Kulttuuri

Reetta Niemensivun, 40, uusi sarjakuvakirja kuvaa neljää Suomen kultakauden naismaalaria – Taiteilija itse lukeutuu kiinnostavimpiin nykytekijöihin

Suomalaisen taiteen kultakausi kuului myös naisille, kuten sarja­kuvan kukoistus nyt.

”Ehkä suomalaiset miestaiteilijat on käytetty loppuun”, sarjakuvataiteilija Reetta Niemensivu miettii klassisten naistaiteilijoiden suosiota viime vuosina. Ateneumin Helene Schjerfbeck -näyttely on esillä Lontoossa ja Ellen Thesleff maalaa Ham-museossa kuin jumala.

Heistä ilmestyy kirjoja. Thesleffistä tuli juuri lasten tietokirja, ja Schjerfbeckistä on kirjoitettu jopa romaaneja. Myös elokuva on tekeillä.

Niemensivun tuliterä sarja­kuvakirja Maalarisiskot (Suuri Kurpitsa) kertoo peräti neljästä kultakauden taiteilijasta, etu­nenässä Schjerfbeck, jonka porukkaan kuuluivat myös Helena Westermarck, Maria Wiik ja Ada Thilén.

Niemensivu keskittyy teoksessaan kuvaamaan taiteilijoiden varhaisvaiheita 1880-luvulla, jolloin he matkustivat Pariisiin opiskelemaan. Kirjan tekemisessä on mennyt ainakin kolme vuotta.

”Luin äidin kirjahyllystä Helena Westermarckia käsittelevän kirjan, jossa myös muut olivat mukana. Schjerfbeck ei ollutkaan yksinäinen poikkeustapaus, vaan kultakaudella oli monia naisia, joilla oli oma yhteisö ja omat jutut”, Niemensivu sanoo.

Naisten ei silti ollut helppo päästä kuvataiteen maailmaan. Yliopistoon he olisivat tarvinneet keisarilta vapautuksen sukupuolestaan. Pariisissakin he pääsivät vain yksityisiin akate­mioihin, joissa he maksoivat tuplasti ylimalkaisesta opetuksesta.

Mutta Pariisissa he imivät uusia tyylejä. Naisilla oli iso osuus muun muassa impressionismin tuomisessa Suomeen, vaikka miehet ensin nyrpistelivät maalarimamsellien pilkkutaudille.

Eniten Niemensivulta meni ­aikaa taustamateriaalin keräämiseen ja lukemiseen. ”Aloittaminen lykkääntyi, kun aina tuntui, että pitäisi tietää vielä enemmän.”

Nippelitieto ei kuitenkaan rasita Maalarisiskoja. Niemensivu rajasi tarinan neljän taiteilijan ystävyyteen ja nuoruuteen ja kertoi sen ilmavasti. Alkuaikojen kamppailu ennen suuria läpimurtoja tarjoaa hyvät dramaturgiset ainekset. Niemensivu nimenomaan kertoo tarinaa eikä tee tietokirjaa.

”En seurannut todellisuutta liian täsmällisesti, esimerkiksi en aina määrittele tapahtuma-aikoja tarkasti. Mutta kaikki on aika lähellä todellisuutta. Tapahtumat ovat pitkälti tosia, mutta puheet on pitkälti keksitty. Hyvä, että kaikki yksityiskohdat eivät ole tiedossa, niin jäi tilaa värittää”, Niemensivu kertoo.

”Ehkä eniten keksimääni ovat keskustelut Edelfeltin kanssa, mutta sekin on totta, että hän pyysi Schjerfbeckin avustajakseen ja antoi maksuksi vain suklaarasian. Silloin hyvien perheiden naisten odotettiin osaavan piirtää ja maalata, mutta vain kotipiirissä. Naisten työtä pidettiin arveluttavana.”

Myös sarjakuvaa pidettiin perinteisesti poikien juttuna. Maalarisiskot on Niemensivun neljäs oma sarjakuvateos. Samaan ­aikaan ilmestyi myös kolmas kokoelma Pauli Kallion käsikirjoittamia Lyhenevä kesä -strippejä.

Niemensivu kuuluu tämän vuosikymmenen kiinnostavimpiin suomalaisiin sarjakuvataiteilijoihin, joista suurin osa onkin naisia. Siinä mielessä Maalarisiskoja on enää turha sovitella vertauskuvaksi nykypäivän sarjakuva­piireistä.

”Kun minä aloin tehdä sarjakuvia, alalla oli jo monia naisia. Katja Tukiainen ja Kati Kovács olivat jo isosti esillä ja esikuviani.”

Niemensivu piirtää myös lastenkirjojen kuvituksia. Uusin, Henna Helmi Heinosen IceLove-sarjan kolmas osa ilmestyy näinä päivinä. Mutta sarjakuva tuntuu Niemensivun omimmalta lajilta. Niitä hän on tehnyt lapsesta saakka.

