Hippien hetki

Maailman valloittaneen Hair-musikaalin esitti harrastajateatteri parikymppisten nuorten energialla ja innolla.

Julkaistu: , Päivitetty:

Sota, seksi ja huumeet. Niihin perustui nuorten esiintyjien läpimurto teatterin näyttämöllä 50 vuotta sitten.

”Meillä sitten puhutaan hairista, ei mistään heeristä”, säveltäjä Jukka Siikavire huomauttaa.

Tampereen Popteatterin esittämä Hair-musikaali sai ensi-iltansa 15. elokuuta 1969, ja nyt tasavuosia juhlitaan näyttelyssä Museokeskus Vapriikissa.

Siikavire on luvannut toimia aikamatkaoppaana Vesimiehen aikaan – hippimytologian hellimään astrologiseen ajanjaksoon, jolloin vapaat yksilöt rakentaisivat vapaan yhteiskunnan. Eli radikaaliin 1960-lukuun.

Välittömästi Siikavire tekee tärkeän tunnustuksen.

”Me emme olleet hippejä. Emme edes viikonloppuhippejä. Ihmiset menivät näytöksen jälkeen koteihinsa ja joillakin oli jo lapsia laskettavana.”

Jos jotain paloi piipussa, se oli enintään tupakkaa.

Popteatterin Hair oli iso tapaus. Ensimmäistä kertaa Suomessa nähtävän musikaalin valmistumista oli seurattu valtakunnallisissa viestimissä.

Myös Helsingin ruotsalainen teatteri esitti vuonna 1969 ruotsinkielisen version nimeltä Hår, jossa esiintyivät muun muassa Anki ja Hector

Alun perin New Yorkissa off-Broadwaylla ensi-iltansa vuonna 1967 saanut Hair teki hippiliikkeestä valtavirrankin tunteman ilmiön.

Suomen kantaesityksessä oli erikoista se, että maailmaa valloittaneen rock-musikaalin esitti harrastajateatteri, parikymppisten nuorten energialla ja innolla.

Tampereen Popteatteri esitti Hairia 250 kertaa eri puolilla Suomea ja Suomen ulkopuolella. Katsojia oli yhteensä 130 000.

Tunnustusta tuli yleisön lisäksi alkuperäiseltä Hair-tiimiltä.

”Musikaalin oikeuksia maailmalla valvova Ken Mayers kävi Suomessa katsomassa esitystä ja piti Popteatterin versiota Euroopan toiseksi parhaimpana. Pariisi oli ykkönen ja Lontoo kolmonen”, kertoo Siikavire, joka esitti musikaalissa afroamerikkalaista aktivistia Hudia.

Mikä oli Hairin salaisuus?

”Yksi tärkeimmistä tekijöistä oli musiikki. Nyt näyttämöllä soivat pop ja rock eikä vanhempien setien nuorisolle tekemä musiikki”, sanoo Siikavire.

Kuuntele arkistonauhalta, miltä Hairin musiikki kuulosti:


Tampereen Hairin säestyksestä vastasi esityksissä alun perin kangasalalainen rock-yhtye Matthews.

Vapriikin näyttely kertoo Tampereen Popteatterin tarinan. Vuosina 1966–1972 teatteri valmisti ja näytteli yksitoista näytelmää.

Vapriikin kuva-arkiston tutkija, näyttelyn suunnitellut Antti Liuttunen kertoo, että USA:sta lähtenyt hippiaalto ei juurikaan pyyhkäissyt Suomea. ”Meillä hipeistä omaksuttiin vain muutamia asioita kuten pitkä tukka miehillä.”

Näyttelyssä on esillä popteatterin Hairissa käyttämää tarpeistoa, rooliasuja ja esityksistä otettuja valokuvia.

Yhdessä pylväässä on suuri kuva Siikavireestä Hairin tummaihoisen Hudin rooliasussa. Se muistuttaa osaltaan roolituksen vaikeudesta 1960-luvun lopun Suomessa.

Koska tummaihoisia näyttelijöitä ei ollut jonoksi asti, Siikavire meikattiin jokaiseen esitykseen ruskealla ihovärillä. Nykyisin ”blackfacesta” syntyisi kohu, mutta 1960-luvun ilmapiirissä se ei herättänyt ihmettelyä.

