Marko Juuselan kehoa on kommentoitu ja virheitä korjattu neljä vuotta, mutta nyt 19-vuotias on Pietarin Mariinski-teatterin ensimmäinen suomalaistanssija

”Ei! Uudestaan”, sanoo Marko Juuselahttps://www.hs.fi/haku/?query=marko+juusela heti kameran räpsäistyä kuvan.

Tanssija on huomannut virheensä heti, ja korjaa sen nopeasti. Tämä tulee selkärangasta Pietarin kuulun balettikoulun, Vaganovan, kasvatilta – ja yhtä kuulun Mariinski-teatterin ensimmäiseltä suomalaistanssijalta.

Opinnot Pietarissa vaihtuvat siis syksyllä töihin. Vielä opiskellessaan Juusela oli ajatellut valmistumisen jälkeen työskentelevänsä Euroopassa.

”Paitsi jos saisin tarjouksen Mariinskista tai Bolšoista, niin ei noin hienoille teattereille voisi sanoa ei”, Juusela sanoi HS:lle huhtikuussa 2018https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005651870.html.

Ja tarjous tuli. Sen kuullessaan Juusela oli paitsi otettu, myös huojentunut. Euroopassa koetanssikausi alkaa ennen joulua ja jatkuu tammi-helmikuuhun, mutta Vaganovan opiskelijoille se koitti vasta juuri ennen koulun loppua kesäkuussa.

”Oli siis aika pitkä aika ilman tietoa siitä, mitä tekee ensi vuonna. Kun sain tietää kiinnityksestä, oli ensiksi helpotus, että pääsen johonkin. Ja vielä Marinskiin, joka on se teatteri, johon kaikki haluavat”, Juusela sanoo.

19-vuotias tanssija suhtautuu tulevaisuuteensa tyynen avoimesti.

”Jos siellä menee hyvin, ja minusta pidetään Mariinskissa, saatan olla siellä ties kuinka kauan. Ja jos taas siellä ei mene hyvin, sieltä pääsee aina pois.”

Juusela valmistui Vaganovasta kesäkuun lopussa, minkä jälkeen hän palasi Suomeen. Pitkää lomaa tai kotimaassa oleilua tämä ei kuitenkaan ole tarkoittanut: Juusela on kesällä tanssinut ympäri Eurooppaa esimerkiksi kesäkurssilla Dresdenissä Saksassa ja Lontoossa ottamillaan tunneilla.

”Koetan pysyä kunnossa”, Juusela toteaa.

Kunnon ylläpito on tarpeen, sillä syyskuussa Pietarissa odottaa siirtyminen ”balettivanhemman” hoivista itsenäisempään työskentelyyn.

”Koulussa opettaja varmistaa, että tekee kaiken oikein ja pitää tanssijasta huolen. Ei pelkästään baletin suhteen vaan esimerkiksi sen, mitä kannattaisi syödä ja mitä ei. Tuolla (Mariinski-teatterissa) minulla ei ole ketään, joka tarkkailisi puolestani”, Juusela sanoo.

Opettajaan voi toki edelleen ottaa yhteyttä, ja Juusela uskoo myös ottavansa omaltaan tunteja. Virheet on kuitenkin useimmiten huomattava ja korjattava itse.

”Ensimmäinen vuosi on vähän kuin testi, onko oppinut kaiken”, Juusela sanoo.

Baletti täytti opiskellessa Juuselan päivät aamupäivästä iltakahdeksaan tai kymmeneen.

”Etenkin viimeinen vuosi oli todella kiireinen. Illalla menin kotiin, söin, mietin mitä korjauksia tänään tein ja mitä korjaan huomenna, menin nukkumaan ja toistin herättyäni päivän uudelleen”, Juusela kertoo.

Opetuksessa kommentit pureutuvat tanssijan kehoon. Juusela ei kuitenkaan koe, että se aiheuttaisi hänelle liikaa paineita.

”Tavallaan minulla on enemmän ulkonäköpaineita normaaleissa vaatteissa ja elämässä kuin baletissa. Kun on tanssinut pitkään, oppinut virheensä ja koettanut viimeiset neljä vuotta päivittäin korjata niitä, on helpompi katsoa itseään peilistä. Virheitä on aina, mutta kun tietää yrittäneensä parhaansa, ajattelee, että ehkä myös tämä korjaantuu ajallaan”, Juusela sanoo.

Ulkopuolisen korvaan puhe virheistä kuulostaa hurjalta. Ammattitanssijalle kehittyy Juuselan mukaan kuitenkin erilainen ajattelutapa työntekoon.

”Silloin kun menen studioon tai mietin kotona korjauksia, minulla on aivan eri mindset kuin silloin, kun en ole työajalla. Nuorena erottelua ei ehkä osaa tehdä, ja se on todella rankkaa, mutta kasvaessa erottelun oppii pakonkin edestä”, Juusela sanoo.

