Kulttuuri

Professori Ilmari Lahdelma, 60, puolustaa avoimia arkkitehtuurikilpailuja: ”Arkkitehtuurin innovaatiot, uudet kehitysaskeleet syntyvät yleisissä kilpailuissa”

Tampereen yliopiston professori, arkkitehti Ilmari Lahdelma suunnittelee parhaillaan Helsingin Kaupunkiympäristötaloa Kalasatamaan ja Heinolan koulua.

Ilmari Lahdelma ei olisi professori Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä eikä menestyneen toimiston osakas ellei olisi ollut yleisiä, avoimia suunnittelukilpailuja.

Lahdelman mukaan nuorena ja tuntemattomana omien töiden saaminen olisi ollut vaikeaa ilman hyviä sijoituksia kaikille avoimissa kilpailuissa.

”Kaikki menestyneet toimistot ovat päässet alkuun kilpailuvoitolla. Itse asiassa ei tule mieleen yhtäkään poikkeusta”, hän huomauttaa ja lisää:

”Arkkitehtuurin innovaatiot, uudet kehitysaskeleet syntyvät yleisissä kilpailuissa, joissa suuri joukko työryhmiä ideoi vaihtoehtoja.”

Lahdelma toivookin, että varsinkin julkiset rakennuttajat, valtio ja kunnat, pitäisivät kiinni yleisten kilpailujen yli 140-vuotisesta perinteestä jatkossakin. Arkkitehdeille ne ovat ammatillisen opin kartuttamista ja kollektiivista ”tuotekehittelyä”.

Kutsukilpailuihin ja muihin kilpailumuunnelmiin pääsee mukaan vain entisillä ansioilla.

Yleisessä kilpailussa tulee Lahdelman mukaan aina yllätyksiä, ja uudet lahjakkuudet pääsevät esiin. Esimerkkinä hän mainitsee Erkko Aartin, Arto Ollilan ja Mikki Ristolan arkkitehtitoimiston, joka on menestynyt juuri valmistuneen Jätkäsaaren koulun ja Tampereen taidemuseon lisärakennuksen kilpailuissa.

Yleiseen kilpailuun jätetään ehdotukset nimettöminä, tilaajien ja ammattilaisten jury tutkii vain ratkaisuja tietämättä, kuka niiden takana on. Kun kuoria avattaessa putkahtaa esiin joku aivan tuntematon nimi, se on ­aina yhtä riemastuttavaa.

Kun Espoossa takavuosina järjestettiin kouluista ja päivä­kodeista paljon yleisiä kilpailuja, sieltä pääsi työn alkuun monia uusia toimistoja kuten Verstas, Esa Ruskeepää sekä Selina Anttinen ja Vesa Oiva.

Suuria kansainvälisiä kilpailuja seurataan eri vaiheissa myös maailman lehdistössä. Esimerkiksi Kiasman, Oodin ja Musiikkitalon kansainvälisiin kilpailuihin tuli ehdotuksia Japanista asti, ja tulokset julkaistiin New York Timesia myöten.

Ensimmäinen suuri, kansainvälinen kilpailu järjestettiin vuonna 1876 Suomen Pankista. Siitä alkaen kilpailusääntöjä on kehitetty niin, että ne olisivat ­oikeudenmukaiset ja täyttäisivät tarkoituksensa mahdollisimman hyvin. ”Suomalainen ja skandinaavinen kilpailukäytäntö herättää ihailua kaikkialla maailmassa”, Lahdelma vakuuttaa.

Espoon kilpailukokeiluun kuului myös kustannusten puolueeton laskenta. Se osoitti, että yleisen kilpailun järjestäminen on mitätön osuus rakennuskustannuksista, mutta tuottaa paremman tuloksen kuin muut tilaustavat.

”Muutaman kuukauden pidemmän ajan yleinen kilpailu vie, mutta kun on kyse rakentamisesta pitkälle tulevaisuuteen, se kannattaa”, Lahdelma sanoo ja muistuttaa samalla, etteivät muut kilpailumuodot yksinkertaisesti pääse yhtä hyviin arkkitehtonisiin tuloksiin.

Lahdelma itse perusti opiskelijakaveriensa kanssa Tampereella aikoinaan työhuonekunnan nimeltään 8Studio. Se oli nimensä mukaisesti kahdeksan opiskelijan perustama, aluksi harjoitustehtäviä ja myöhemmin kilpailujen tekemistä varten.

Valmistumisen jälkeen Lahdelma ja Rainer Mahlamäki lähtivät Helsinkiin ja perustivat lopulta yhteisen toimiston, joka on nykyään yksi maamme menestyneimmistä arkkitehtuuritoimistoista.

Sen läpimurtoja olivat Punkaharjun Suomen metsäkeskuksen Luston sekä Kaustisen kansanmusiikkikeskuksen kilpailuvoitot, molemmat tamperelaistyöryhmän yhteistyön tuloksina.

Omina lempitöinään Lahdelma mainitsee Soinisen koulun Pukinmäessä Helsingissä ja Merikeskus Vellamon Kotkassa. Kouluja hänen piirustuspöydällään on ollut monia, nytkin Heinolaan.

”Koulut ovat muutostilassa, johon arkkitehtuuri voi tarjota monia ratkaisuja”, hän arvioi.

Koulut kuten toimistotkin ovat nykyään pääosin avoimia tiloja, joissa on rauhallisia työnurkkauksia työryhmätyöskentelyä tai keskittymistä vaativia töitä varten.

”Avotilat ovat sellaisenaan ongelmallisia, usein liian meluisia ja levottomia. Siinä on paljon kehittämisen varaa.”

Meri on Salossa kasvaneelle Lahdelmalle henkilökohtainen intohimo ja siitäkin syystä Vellamo oli innostava tehtävä.

”Salo on merikaupunki, mitä ihmiset eivät tiedosta, koska Kemiön saari on avomerinäkymien edessä.”

Ja Lahdelmankin arkkitehdin uran takana on alalle innostanut kuvaamataidon opettaja.

”Minulla ei ollut suoraan sanottuna hajuakaan arkkitehtuurista, kun pyrin opiskelemaan”, hän naureskelee.

Vaimo Minna löytyi samasta opinahjosta ja on työskennellyt samoissa toimistoissa.

Nyt Lahdelma vastaa Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä perusteiden oppimisesta. Samassa tiedekunnassa on myös rakennustekniikan koulutus, mikä tarjoaa tuleville insinööreille ja arkkitehdeille tutustumis- ja yhteistyömahdollisuudet jo opiskeluaikoina.

Tällä hetkellä Lahdelma suunnittelee Helsingin Kaupunkiympäristötaloa Kalasatamaan ja Heinolan koulua. Suuri hanke toimistossa on Trigoni-tornit Pasilaan.

Kuka?

Ilmari Lahdelma


 Syntynyt Salossa 1959.

 Valmistui Tampereen Teknillisestä yliopistosta vuonna 1988.

 Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin professori vuodesta 2003.

 Yhteinen toimisto Rainer Mahlamäen kanssa Helsingissä vuodesta 1997.

 Töitä mm. Lusto Punka­harjulla (1994), Soinisen koulu Helsingissä (1997), Lohjan pääkirjasto (2005), Merikeskus Vellamo Kot­kassa (2005), Kastellin monitoimitalo Oulussa (2014).

 Perheeseen kuuluvat vaimo Minna, joka on myös arkkitehti, sekä kaksi aikuista poikaa.

 Asuu Espoossa.

 Täyttää 60 vuotta tänään lauantaina ja viettää merkki­päiväänsä perhepiirissä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    7. 7

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    8. 8

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    9. 9

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen finaalissa: ”Olen erittäin tyytyväinen, miten pelasin täällä”

    10. 10

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää