Kulttuuri

Tutkittiinko rikkaiden ajatuksia oikein? Tutkimus huippu­tuloisista aiheutti arvostelu­ryöpyn, näin tutkimus­menetelmien asian­tuntija arvioi

Akatemiaprofessori Pertti Alasuutari perehtyi professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tutkimuksen metodeihin, ja hän pitää niiden perusteella tutkimusta huolella tehtynä.

Sunnuntaina käynnistyi värikäs keskustelu Suomen huipputuloisten esittämistä näkemyksistä.

Keskustelu alkoi, kun Helsingin Sanomissa julkaistiin juttu Mitä rikkaat todella ajattelevat. Juttu kertoo professori Anu Kantolan ja akatemiatutkija Hanna Kuuselan tutkimuksesta, jossa 90 varakasta suomalaista sai puhua suoraan ja nimettöminä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu tällä viikolla ilmestyneessä kirjassa Huipputuloiset – Suomen rikkain promille.

”Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä rikkaita ja rikkauden kulttuureja on tutkittu Suomessa hyvin vähän”, jutussa kerrottiin.

Tutkimuksessa käy ilmi, että haastatelluilla oli hyvin kovasanaisia näkemyksiä esimerkiksi yhteiskunnasta, verotuksesta ja pienituloisista. HS:n jutussa nostettiin esille muun muassa tällaisia kommentteja:

”Sosiaalietuuksia ajaisin voimakkaasti alas. Se on vaan näin. Varsinkin alussa se on aika tylyä ja kovaa, mutta kun ihmiset alkavat tehdä töitä, niin siitä se lähtisi sitten.”

”Mä en halua mun verorahojani käytettäväksi semmoisiin ihmisiin, jotka eivät edes halua tehdä osaansa tähän pakettiin.”

”Me on kyllä kokeiltu joskus jotain tukityöllistettyä tai tällaista, sellaisia henkilöitä, ja todettu, että me ei haluta niiden kanssa olla, koska oma-aloitteisuus on niillä ihmisillä nolla, ja osaamiset on tosi surkeita, ei meillä ole sellaisille ihmisille [mitään]. Ei niitä voi käyttää edes ajoradan kunnostustyössä.”

Sitten sosiaalisessa mediassa alkoi nousta vastalauseita. Muun muassa Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kyseenalaistivat Kantolan ja Kuuselan tutkimuksen tieteellisen pätevyyden.

Siilasmaa hämmästeli, miten ”nuo 90 edustavat mielipiteineen koko ryhmää”.
Romakkaniemi ilmoitti suoraan, että tutkimuksessa ”oli aika moni asia pielessä”.
Keskustelua alettiin käydä ja tutkimusta moittia ennen kuin tutkimusta oli edes virallisesti julkaistu.

Pian käynnissä oli niin monivyyhtinen keskustelu, että siinä oli vaikea pysyä perässä. Oleellista oli kuitenkin se, että osa hyvätuloisista sosiaalisessa mediassa aktiivisista keskustelijoista oli sitä mieltä, että tutkimus ja erityisesti siitä kirjoitettu juttu antoivat liian yksipuolisesti kielteisen kuvan huipputuloisten mielipiteistä.

Kovasanaiset arvostelijat olivat sitä mieltä, että tutkimus ei voi antaa missään tapauksessa yleistettävää kuvaa huipputuloisten ajatuksista, koska tutkimuksessa puhuu vain pieni osa huipputuloisista.

Närkästystä herätti myös HS:n jutun otsikko, jossa luvattiin kerrottavan, ”mitä rikkaat todella ajattelevat”, vaikka kaikki rikkaat eivät ole äänessä.

Tutkimuksen haastateltavat oli valittu etsimällä Suomen vaurastuneimman promillen edustajat, eli 5 000 eniten verotettavaa ansio- ja pääomatuloa 2007–2016 saanutta ihmistä. Heistä tutkijat olivat selvittäneet 4 100 henkilön taustat. Haastatteluun pyydetyistä noin puolet, 90, suostui haastatteluun.

Professori Kantola avasi haastateltavien taustoja Twitterissä, kun keskustelu tutkimuksen luotettavuudesta alkoi käydä kuumana.
Kantola selitti Twitterissä, että haastateltavia etsittiin kolmesta eri ryhmästä sen perusteella, miten henkilöt ovat rikastuneet. Tutkimuksesta käy ilmi, että haastateltavien joukossa oli suunnilleen yhtä monta yrittäjää, perijää ja huippupalkattua johtajaa. Kantolan mukaan eri ryhmien kieltäytymisprosenteissa ei ollut eroja.

Lisäksi haastateltavien perusjoukko on Kantolan mukaan taustoiltaan varsin samanlainen, eivätkä haastattelusta kieltäytyneet eronneet taustoiltaan haastatteluun suostuneista.

Kantolan selvityksen mukaan tutkimuksessa on pyritty siis takaamaan, että 90 haastatellun joukossa olisi tasapuolinen edustus erilaisia huipputuloisia.

Keskustelu eteni myös hyvin perusteelliseen pohdintaan erilaisista tieteellisen tutkimuksen menetelmistä. Osittain keskustelussa menivät sekaisin laadullinen ja määrällinen tutkimus.

Kantolan ja Kuuselan tutkimus on menetelmältään laadullinen haastattelututkimus, mikä on täysin eri asia kuin määrällinen tutkimus.