”Minä ja viisi muuta näyttelijää saimme niin sanottua neekerilisää viisi markkaa per esitys – se luki ihan työsopimuksessakin. Maalaamiseen kului puoli tuntia ja esityksen jälkeen oli löydettävä suihku missä tahansa esiinnyimmekään”, kertoo Siikavire.

Hairissa oli myös kolme minuuttia kestävä alastonkohtaus, joten väriä piti levittää kehon joka paikkaan. ”Erityisesti tytöt valittivat tästä, koska se aine alkoi vähitellen kirvellä.”

Alastomuus kiinnosti katsojia. Siikavire muistelee, kuinka kiertueilla istuimet kolisivat kyseisen alastonkohtauksen aikana, kun yleisö halusi nähdä tarkemmin näyttelijäkaartin lavalla.

Katso nauhalle tallentunut Hairin alastonkohtaus:


Amatööripohjalta toiminut Popteatteri nousi katsojamäärissä Hairin myötä Suomen suurimpien ammattiteattereiden rinnalle.

Popteatteria ei olisi syntynyt ilman vähän yli parikymppistä Reijo Paukkua, joka oli työskennellyt myös Tampereen Teatterissa ja vetänyt Fever-tanssiryhmää vuodesta 1965 alkaen.

Popteatterin maine levisi, kun näytelmä Laulu tulipunaisesta kukasta esitettiin Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä joulukuussa 1968. Esitys valittiin edustamaan Suomea kansainvälisille harrastajateatterifestivaaleille Monte Carloon.

Syksyllä 1968 Paukku kuuli Broadwaylla esitettävästä Hair-rockmusikaalista. Hän pyysi Työväen Näyttämöiden Liittoa hankkimaan käsikirjoituksen.

”Luimme tekstin ja päätimme sitten hankkia esitysoikeudet. Ne, ihme kyllä, saatiin”, muistelee Paukku kirjassaan Hippimusikaali Hair ja Tampereen Popteatterin tarina (2009).

Ohjaaja Esko Elstelä uppoutui käännöstyöhön helmikuussa 1969.

”Siitä tuli hyvä”, kehuu Siikavire.

”Laulut svengaavat ja Elstelän tekstit istuvat laulujen jakoihin. Esiintyjiä värvättiin kirjaimellisesti kadulta. Näitä ’villiheimolaisia’ oli näyttelijöistä noin puolet.”

Kesken harjoitusjakson Paukku pääsi tutustumaan alkuperäisesitykseen Broadwaylla, mikä kannusti häntä muovaamaan esitystä aiempaa rouheampaan suuntaan. Kiltteys karisi.

Hair oli välitön hitti. Tampereen Teatterikesään tilattu esitys pelasti tapahtuman talouden. Kesken Teatterikesän päätettiin kuudesta lisäesityksestä.

Ensi-iltaan kutsuttu ministeri Johannes Virolainenkin oli vaikuttunut esityksen jälkeisellä vastaanotolla: ”Olihan se, oli totta vieköön.”

Musikaalia arvioitiin jo seuraavan päivän lehdissä. Arviot olivat vähintään kannustavia, mutta yleisesti ottaen kiittäviä, jopa ylistäviä. Amatööriryhmän venymistä ja Reijo Paukun ohjaustyötä suitsutettiin.

Hippimusikaalin suomennetut kappaleet eivät jääneet kaikumaan vain näyttämölle. Scandia oli ilmaissut jo hyvissä ajoin kiinnostuksensa niiden levyttämisestä. Nauhoitukset tehtiin Alppi-studiolla Helsingin Kulttuuritalossa, mutta ei ihan täysin amatöörivoimin.

”Levylle vedettiin samat esitykset kuin näyttämöllä, mutta alkuperäisen säestysyhtyeen Matthewsin tilalla soittivat helsinkiläiset studiomuusikot”, kertoo Siikavire.

Kappaleiden väliin lisättiin esityksen aplodeja, jotta syntyi illuusio täydellisestä livenauhoituksesta. Tämä ei haitannut suurta yleisöä, joka osti albumin listasijalle kolme.

1960-luvun lopulla muutkin pienet teatteriryhmät olivat saaneet ilmaa siipiensä alle Suomessa. Ne tarttuivat kiinni ajankohtaisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin useimmiten vasemmistoradikaaleilla rukkasilla.

Liuttunen huomauttaa, että Tampereen Popteatteri oli Hairista huolimatta selkeästi ei-poliittinen ryhmä. Teatteri sai vain kerran yhden 5 000 markan apurahan – apurahat kun jaettiin poliittisin perustein.

”Popteatteri ei suostunut tekemään niin sanottua tiedostavaa teatteria ja jäi siksi paitsioon”, Liuttunen arvioi.

”Osaa kulttuuriradikaaleista oli varmaan närästänyt sekin, että suosittu pasifistinen musikaali tuli Amerikasta, mikä ei istunut sen ajan poliittiseen henkeen.”

Myös ohjaaja Reijo Paukku on kertonut yllättyneensä, kun teatterimaailman vanhempi kaarti oli enemmän tohkeissaan Hairista kuin nuori, tiedostava teatterisukupolvi.

Paukku sai kahvittelukutsun entiseltä Tampereen Työväen Teatterin johtajalta, professori Eino Salmelaiselta, joka antoi tunnustusta nuorelle ohjaajalle:

”Kuulkaa, herra Paukku, vaikka ette enää koskaan ohjaisi yhtään mitään, te olette tehnyt yhden sivun suomalaista teatterihistoriaa.”

Suunnitellessaan Vapriikin näyttelyä Liuttunen löysi Popteatterin arkistosta kiertokirjeen, jossa Paukku alleviivasi teatterin epäpoliittisuutta. Ohjaaja kuitenkin tarkensi, että jos olisi pakko valita vasemmalle vaiko oikealle, niin ”ehdottomasti oikealle”.

Hair sinkautti Popteatterin näyttävään, jokin lyhytaikaiseen lentoon. Hairia seurasi Salvation-musikaali, Peppi Pitkätossu -lastennäytelmä ja huolella flopannut musikaali West Side Story , vaikka sen pääosaa Bernardoa näytteli jo nimeä saanut laulaja Frederik.

Viimeinen suurproduktio oli vuonna 1972 ensi-iltansa saanut rockooppera Jeesus Kristus – Supertähti.

Vaikka Jeesuksen elämän viimeisiä viikkoja kuvaava esitys menestyi kohtalaisesti, Popteatteri joutui lopettamaan taloudellisista syistä. Suomen kokoisessa maassa teatterin pyörittäminen ei onnistunut ilman julkisen sektorin tukea.

Popteatterin lyhyestä elinkaaresta huolimatta ryhmä merkitsi ponnahduslautaa monelle tulevalle teatteriammattilaiselle. Esimerkiksi Hair oli lähtölaukaus Siikavireen muusikon- ja säveltäjänuralle.

”Hair avasi silmät ja putsasi korvat”, sanoo Jukka Siikavire. ”Teatterimusiikki ammattina alkoi kiinnostaa. Se oli sitten menoa.”

”Joskus olin päiväharjoituksissa Seinäjoen kaupunginteatterissa säveltäjän ominaisuudessa. Illaksi kiiruhdin näytökseen Tampereen Työväen Teatteriin säveltäjä-muusikkona. Yöllä tein musiikkia tv-sarjoihin.”

Siikavire on tehnyt musiikkia kymmeniin teatteriesityksiin, elokuviin ja televisioprojekteihin. Hän on myös tehnyt käsikirjoituksia ja sanoituksia.

Siikavireen tunnetuimpia ikivihreitä ovat Kirkan esittämä Hengaillaan ja Markku Blomqvistin Liehuva liekinvarsi sekä television lastenohjelmaan tehty Unihiekkaa.

Kaikesta saadaan kiittää rockia, rauhaa ja rakkautta.

”Ilman 18-vuotiaana kokemaani Hairin lumousta tuskin olisin hakeutunut näyttämömusiikin tekijäksi.”

Hair – Tampereen Popteatterin tarina Museokeskus Vapriikissa Tampereella 5. 1. 2020 saakka.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      Valtion tuki maanviljelijöille kasvaa: Järjestelmän ansiosta viljelijät maksavat eläkkeistään muita yrittäjiä vähemmän

    3. 3

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    4. 4

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    7. 7

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    8. 8

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    9. 9

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    10. 10

      Emil Ruusuvuori murskaavan ylivoimainen Glasgow’n haastajaturnauksen loppuottelussa: ”Tämä oli yksi parhaista viikoistani”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    4. 4

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    7. 7

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    8. 8

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    9. 9

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    10. 10

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää