai ei-heterona, Badalov sanoo.

Siihen verrattuna läntisen Euroopan ongelmat ovat hänen mielestään pieniä. Vaikka niitäkin toki on, hän myöntää.

Niin Putinin Venäjää, Trumpin Yhdysvaltoja kuin Azerbaidzania ja Eurooppaa uhkaa hänen mielestään uskonto, olipa se sitten kristinusko tai islam.

”Uskonto ottaa vallan”, Badalov sanoo. ”Vihaan kaikkea uskontoa.”

Uskonto on hänen mukaansa syypää muun muassa siihen, mitä hän kutsuu Azerbaidzanin takaperoisuudeksi. Badalov joutui palaamaan synnyinmaahansa 2000-luvun lopulla, kun hänen turvapaikkahakemuksensa sai kielteisen päätöksen Britanniassa.

Azerbaidzanissa Badalov ei koe olevansa turvassa. Vaikka homoseksuaalisuus lakkasi olemasta rikos 2000-luvun alussa, joutuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maassa toistuvasti väkivallan, häirinnän ja syrjinnän kohteiksi. Kansainvälinen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ajava ILGA-järjestö sijoitti Azerbaidzanin kaikista Euroopan maista huonoimmaksi paikaksi vähemmistöille vuosina 2016 ja 2017.

Ihmisoikeudet ovat maassa muutenkin huonolla tolalla. Maa on virallisesti ollut demokratia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Myös Azerbaidzanin hallituksen suhde kulttuuriin ja historiaan muistuttaa ennemminkin autoritaarista kuin kansanvaltaan perustuvaa maata.

Helmikuussa Hyperallergic-taidejulkaisussa julkaistiin artikkeli jossa kerrottiin Azerbaidzanin hallituksen järjestelmällisesti tuhonneen mittavia määriä armenialaista kulttuuriperintöä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

Tuhotuksi päätyi muun muassa Julfan keskiaikainen hautausmaa, jonka Unesco oli julistanut suojelluksi vuonna 2000. Hautausmaalla oli muistokivinä khatškareita eli armenialaisia koristeellisia ristikiviä, joista vanhimmat olivat peräisin 500-luvulta. Kiviä oli ryöstetty ja vandalisoitu 1900-luvun aikana, ja joulukuussa 2005 Azerbaidzanin armeija hajotti loput 3 000 khatškaria systemaattisesti lekoilla hakaten.

”2000-luvun suurin kulttuurinen joukkotuho”, artikkelissa todetaan.

Syyksi tuholle artikkelin kirjoittajat esittävät islaminuskoisen hallituksen laajemman kampanjan, jonka pyrkimyksenä on kieltää alueen kristillinen historia.

Paikoissa, joissa uskonnot määrittävät historiaa ja hallitukset käyttävät propagandaa menneisyyden uudelleenkirjoittamiseen, kulttuuri on tärkeä voimavara. Tärkein, sanoo Badalov.

”Kulttuuri auttaa selviämään”, hän sanoo.

Vaikkei hän ole itse asunut Azerbaidzanissa vuosiin, hän haluaa tuoda sen kulttuuria ja historiaa töihinsä. Alkuvuodesta hänellä oli Azerbaidzanin pääkaupungissa Bakussa näyttely ZARA Tustra. Sanaleikki viittasi sekä nykyiseen pikamuotikulttuuriin että iranilaiseen profeetta Zarathustraan, jolla on edelleen suuri vaikutus azerbaidzanilaiseen kulttuuriin.

Historian ja nykyhetken risteyskohtien lisäksi Badalovin teosten voi nähdä kommentoivan yksityisen ja julkisen rajoja.

Kaikkien kolmen Päiväkirjaelämää-näyttelyn taiteilijan töissä Instagramilla on tärkeä rooli. Se on alituisessa käytössä oleva itseilmaisun väline, päiväkirja, johon tekijä koostaa palasia arjestaan.

Babi Badalov kirjautui Instagramiin ensimmäisen kerran viitisen vuotta sitten. Tähän mennessä hän on julkaissut siellä yli 36 000 kuvaa. Kuvat ovat kaupunkiympäristöistä, usein hänen kotiseudultaan Pariisin 18. kaupunginosasta. Kuvissa näkyy usein kaduille jätettyjä roskia: huonekaluja, rikkinäisiä polkupyöriä, keltatahraisia patjoja.

Selitteitä tai paikannimiä kuvien yhteydessä ei ole.

Näyttelyssä Badalovin Instagram-kuvat pyörivät seinään ripustetulla näytöllä. Sen edessä on pöytä, jolle on asetettu Badalovin paperimuodossa olevia päiväkirjoja.


Tosin päiväkirjaa enemmän ne näyttävät luonnoskirjoilta. Tekstiä on, mutta virkkeitä vain harvoin. Päiväkirjassa ilman kieltä kirjaimet toimivat kuin kuvat.

Päiväkirjaelämää-näyttely Kohta-taidehallissa 15. syyskuuta asti.  

Psst...Juttukeikan kulisseissa

Linda Manner, valokuvaaja:

”Toimittajan lähdettyä jäin kuvaamaan Babi Badalovia gallerialle. Hän intoutui kertomaan tatuoinneistaan. Esimerkiksi vasemmalla puolella päätä hänellä on Isiksen tuhoaman patsaan kuva. On kiinnostava ajatus ottaa kantaakseen ja säilyttääkseen kehossaan jotain, minkä toinen taho on tuhonnut.”

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    2. 2

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    6. 6

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    7. 7

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    8. 8

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen finaalissa: ”Olen erittäin tyytyväinen, miten pelasin täällä”

    9. 9

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    10. 10

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    9. 9

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää