Ääntä kohti, metsässä

Puuooppera soi keskellä kainuulaista ikimetsää.

Julkaistu: , Päivitetty:

Mustarinda-seuran pystyttämä Metsänäyttämö Kainuun Hyrynsalmella on kirjaimellisesti syvällä metsän uumenissa.

Hirsistä, lankuista ja pölleistä hartiavoimin rakennettu esitystaiteen areena on latvialaisen arkkitehti Austris Mailitisin suunnittelema. Se ei sisällä yhtään ruuvia tai naulaa.

Myrkyttömistä luonnonmate­riaaleista kasattu katsomo voi maatua tulevaisuudessa ympäristöönsä kokonaisuudessaan. 150 henkeä vetävät rakenteet päästävät valon läpi, ja antavat aluskasvillisuuden tunkeutua aikanaan näyttämön puisille penkeille.

Näyttämön rakenteet heijastavat Mustarinda-seuran arvoja, ekokriittisyyttä ja ympäristö­tietoisuutta.


Mustarinda-talossa on järjestetty sen perustamisvuodesta 2010 lähtien erilaisia luontosuhdetta käsitteleviä tapahtumia ja näyttelyitä. Talon omalla harvinaisella luonnonympäristöllä on tapahtumissa keskeinen osa. Paljakanvaaran aarniometsä on suojeltu Natura-alueena.



Sen lähistöllä ovat niin ikään suojellut Latvavaaran vanhat metsät ja Pirunkirkon suojelumetsät. Soita on molemmin puolin: etelässä Ristisuo ja Kilpisuo, pohjoisessa Ruunaräme.

Seuran rakentamasta näköalatornista avautuu lähes rikkumaton erämaan panoraama silmänkantamattomiin.

Etelä-Suomesta katsottuna Mustarinda on tuntuvan matkan takana. Olen matkustanut monen muun tavoin Kajaaniin, josta siirrymme linja-autolla Paljakanvaaran luonnonpuistoon Mustarinda-talolle. Siellä, ti­heään sysimetsään pystytetyllä Metsänäyttämöllä, esitettiin Anna Ķirsen Puuooppera. Se sai kantaesityksensä 17. elokuuta. Esityksiä oli vain kaksi.


Syrjäisen sijaintinsa ja ekologisen eetoksensa vuoksi Metsänäyttämö ja Puuooppera tuovat mieleen 1960-luvun maataiteen, jota matkustettiin katsomaan pitkienkin matkojen päähän.

Kulutuskulttuuria vastustavan taiteen tarkoituksena oli viedä taide pois kaupallisista gallerioista ja museotiloista ympäristöön, jossa luonto saattoi nousta pääosaan ja tehdä teokseen interventioita.


Metsä ei ole myöskään Puuoopperan kohdalla pelkkä aihe ja areena. Sitä voi pitää yhtä aikaa myös sen päähenkilönä, solistina ja yleisönä.

Teoksen dramaturgia käynnistyy hämärän tullen metsän laidalta. Aurinko laskee Kainuussa elokuun puolessa välissä hieman yhdeksän jälkeen. Noin tunti myöhemmin aloitamme vaelluksen esityspaikalle havumetsän halki.


Kävelystä tulee keskeinen osa oopperakokemusta; pimeällä polulla koetaan esityksen ensimmäinen näytös ja alkusoitto. Puoli tuntia kestävällä matkalla oppainamme ovat ruskeisiin kaapuihin ja leveisiin päähineisiin sonnustautuneet ”faunit”.

Ohitamme matkalla muutamia äänipisteitä. Ne herkistävät kuuntelemaan ympäristöä ja valmistavat tulevaan. Kuljemme hiljaa ja kirjaimellisesti ääntä kohti.

Itse näyttämö avautuu tiheän puuseinämän takana. Säkkipimeä ja kostea metsä on haastava esiintymisympäristö. Latvian radiokuorosta kasattu kahdeksanhenkinen laulajaryhmä seisoo vasten tummaa metsänseinää pienissä ryhmissä.

Katse hakeutuu välillä pois muusikoista, kohti oksistoa, jossa välkehtivät kuvataiteilija Andris Eglītisin suunnittelemat valoista ja peileistä koostuvt lavastukselliset elementit.


Muusikkojen sijoittelu saa aikaan illuusion, kuin musiikki nousisi suoraan metsän sylistä. Kahden viulun, alttoviulun ja sellon sekä kahden huilun, klarinetin ja bassoklarinetin sekä paetzold-huilun muodostama orkesteri esiintyy osin korkealta latvustosta, osin juurakkoon ja puiden lomaan asettuneena.

Myös harvinaista paetzold-huilua soittava ruotsalainen Anna Petrini joutuu kiipeilemään: hän soittaa instrumenttiaan oksistoon rakennetusta lasikopista käsin.

Jos joku luulee saapuneensa kevyen kotiseutuoopperan tai kesäteatterimaisen puskafarssin pariin, hän huomaa pian erehtyneensä. Esitys on täysipainoista nykyoopperaa. Se ei aliarvioi yleisöään tai romantisoi aihettaan. Oopperassa ei ole yhtään perinteisen melodista jaksoa tai metsää ilmeisellä tavalla kuvittavaa motiivia.

Ooppera pohjautuu löyhästi saksalaisen metsänhoitaja Peter Wohllebenin kirjaan Puiden salattu elämä (Gummerus 2016), jossa Wohlleben kuvaa puiden kommunikointia.

Metsän puhe tuntuu olevan monella tapaa musikaalista. Keväisin puiden sisäistä laulua voi tarkkailla stetoskoopin avulla ja kuulla, kuinka elämä kohisee maasta kohti latvustoa. Wohllebenin mukaan puut ovat sosiaalisia olentoja, jotka huolehtivat toisistaan muun muassa ohjaamalla tarvitseville ravinteita ja tuottamalla hajua erittämällä varoitussignaaleja mikäli yhteisöä uhkaa jokin ulkoinen vaara.


Oopperan musiikki on tiheää oksistoa muistuttavaa kudosta, josta erottuu räsähdyksiä, narinaa, huudahduksia, huojuntaa, huokauksia ja kiljahduksia. Erikoisen ”puisella” soundilla soiva paetzold-huilu naksuu, puhisee ja paukahtelee samalla kun poikkihuilut, wind instruments, värisevät korkeuksissa soittavien muusikoiden käsissä.

Kainuulaisen havumetsän vakioasukkaat, sääsket, ovat myös läsnä. Ķirse on lisännyt partituuriin hyttysten valokuvia ja esitysohjeen like a mosquito, kuin hyttynen. Tällöin viulisti Arvīds Zvagulis antaa jousensa hyppelehtiä hyönteisen tavoin tallan päällä.

Vaaran tuntu ja tragedia kuuluvat tiiviisti oopperaan. Lajityypin kautta myös Puuooppera avautuu ajankohtaisena luonnon hätätilaa kuvaavana. Useimpiin oopperoihin vääjäämättömästi kuuluva käännekohta, kuolema, kohdataan teoksen loppupuolella. Puut huutavat hätääntyneenä, lehdet lentelevät ja myrsky nousee. Lavan vasemmalla puolella nuori koivu huojuu dramaattisesti ja lopulta kaatuu.


Puuoopperaa esitettiin 17.–18.8. Mustarinda-talon Metsänäyttämöllä. Libretto Andris Kalnozols, musiikin johto Artūrs Gailis, ohjaus Matīss Budovskis, kuvataiteilija-lavastesuunnittelija Andris Eglītis, arkkitehti Austris Mailitis, puvut Rolands Pēterkops ja Mārīte Mastiņa-Pēterkopa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Opioidikriisistä todennäköisesti miljardikorvauksiin joutuva Sacklerien perhe siirtänyt omaisuuttaan Sveitsiin

    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    5. 5

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Vastustajan kannattajien ele liikutti vaimonsa menettäneen valmentajan kyyneliin: 92 000 katsojan stadion loisti vaaleanpunaisena

    8. 8

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    9. 9

      Vuonna 1995 salaperäinen Sacklerin suku toi markkinoille kipulääkkeen, jota kaupattiin aggressiivisesti vaaroista huolimatta – Nyt perhettä syytetään satojentuhansien amerikkalaisten kuolemasta

    10. 10

      Alkavalla viikolla on luvassa yöpakkasia, mustaa jäätä ja jopa lumikuuroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    2. 2

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    3. 3

      Käänne alkoi sala­kavalasti, ja nyt Stockmann on uppoamassa – Miten kriisin­ratkaisija Lauri Ratia aikoo pelastaa perinteisen tavara­talon?

      Tilaajille
    4. 4

      Jeffrey Epsteinin menestyksen salaisuus oli pieni musta muisti­kirja – Seksi­rikos­skandaali paisuu yhä, ja se voi tahria kaksi presidenttiä

    5. 5

      ”Pukki Pukki Pukki, sinä sinä sinä” – Teemu Pukki noussut Englannin jalka­pallon ykkös­puheen­aiheeksi, ikoninen britti­näyttelijäkin riehaantui

    6. 6

      Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

    7. 7

      Ihmisiin tarttuva jänisrutto yleistyy Suomessa, tautia levittävät etenkin hyttyset

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Vantaalla on hautausmaa, jonka puutarhuri Heli Hyystinmäki ei ole nähnyt yhtään omaista 20 vuoteen

    10. 10

      Historian suurin tutkimus­hanke tapahtuu napajään keskelle jäätyneessä laivassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      15-vuotias Inka otti hatkat vuosi sitten, eikä häntä etsi enää kukaan – osa laitoksesta karanneista lapsista jää täysin heitteille

      Tilaajille
    4. 4

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    5. 5

      Seitsemän vuoden parisuhdekriisi on vanhentunut käsite: On olemassa toinen hetki, jolloin eroriski kasvaa selvästi

      Tilaajille
    6. 6

      Maailman parhaat luontokuvat valitaan taas kymmenientuhansien kuvien joukosta: HS näyttää 14 huippuotosta

    7. 7

      Elämme viheliäistä ja mitätöntä aikakautta, sanoo historioitsija Teemu Keskisarja – ”Hävettävää elää näin typerässä ajassa”

      Tilaajille
    8. 8

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    9. 9

      Suomella on työhullu ulkoministeri, joka lähettää alaisille sähköpostia keskellä yötä ja joka puuhasi ensitöikseen yhden rauhansopimuksen

    10. 10

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    11. Näytä lisää