Kulttuuri

Ihanneyhteisö muuttui kuoleman maaksi: Stalin ei tahtonut tappaa kaikkia suomalaisia, suuri osa riitti

Esimerkiksi Otto Wille Kuusinen sai jäädä suomalaisuuden siemenpuuksi, professori Kimmo Rentola sanoo: ”Oli näyttää joku, jos tarvittiin.”

Voidaanko suomalaisten kohtaloita maailmansotien välillä Neuvostoliitossa selvittää? Lauantain Helsingin Sanomissa toimittaja Unto Hämäläinen ehdotti valtiollista selvitystä asiasta. Tuhansien suomalaisten kohtalo on yhä epäselvä.

Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola sanoo, että selvitykselle on hyvä tekninen pohja siinä yhteistyössä, jota Kansallisarkisto on vuosia tehnyt venäläisten kanssa. Siinä on jo monen suomalaisen kohtalo selvinnyt.

Myös Turun Siirtolaisuusinstituutissa on perehdytty mahdollisuuksien rajoissa aihepiiriin. Tutkija Eila Lahti-Argutina ehti ennen kuolemaansa koota suuren henkilöhakemiston Stalinin vainoissa surmatuista suomalaisista.

”Aroissakin historia-asioissa yhteistyö venäläisten kanssa on sujunut kohtalaisesti”, Rentola sanoo. Sitä on auttanut asiapohjaisuus. ”Suomi ei ole Venäjällä mitenkään tunnettu elämöinnistä.”

HS kysyi selvityksen mahdollisuudesta tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja pääministeri Antti Rinteeltä (sd). Valtiojohdon mielestä kysymys on merkittävä. Presidentti Niinistö ehdotti, että Kansallisarkisto aloittaisi asiaa koskevan tutkimuksen.

On arvioitu, että kenties 20 000 suomalaista sai surmansa vainoharhaisen diktaattorin käskystä. Osa teloitettiin suoraan, toiset menehtyivät vankileireillä. Kiivaimmillaan teloitukset olivat Leningradissa, Neuvosto-Karjalassa ja Moskovassa vuoden 1937 lopulla ja vuoden 1938 alussa. ”Kansanvihollisten” lapset vietiin karuihin lastenkoteihin, eivätkä nuorimmat pian enää tienneet, keitä olivat.

Tämä on tietenkin herkkä teema nykyäänkin.

”Ei tuollainen selvitys onnistu nykypäivän Venäjällä ilman korkean tason poliittista tukea”, Rentola sanoo.

Miten korkean tason?

”Alemmat viskaalit tuskin tahtovat ottaa vastuuta, ellei näy vihreää valoa ihan ylhäältä. Sitten se kyllä sujuisi.”

Siis Vladimir Putinilta.

Menneisyydenhallintaa Venäjällä ei ole tehty niin kuin Saksassa, jossa natsiajan ja syyllisyyden käsitteleminen kuuluu käytännössä kansalaisvelvollisuuksiin.

”Ei Venäjällä pyritä kiistämään Stalinin terroria”, Rentola luonnehtii. ”Kyllä se myönnetään ja mainitaan. Mutta Putinin hallinnon linja näyttäisi olevan lähinnä se, että asialla ei saisi elämöidä.”

Siinä suhteessa Suomi voisi kelvata kumppaniksi. Tietojen vaihto sotavankien kohtaloista ja kentälle jääneiden kaatuneiden etsintä ovat sujuneet asiallisesti.

Jos selvitys toteutuu, ensimmäiseksi törmätään mutkikkaaseen kysymykseen, kuka Venäjällä on suomalainen?

”Suomen kansalaisuudesta tuskin voi lähteä, koska aika moni punapakolainen tai loikkari joutui luovuttamaan sen pois”, Rentola muistuttaa. ”Useimmat olivat teknisesti joko kansalaisuudettomia tai Neuvostoliiton kansalaisia. Inkeriläiset, Muurmannin suomalaiset ja muut taas olivat asuneet siellä jo satoja vuosia.”

Jotkut amerikansuomalaiset puolestaan eivät ehkä olleet koskaan käyneetkään Suomessa ennen asettumistaan Neuvosto-Karjalaan. He olivat Yhdysvaltain tai Kanadan kansalaisia ja kuitenkin suomalaisia – mutta ennen muuta työväenliikkeen kannattajia. Paljolti juuri heitä Antti Tuuri kuvaa romaanissaan Ikitie.

Uhrien pääluvun arvio 20 000 on karkea, vaikkei ihan hatusta vedetty. Suunnilleen tiedetään siellä olleiden suomalaisten määrä. Sekä se, paljonko teloituksista jäi jäljelle.

”Suuruusluokka on viisinumeroinen”, Rentola sanoo. ”Mutta mihin kohtaan viisinumeroisuutta totuus asettuu, niin… Luultavaa on, että määrä jopa ylittää Suomen vuoden 1918 valkoisen terrorin ja vankileirikuolleisuuden uhrien määrän.”