Oppituntien lisäksi Vaganova koulii oppilaistaan ammattilaisia esiintymisten kautta. Pietarin lisäksi balettikoulun oppilaat esiintyvät myös kiertueilla ulkomailla.

”Japanissa fanikulttuuri oli uskomaton. Yleisö odotti meitä todella pitkään esityksen jälkeen”, Juusela kehuu.

Esityksen jälkeen yleisöltä saatu positiivinen palaute on polttoainetta tanssijalle. Sitä Juusela saa paitsi kasvokkain, myös yhä enemmän Instagramissa.

”Kun on esityksen jälkeen aivan poikki, eikä jaksaisi tehdä mitään ja sitten sieltä [Instagramista] tulee ihana viesti, on se aivan parasta.”

Tähän mennessä antoisimmaksi roolikseen Juusela toteaa Pähkinänsärkijän prinssin, jonka hän pääsi Vaganovassa esittämään kahtena vuonna.

”Aina kun tekee jonkun roolin ensimmäisen kerran, tapahtuu joitain pieniä kömmähdyksiä ja jännittää todella paljon. Kun taas on tehnyt roolin aiemmin, tietää, mitkä valmistelut täytyy tehdä ja mitä tuleman pitää. Silloin on helpompi eläytyä”, Juusela toteaa.

https://www.instagram.com/p/BsxzL_aAs3b/

Kokemuksen lisäksi eväitä tulkintaan Juusela kertoo saaneensa muiden taiteiden äärellä.

”Toisten taiteen tarkastelemisen myötä oppii ymmärtämään tarinoita ja tulkitsemaan rooleja paremmin, ja se tuo tanssiin arvokkuutta”, Juusela sanoo.

Pietarin kulttuuritarjonta avautui Juuselalle kunnolla vasta kahden opiskeluvuoden jälkeen.

”Minulle vaihtui opettaja, joka antoi vinkkejä siitä, mihin eri teattereihin, baletteihin ja museoihin kannattaisi mennä. Jos haluaa inspiroitua taiteesta, on Pietari on ihan mahtava paikka”, Juusela sanoo.

Taiteen ja tanssin arvostus näkyy Pietarissa esimerkiksi siinä, että esimerkiksi baletti on yleinen puheenaihe muillekin kuin sen parissa työskenteleville.

”Venäläiset ei-tanssija-ystäväni ymmärtävät, millaista arkeni on, koska Venäjällä baletti on todella suosittua ja ihmiset tietävät siitä paljon”, Juusela kertoo.

Juuselan puhe ei-tanssija-ystävistä kuvastaa sitä, miten tiukasti elämä kytkeytyy ystäviä myöten omaan taiteenlajiin.

”Olen balettimaailman lapsi. Minulle on todella helppoa jutella muiden ammattilaisten kanssa, koska he ovat käyneet kaikki samat jutut läpi ja tietävät, millaista on olla tanssija. Suurin osa tapaamistani tanssijoista on melko samanlaisia kuin minä”, Juusela sanoo.

Tulevaisuudessa Juuselaa haluaisi Pietarin ohella työskennellä esimerkiksi Iso-Britanniassa, Keski-Euroopassa tai Pohjoismaissa. Skaala kuulostaa laajalta, mutta Juusela muistuttaa, että avoimuus kannattaa esimerkiksi balettien vaihtuvan henkilökunnan vuoksi.

”Taiteelliset johtajat vaihtuvat ja uusia koreografeja tulee eri paikkoihin. Silloin pitää katsoa, mitä on missäkin”, Juusela toteaa.

Valmius hypätä täysin uuteen kehittyi Juuselalle jo aikaisin: Hän muutti kotoa opintojen vuoksi jo 14-vuotiaana, ja 15-vuotiaana Venäjälle lähtiessä hän ei osannut kielestä kuin aakkoset.

”Kun on nuori, muutoksiin sopeutuu aika nopeasti. Vasta vanhempana alkaa miettimään päätöksiä ja vaihtoehtoja tarkemmin, eikä vain lähde tuosta vain”, Juusela sanoo.

Tanssija myöntää edelleen ”lähtevänsä melko päättömästi” kohti uusia mahdollisuuksia, mutta esimerkiksi läheiset ihmiset saavat harkitsemaan huolellisemmin. Myös aiemmat päätökset näyttäytyvät vanhempana uudessa valossa.

”Jos minulla olisi 13-vuotias lapsi, joka sanoisi lähtevänsä asumaan yksin Helsinkiin, sanoisin, että et todellakaan lähde”, Juusela sanoo ja nauraa.

Entinen opiskelijakaupunki ja tuleva työskentelykaupunki Pietari on onneksi lähempänä kotia kuin uskoisikaan.

”Sinne menee vain 3,5 tuntia Helsingistä! Pietari on lähempänä Naantalia kuin vaikka Oulu”, Juusela toteaa.