Laadullisessa tutkimuksessa paneudutaan valittuun aineistoon perusteellisesti. Siinä aineiston koko voi olla hyvinkin pieni: oleellista on, että sillä pystytään vastaamaan tutkimuskysymykseen ja ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä. Määrällisessä tutkimuksessa puolestaan tutkitaan isoa aineistoa tilastollisilla menetelmillä, jolloin saadaan kartoitettua olemassa oleva tilanne tutkimuskohteessa.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston tutkija Hanna Ylöstalo avasi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen eroja perusteellisessa Twitter-ketjussa.
”Kvalissa [laadullinen tutkimus] on kyse fundamentaalisesti erilaisesta tavasta tuottaa tietoa kuin kvantissa [määrällinen tutkimus]. Se sopii monimutkaisten, ristiriitaisten, kompleksisten ilmiöiden tutkimiseen. Pyrkimyksenä ymmärtää ilmiöitä, tuottaa niistä tulkinta teorian, mahdollisen aineiston ja menetelmän avulla”, Ylöstalo kirjoittaa.

Suomen Kuvalehti paneutui Kantolan ja Kuuselan tutkimusmenetelmien herättämään kritiikkiin jo tiistaina, jolloin laadullisista tutkimusmenetelmistä klassikkoteoksen kirjoittanut Tampereen yliopiston akatemiaprofessori Pertti Alasuutari arvioi tutkimusta saamansa tiedon perusteella.

Tiistaina Alasuutari ei kuitenkaan ollut vielä itse päässyt perehtymään tutkimukseen. Torstaina puhelimeensa vastannut Alasuutari kertoo saaneensa kirjan käsiinsä ja lukeneensa siitä nyt aineistoa ja sen keräämistä kuvailleen osuuden, jotta hän voi kommentoida tarkemmin aineiston riittävyyttä.

Alasuutarin mukaan menetelmäosuuden selvityksen mukaan tutkimus ja aineiston kerääminen on huolella tehty.

”Tutkijat eivät ole tehneet vain laadullista haastattelututkimusta, vaan selvittäneet, mistä näiden henkilöiden varallisuus on peräisin ja jakaneet heidät kolmeen ryhmään varallisuutensa taustojen perusteella. Se itsessään on jo merkittävä osa tutkimusta”, Alasuutari sanoo.

Alasuutarin mukaan 90 haastateltavaa on riittävän iso joukko heijastelemaan sitä, millaisia puhetapoja Suomen huipputuloisilla on. Hän korostaa erikseen sitä, että tutkijat ovat pyrkineet saamaan suunnilleen saman verran haastateltavia kolmesta eri varallisuusryhmästä (yrittäjät, perijät ja johtajat).

Alasuutarin mukaan 90 haastateltavaa on niin iso aineisto, että siitä olisi ollut mahdollista tehdä ristiintaulukoimalla myös määrällistä tutkimusta, jos niin olisi haluttu.

Alasuutarin mukaan kritiikissä on sekoitettu pari asiaa: tutkimusotoksen yleistettävyys ja se, mitä laadullisella tutkimuksella tarkalleen on pyritty selvittämään.

”Laadullisen tutkimuksen analyysin kohteena ei ole se, kuinka moni ajattelee näin ja kuinka moni näin, vaan minkälainen on erilaisten puheiden kirjo. Jos joku varakas – esimerkiksi [Risto] Siilasmaa – ajattelee, että en minä suhtaudu kielteisesti köyhiin, eihän se tarkoita sitä, että tutkimus olisi väärin. Ellei sitten tutkimuksessa väitetä, että kaikki rikkaat suhtautuvat negatiivisesti köyhiin.”

Lue myös: Tältä Suomi ja suomalaiset näyttävät huipputuloisten silmin – Ainutlaatuinen tutkimus avaa rikkaiden ajatuksia
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    2. 2

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    4. 4

      Emeritusprofessori kiittää nuorta lääkäriä kannanotosta: ”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti”

    5. 5

      Kauppasodan vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maailmaa: Thaimaassa hotellihinnat ovat jopa puolittuneet, Islannissa turistien määrä romahti

    6. 6

      Suomalaiset turistit ovat ”yleensä parhaita asiakkaita”, ja thaimaalaisen lomasaaren yrittäjät kertovat, mistä se johtuu

    7. 7

      Poliisi puolustaa etälamauttimen käyttöä Turkki-mielenosoituksessa: ”Olisiko sitten patukalla pitänyt lyödä?” – Ohisalo pyytää selvitystä poliisin pelisäännöistä

    8. 8

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    9. 9

      Pirkka-Pekka Petelius lakkasi olemasta hauska ja hakeutui eduskuntaan niin synkistä syistä, että niistä on tuskaista puhua

      Tilaajille
    10. 10

      Viron poliisi: Tallink Siljan laivalta löytyivät 25-vuotiaan ja 21-vuotiaan suomalaisen ruumiit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    2. 2

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    4. 4

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    5. 5

      Viron poliisi: Tallink Siljan laivalta löytyivät 25-vuotiaan ja 21-vuotiaan suomalaisen ruumiit

    6. 6

      Suomalaiset turistit ovat ”yleensä parhaita asiakkaita”, ja thaimaalaisen lomasaaren yrittäjät kertovat, mistä se johtuu

    7. 7

      Poliisi puolustaa etälamauttimen käyttöä Turkki-mielenosoituksessa: ”Olisiko sitten patukalla pitänyt lyödä?” – Ohisalo pyytää selvitystä poliisin pelisäännöistä

    8. 8

      Suvi Auvinen oli vuosia Suomen tunnetuin anarkisti, mutta nyt hän tekee töitä kokoomusvaikuttajien viestintätoimistossa

      Tilaajille
    9. 9

      Pirkka-Pekka Petelius lakkasi olemasta hauska ja hakeutui eduskuntaan niin synkistä syistä, että niistä on tuskaista puhua

      Tilaajille
    10. 10

      Voiko pitkä mies ikinä ymmärtää naista?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    8. 8

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    9. 9

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    10. 10

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    11. Näytä lisää