Stalinin hallinto piti vähemmistökansallisuuksia epäluotettavimpina. Erityisesti niitä, joilla oli samaa kansaa rajan toisella puolelta.

”Siinä mielessä vainoissa oli logiikkaa”, Rentola toteaa. ”Vaikka todellisuudessahan tällaiset Venäjälle päätyneet olivat lähtömaansa systeemin vastustajia. Heitä pidettiin mahdollisina agentteina.”

Se riitti.

”Oikeita agentteja ei ole juuri löytynyt. Suomen viranomaisten oli hankalaa ja vaarallista yrittää soluttaa omia vakoilijoitaan suomalaisten punaisten joukkoon. Suomi on vähäväkinen maa, aika helposti tiedettiin, mistä kukin oli kotoisin ja kenenkä poikia.”

Turvallisuusasioista vastannut salainen poliisi NKVD suoritti eri kansallisuuksiin kohdistuvia operaatioita. Joissakin tappamisen käskykirjeissä mainittiin samalla kertaa useita eri kansallisuuksia.

”Erään arkistoihin perehtyneen venäläisen antaman tiedon mukaan suomalaisista annettiin erillinenkin käsky, mutta sitä ei ole toistaiseksi nähty”, Rentola kertoo.

Suomalaisten ohella rajamailla asuneita vähemmistöjä koskevat määräykset ulottuivat puolalaisiin, virolaisiin ja latvialaisiin. Idässä, siis Kiinan rajalla ja Keski-Aasiassa, teloitettiin sikäläisiä. Myös erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin kohdistuvia määräyksiä annettiin, kuten kulakeiksi sanottuihin varakkaisiin talonpoikiin ja pappeihin.

”Sekä ’entisiin ihmisiin’, kuten aatelisia ja muita etuoikeutettuja kutsuttiin”, Rentola kertoo. ”Virallinen termi: olivat ennen olleet jotakin.”

Enää eivät olleet.

1930-luvun lopulla NKVD:n aluetoimistoille asetettiin kiintiöt, miten monelle ihmiselle lankeaisi ’korkein rangaistustoimenpide’.

Toimistot halusivat usein osoittaa innokkuuttaan ja pyysivät kiintiön korottamista. Saisiko viiden sadan sijasta tappaa tuhat?

Kyllä sai.

”Siinä sattumanvaraisuus nousi suureksi”, Rentola sanoo.

Hän kertoo tapauksen Karjalasta kesältä 1938, kun salainen poliisi viimeisen kerran isommin haki vielä jäljellä olevia suomalaisia:

”Muuan mies oli kuullut, että se alkaa taas. Hän painui Äänisjärven saareen, eleli kesän kalastellen ja retkeillen ja palasi vasta syksyllä kotiin. Ilmiantamaan rientänyt naapuri komennettiin poistumaan NKVD:n virastolta: kiintiö oli täynnä.”

Kaikkia suomalaisia ja muita vähemmistökansalaisia ei kuitenkaan haettu ja kuljetettu kuopan reunalle. Ei edes yritetty.

Hitler halusi tuhota kaikki juutalaiset, mutta Stalinilla ei ollut vastaavaa ajatusta minkään kansallisuuden suhteen”, Rentola sanoo. ”Suuri osuus riitti.”

”Aina sai joku jäädä siemenpuuksi.”

Kuten esimerkiksi Laukaassa vuonna 1881 syntynyt, sisällissodan lopun alta itärajan yli paennut, Moskovassa kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon noussut Otto Wille Kuusinen. Hän kuoli vasta 1964 ja tuli haudatuksi Kremlin muuriin.

”Oli näyttää joku, jos tarvitaan”, Rentola toteaa Kuusisesta ja muutamista muista.

Se oli hallintaa pelolla.

”Siemenpuun jättäminen loi kuvan, että vainoissa ei ollut kysymys mistään rotusorron tapaisesta”, Rentola täydentää. ”Vähemmistökansoja ei käyty systemaattisesti läpi, koska etninen puhdistus ei kuulunut kommunismin ideologiaan. Tosiasiallisesti sitä kuitenkin tehtiin.”

Vielä vähemmän ideologiaan kuului omien tappaminen.

Varsinkin 1990-luvulla, siis Boris Jeltsinin valtakaudella, kadonneiden kohtaloita selvittävä venäläinen Memorial-järjestö sai paljon aikaiseksi. Se julkaisi satojentuhansien nimien henkilöstöhakemistoja uhreista, ja mukana on runsaasti myös suomalaisia nimiä.

”Yleensä Venäjällä uhrien perheissä ja suvuissa tiedetään aika hyvin omien surmat 1930-luvulla”, Rentola luonnehtii.

Silti generalissimus Stalin nauttii yhä suurta suosiota Venäjällä. Isä aurinkoinen hän ei ehkä ole, mutta kuitenkin natsien kukistaja, Suuren isänmaallisen sodan voittaja.

