Kulttuuri

Näin homo sapiens kohosi savannin puuhailijasta ravintoketjun huipulle – Menestyskirja nähdään nyt teatterissa, eikä esiintyjillä ole lainkaan vuorosanoja

Kansallisteatterin syksyn suursatsaus lainaa muotonsa luontodokumentista. ”Ei kai taidetta kannata ilman riskejä tehdä”, sanoo toinen ohjaajista.

Homo sapiens oli ravintoketjun keskivaiheilla oleva ”pikku puuhari savannilla, joka ei luontaisesti pärjännyt millekään lajille millään tavalla”.

Sitten tapahtui jotain.

”Kognitiivinen käänne 70 000 vuotta sitten antoi meille kyvyn tehdä yhteistyötä ja sitä kautta kohottautua askel askelmalta ylöspäin.”

Näin kuvaa pian ensi-iltansa saavan Sapiens-näytelmän toinen ohjaaja Jarkko Partanen ihmislajin syvintä olemusta.

Pian nähdään, mitä syntyy, kun otetaan yksi viime vuosien myydyimmistä tietokirjoista ja tehdään sen pohjalta teatteriesitys Kansallisteatterin suurelle näyttämölle.

Eikä mikä tahansa tietokirja, vaan Yuval Noah Hararin bestseller, järkälemäinen Sapiens, jossa käydään läpi koko ihmislajin historia aina siitä lähtien, kun varhaisimmat ihmisapinat tömistivät maankamaralla 2,5 miljoonaa vuotta sitten.

Lisäksi esitys on kaukana totutusta teatterista: näyttelijät pitävät alusta loppuun asti kasvoillaan naamioita eivätkä lausu yhtään repliikkiä. Tapahtumia selostaa Avara luonto -dokumenteista tuttu ääni Jarmo Heikkinen.

Hirvittääkö yhtään?

”Minä ainakin nautin tästä työstä vain, jos se vie epämukavuusalueelle”, dramaturgi Minna Leino tiivistää tunnelmat vajaa kuukausi ennen ensi-iltaa.

Wauhaus-taidekollektiivissa toimivat ohjaajat Anni Klein ja Jarkko Partanen ovat samaa mieltä.

”En ole ikinä valinnut kauhean turvallisesti mitään tässä ammatissa”, Klein sanoo.

”Ei kai taidetta kannata ilman riskejä tehdä”, Partanen komppaa.



Kolmikko istuu Leinon työhuoneessa Kansallisteatterin uumenissa. Seinää vasten nojaa valtava taulu, joka on liimattu täyteen värikkäitä post it -lappuja ja valokuvia.

Lippujen ja lappujen seassa luikertelee eri värein kirjoitettua tekstiä: maailman syntyminen, maailman haltuunotto, luomakunnan kruunu, itsekeskeisyys syntyy, Kolumbus, Ben&Jerry’s, ekologinen sarjamurhaaja, verijälkiä, Hamlet ja apina.

Nyt ollaan selvästi suurten ja monenlaisten kysymysten äärellä.

”Taulun tilanteesta on kauan. En enää muista kaikkien lappujen merkitystä, mutta kyllä siellä kulkevat kaikki ne elementit, jotka halusimme mukaan. Tämä loppuvaihe esityksen valmistamisessa on ihana, kun käsikirjoitus on kokenut muodonmuutoksen ja tarkentunut”, Leino sanoo.

Urakka alkoi kaksi vuotta sitten. Tai oikeastaan jo aiemmin.

Syksyllä 2015 Minna Leino ohjasi Kansallisteatteriin suomentamansa Martin Crimpin Onnellisuuden tasavallan, jossa pohdittiin nykyihmisen yksilönvapautta, itsekeskeisyyttä ja onnen tavoittelua. Sen jälkeen oli tyhjä olo.

”Ehkä enemmän kuin aikoihin aloin pohtia, miten tästä ajasta otetaan ote.”

Väliin tuli muita töitä, mutta samat kysymykset vaivasivat häntä. Kun Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho ja Leino taas kerran keskustelivat teemoista, joita olisi kiva käsitellä tulevissa töissä, Myllyaho tiesi heti, mikä kirja Leinon pitäisi lukea.

”Mika marssitti minut kirjakauppaan ja katsoi vierestä, että varmasti ostin Hararin Sapiensin”, Leino kertoo.

Leino luki kirjan kesälomallaan ja innostui. Kirja tuntui ajankohtaiselta ja virkistävältä juuri tässä hetkessä, jossa maailma näyttää monimutkaiselta ja on täynnä pirstaleista tietoa.

Joku toinen olisi voinut pitää kirjan bestselleriyttä taakkana, mutta Leinoa viehätti, että Hararin tarkoitus nimenomaan oli antaa yleistajuinen iso kuva.