Esikoinen Lempi ja rakkaus (2010) kertoi Niemensivun mummon rakkaustarinan 1900-luvun alussa. Saniainen kukkii juhannuksena (2013) sijoittui keski­kesään 1928. Jopa Lyhenevä kesä -sarja henkii menneisyyden nostalgiaa, koska se sijoittuu suunnilleen Pauli Kallion lapsuuteen.

”Tykkään historiasta. Sieltä löytyy valmiita tarinoita, joilla on alku ja loppu. Niistä voi katsoa kokonaisuuksia, mikä on vaikuttanut mihinkin. Nyt siirryn lukemaan modernimmasta taiteesta. Seuraavaksi sarja­kuvaksi suunnittelen uusia tulkintoja vanhoista saduista, mutta ei välttämättä lapsille.”

Kuka?

Reetta Niemensivu


 Syntynyt Parkanossa 1979.

 Valmistui graafiseksi suunnittelijaksi Lahden muotoiluinstituutista 2003 ja Aalto-yliopistosta 2010. Aallossa myös sarjakuva­opintoja.

 Teki Fanitytöt -sarjakuvaa, jota julkaistiin useissa lehdissä 2003–2007, ja julkaisi omakustannesarjakuvia.

 Esikoisteos Lempi ja rakkaus (2010) valittiin Helsingin Sanomien kuukauden läpimurroksi.

 Julkaissut myös sarjakuvateokset Aavepianisti ja muita kertomuksia (2011), Saniainen kukkii juhannuksena (2013) ja Maalarisiskot (2019) sekä kolme osaa Pauli Kallion kirjoittamaa Lyhenevä kesä -sarjakuvaa (2016–2019).

 Kuvittaa lastenkirjoja, piirtää lehtikuvituksia.

 Täyttää 40 vuotta tänään torstaina.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    2. 2

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Jotkut kuitenkin yllättyivät, paljonko viikkojen työ maksaa

    3. 3

      Raittiiden opiskelijoiden määrä kasvaa: Tilastot näyttävät, minkä alan opiskelijat juovat eniten ja minkä vähiten

    4. 4

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    5. 5

      Long Play: Aalto-yliopiston muotilinjan henkilökunta kritisoinut opiskelijoita sosiaalisessa mediassa

    6. 6

      Jyrki Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt Markku Wilenius purkaa tuntojaan Kalevassa: ”En tiedä kenellä olisi enemmän natsoja hommaan kuin minulla”

    7. 7

      Korealaistutkija innostui suomen kielen sanoista, jotka kuulostavat kuvaamiltaan asioilta – murteista löytyi yli sata viinaryyppyä merkitsevää substantiivia

    8. 8

      Ufoturisteja ilmestyi autiomaahan, ja internet seurasi ”rynnäkköä Area 51:een” kaikkialla somessa ja lukuisissa striimeissä

    9. 9

      Postimees-lehden päätoimittajan käyttämä natsiviittaus kuohuttaa Virossa

    10. 10

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Tervetuloa 1970-luvulle: Vantaalla on autokorjaamo, jota on vaikea uskoa todeksi merkkikorjaamojen aikakautena

    4. 4

      Gravity-elokuvan virhe onkin tahallinen ja vitsi

    5. 5

      Kriitikkona ei voi toimia, jos ei tykkää mistään, sanoi Helena Ylänen – HS julkaisee seitsemän kirjoitusta legendaarisen elokuvatoimittajan kaikkien aikojen parhaista elokuvista

      Tilaajille
    6. 6

      Äiti teki Aada Hämäläisestä vahingossa someilmiön, ja pian harrastajapiirtäjälle sateli kymmeniä työtarjouksia – Jotkut kuitenkin yllättyivät, paljonko viikkojen työ maksaa

    7. 7

      Fanit siirtelivät ”paikallisia spurguja” pommin tieltä, kun 15-vuotias Teemu Pukki kirmasi kentälle – HS löysi historiallisen kuvan supertähden debyyttiottelusta

      Tilaajille
    8. 8

      Miesten epäillään raiskanneen lapsia ja kuvanneen tekoja suorana verkkoon, poikkeuksellisista epäilyistä nostettiin syytteitä

    9. 9

      Naapuri paljasti aiemman asukkaan omin päin teettämän kylpyhuoneremontin – Voiko asunnon ostaja joutua vastuuseen amatööriasentajan virityksistä?

    10. 10

      Google laajentaa Haminan datakeskusta ja investoi kahteen uuteen tuulivoimahankkeeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    3. 3

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    4. 4

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    5. 5

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    6. 6

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    7. 7

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    8. 8

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    11. Näytä lisää