”Kun toissa vuonna tuli sata vuotta Venäjän vallankumouksesta, selvästi näkyi miten nykyhallinto on pystynyt yhdistämään Venäjän eri traditioita, aika hyvin. Siis keisarivaltaa, ortodoksisuutta ja kommunismia. Kaikista otetaan jotakin käyttöön ja yhdistetään ainekset.”

Mutta vallankumousvuoden 1917 kohdalla se ei onnistunut, koska kyseiset traditiot olivat silloin verisesti vastakkain.

Kävi ilmi, että ainoa historiallinen tapahtuma, joka todella yhdistää kaikkia venäläisiä, on voitto toisessa maailmansodassa. Voiton päivä – 9. toukokuuta – on Venäjän tärkein päivä. Siksi Stalin on yhä käyttökelpoinen.

Väitöskirjaa suomalaisesta kommunismista sodan alla ja aikana tehdessään Rentola ryhtyi käymään Moskovan arkistoissa vuonna 1992.

”Silloin ne rupesivat aukeamaan”, eläkeikää lähestyvä professori muistelee nyt. ”Silloin sitä lankesi ajattelemaan, että kaikki menee parempaan suuntaan, joten ei kiirettä; katsotaan näitä papereita joita täällä on, toinen toistaan kiinnostavampia.”

Ihan niin ei sitten käynytkään.

Nykytilannetta Rentola luonnehtii kuitenkin kohtuulliseksi. Varsinkin toista maailmansotaa edeltänyttä arkistoaineistoa saa kyllä käyttöönsä, jos on venäläinen yhteistyökumppani. Ja vastaavasti jokin instituutio suomalaiselta puolelta.

”Putinin aikana on saatu esimerkiksi talvisotaan liittyviä tiedusteluraportteja, joihin ei päässyt käsiksi edes parhaana aikana 1990-luvun alussa”, Rentola kertoo.

Huolestuttavana Rentola pitää Venäjällä oireilevaa yritystä hämärtää historian tapahtumia sotkemalla niihin vääristelyä, jonka tarkoitus on muuttaa Neuvostoliitto syyllisestä uhriksi.

Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä sijaitseva Sandarmoh on tunnettu Stalinin uhrien teloitus- ja hautauspaikka, mutta nyt monissa venäläisissä tiedotusvälineissä rummutetaan väkisin kehitettyä väitettä, että sinne on haudattu suomalaisten ampumia venäläisiä sotavankeja.

”Se on puppua”, Rentola toteaa.

”Venäjällä on suuri intressi todistaa, että kaikki muutkin ovat kohdelleet huonosti vähemmistöjä ja vankeja – ja että venäläiset ovat yhtä uhreja kuin muutkin, elleivät enemmänkin. Siinä mielessä se on toki totta, että eniten Stalinin terrori tappoi venäläisiä, suurinta kansaa.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    5. 5

      Yrittäjä­kaksikko sijoitti ensimmäisten joukossa Supercelliin, jonka arvon­nousulle vetävät vertoja lähinnä Google ja Alibaba – nyt heillä on uusi 130 miljoonan euron rahasto

    6. 6

      Menestyjät menestyivät, kun Helsinki antoi kaupunkilaisten päättää, miten rahaa tulisi käyttää

    7. 7

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Uusi Škoda Superb on iso, mukava ja ylellinen – Volkswagenin johdon mielestä jo liiankin hyvä

      Tilaajille
    10. 10

      ”Täällä jaksan lukea aivan eri tavalla” – Helsingissä on koulu, jonka ansioista kaikki lapset pääsevät oppimaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    2. 2

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    3. 3

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    4. 4

      Suomesta palautettu irakilaismies surmattiin Bagdadissa – Suomi rikkoi ihmisoikeus­sopimusta, linjasi EIT

    5. 5

      Yhden tv-historian pitkäikäisimmän tv-ohjelman tulevaisuus on vaakalaudalla, saippuasarjan kaikkien näyttelijöiden sopimukset purettiin

    6. 6

      Sähköpotkulautojen synkkä saldo Helsingissä: 400 potilasta sairaaloissa, yhdeksän aivovammaa

    7. 7

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    8. 8

      Poliisi ei aloita esitutkintaa Jussi Halla-Ahon twiitistä, Abdirahim ”Husu” Hussein teki rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta

    9. 9

      Osa ihmisistä löytää itsensä vasta äärirajoilla, ja heitä yhdistävät samat piirteet – Henri Ansio oli 110-kiloinen lukiolainen, kunnes päätti ottaa itsestään kaiken irti

      Tilaajille
    10. 10

      Malesialaiskoneen alasampumisen tutkijat julkaisivat äänitteitä Ukrainan separatistien ja Venäjän upseerien puhelinkeskusteluista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    10. 10

      Posti pyrkii saamaan joulukortit ja -paketit perille, vaikka lakko kestäisi neljä viikkoa – HS kokosi vastauksia lakkoon liittyviin keskeisiin kysymyksiin

    11. Näytä lisää