”Luin jostain, että Harari alkoi kirjoittaa teosta opettaessaan Jerusalemin yliopistossa historiaa. Hän huomasi, että opiskelijat kaipaavat isoa kuvaa, johon voivat sitten alkaa sijoitella yksityiskohtaisempia tietoja.”

”Minulle tuli sellainen olo, että niin minäkin kaipaan”, Leino kertoo.

Ideaa ehdotettiin Wauhaus-taidekollektiiville, jonka kanssa oli suunniteltu jo pitkään yhteistyötä. Sen jäsenet innostuivat kirjasta heti.

Kollektiivin Partanen piti Hararin perspektiiviä raikkaana. Harari kuvaa, miten maapallolla eli samaan aikaan useita ihmislajeja eikä homo sapiensin synnyssä ollut kyse lineaarisesta tapahtumasta kuten usein esitetään.

Tärkeintä hänelle Hararin kirjassa oli kuvitteellisista järjestyksistä muistuttaminen.

”Harari tekee näkyväksi sen, että monet elämäämme hallitsevat asiat, kuten raha, kansallisvaltiot, uskonnot ja ihmisoikeudet, eivät ole annettuja tai luonnonlakeja, vaan ihmisten välisiä sopimuksia ja uskomuksia.”

”Monet niistä ovat toki myös hyviä asioita, mutta niillä ei ole mitään perustaa biologiassa.”

Wauhausin Anni Kleiniin teki vaikutuksen se, miten Harari kyseenalaistaa ja kääntää päälaelleen monet asiat, joita olemme pitäneet itsestään selvinä.

”Esimerkiksi maanviljelyyn siirtymistä on pidetty ihmiskunnan lottovoittona, mutta Hararin mukaan se on ehkä suurin virhe ihmiskunnan historiassa”, Klein sanoo.

Varmaa on, että Kansallisteatterin näyttämöllä nähdään jotain sellaista, mitä siellä ei ole aiemmin nähty.

Lavalle nousee luonnontieteellisistä museoista tuttuja dioraamoja, eräänlaisia asetelmallisia pysäytyskuvia ihmiskunnan käännekohdista.

”Ne ovat aina kärjistettyjä tai romantisoituja hetkiä historiasta. Usein dioraamoissa esitetään jokin jännitteinen tai kohotettu tilanne, vaikkapa leijona hyökkäämässä antiloopin kimppuun”, Partanen sanoo.

Kun maskeilla kasvonsa peittäneet näyttelijät asettuvat kuviin, ei ole samantekevää, osoittaako pikkusormi ylös vai alas.

”Ei todellakaan. Se on tosi tarkkaa. Mutta onneksi esiintyjät ovat olleet kärsivällisiä ja ennakkoluulottomia ja päässeet jyvälle näyttelemisen tavasta, jota tämä edellyttää ”, Klein nauraa.

Esityksen audiovisuaalinen estetiikka on tuttua Kleinin ja Partasen Wauhaus-taiteilijakollektiivin aiemmista töistä.

Tanssia ja kokeellista nykyteatteria yhdistävän kollektiivin esityksissä on pyöriskelty värjätyssä piimässä ja puhallettu näyttämölle iso jätesäkki, josta on muodostunut ’liikkuva pimeys’.

Vuodesta 2012 Klein ja äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo ovat kehittäneet naamioihin ja playback-tekniikkaan perustuvaa näyttämöestetiikkaa, jota käytettiin muun muassa WunderKinder- ja Toinen luonto -näytelmissä.

”Sapiensissa maskit yhdenmukaistavat ja tekevät ihmisestä ikään kuin lajin”, Klein sanoo.

”Pääosassahan on homo sapiens lajina, eivät yksilöt”, Partanen sanoo.

Kun näyttelijät asettuvat kuvaksi, maskit tuovat hetkeen nukkemaisuutta ja elottomuutta.

”Kuva ikään kuin on elossa ja ei ole elossa samaan aikaan. Ihminen esittää ihmistä tai ihminen esittää nukkea, joka esittää ihmistä”, Partanen kertoo.

Playbackin idea taas on, että se vieraannuttaa esityksen perinteisestä näyttelemisestä ja korostaa sitä, miten fiktio syntyy katsojien päässä katsomossa.

”Playback pelaa katsojan mielikuvituksella. Se korostaa teatterin kuvitteellisuutta, että hei, ihan kuin tuo olisi tuon hahmon ääni”, Klein avaa.

”Sehän on juuri Hararin kirjan ydin, että ihminen eroaa muista lajeista kuvittelukyvyllään. Muistan kirjaa lukiessani ajatelleeni, että tässä on kirjan yhteys teatteriin!”

”On myös tosi kiinnostavaa, mitä tapahtuu, kun ei näe kasvojen ilmeitä. Silloin katsoja alkaa lukea kehoa. Kun merkitykset eivät muodostu kasvoissa, näyttelemisestä tulee paljon fyysisempää.”

Mutta mikä Kansallisteatterin Sapiens oikein on? Yuval Noah Hararin tietokirjan näyttämöversio? Onko se faktaa vai fiktiota?

Määrittely ei ole tekijöillekään ihan helppoa.

Se on varmaa, että esitys ei pyri olemaan Hararin teoksen – saati koko ihmiskunnan historian – näyttämöllepano.

”Se on pieni tarina tarinoista kertovasta ihmislajista. Näyttämöllä nähdään homo sapiens, joka yrittää pala palalta koota tarinaansa meille katsojille ja hahmottaa suhdettaan ympäröivään maailmaan”, he sanovat.

Leinon sovituksen jäljiltä 500-sivuisesta tietokirjasta on tullut 90-sivuinen esityksen käsikirjoitus, joten se ei ole yksi yhteen kirjan kanssa.

”Tämä on taideteos Hararin kirjasta, teatteriteos. Ja vaikka esityksemme pohjautuu tieteeseen, ei se mitään oppikirjaa korvaa”, Partanen sanoo.

 

”Homo sapiens lajina on saanut jotakuinkin kaiken haluamansa.”

Leino muistuttaa, että tiede ei vastaa siihen, mikä on tärkeää tai mitä pitäisi tehdä.

”Taide, uskonnot ja ideologiat sen sijaan voivat pohtia tieteen rinnalla, mikä on hyvää ja mitä pitäisi olla.”

Teos päättyy tulevaisuuden kynnykselle. Algoritmit ja tekoäly muokkaavat koko ajan enemmän käyttäytymistämme ja halujamme.

Tieteessä mennään kohti kuolematonta superihmistä, mutta monet eettiset kysymykset tieteen, teknologian ja lääketieteen aloilla ovat ratkaisematta.

”Historian valossa näyttää siltä, että homo sapiens lajina on saanut jotakuinkin kaiken haluamansa”, Leino huomauttaa.

Hänen mielestään Harari kysyy, olisiko nyt se kohta, että meidän pitäisi kysyä, mitä haluamme tästä eteenpäin.

”Tai oikeastaan vielä tarkemmin: mitä haluamme haluta.”

Sapiensin ensi-ilta on 11. syyskuuta Kansallisteatterin suurella näyttämöllä.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Mies porasi ryyppykaveriaan päähän Lohjalla

    2. 2

      Jyrki Katainen valittiin Sitran johtoon yhden äänen erolla, yliasia­miehen palkkaa ja etuja heikennettiin

    3. 3

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    4. 4

      Miesten epäillään raiskanneen lapsia ja kuvanneen tekoja suorana verkkoon, poikkeuksellisista epäilyistä nostettiin syytteitä

    5. 5

      Ihmeelliset ”kavennuspömpelit” nostattavat epäuskoa Vantaalla: Edes kaupunki ei osaa selittää, mikä liikennejärjestelyn ajatus on

    6. 6

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Soitimme

    7. 7

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    8. 8

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie – sitten joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    9. 9

      Vertailu väittää, että taksilla ajelu tulee halvemmaksi kuin oma auto – voiko se pitää paikkaansa?

    10. 10

      Unohtiko Antti Rinne, että pääministerin vapaus ottaa kantaa on rajallisempi kuin muiden?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    2. 2

      Antti Rinnettä poikkeuksellisesti arvostellut vasemmiston Merja Kyllönen sai heti palautetta pää­ministeriltä – ”En varmaan koskaan enää piiskaa pää­ministeriä”

    3. 3

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    4. 4

      Tervetuloa 1970-luvulle: Vantaalla on autokorjaamo, jota on vaikea uskoa todeksi merkkikorjaamojen aikakautena

    5. 5

      Gravity-elokuvan virhe onkin tahallinen ja vitsi

    6. 6

      Teknologiasivusto: Nokian työn­tekijän virheestä aiheutunut tieto­vuoto paljasti, miten Venäjä valvoo kansalaisiaan yhtiön laitteiden avulla

    7. 7

      Kriitikkona ei voi toimia, jos ei tykkää mistään, sanoi Helena Ylänen – HS julkaisee seitsemän kirjoitusta legendaarisen elokuvatoimittajan kaikkien aikojen parhaista elokuvista

      Tilaajille
    8. 8

      Valtteri Bottas saapui Singaporen F1-varikolle paidassa, jonka teksti ei jätä mitään epäselväksi

    9. 9

      Tutkijat laskivat luontoon geenimuunneltuja hyttysiä ja saattoivat vahingossa kehittää uudenlaisia hybridihyttysiä

    10. 10

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    6. 6

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää