Kulttuuri

Meri on kriisissä, ja ihmiset eivät ymmärrä sitä – Vasta pinnan alla huomaa esimerkiksi melusaasteen voiman, kertoo kriittinen muotoilija Pirjo Haikola

Designmuseon Critical Tide -näyttelyssä nähdään teoksia, jotka tuovat edes osaratkaisuja meren ongelmiin. Yksi sellainen on hiuksista tehty matto.

Katosta roikkuu monta metriä pitkä, ruskeana ja karvaisena aaltoileva matto. Kun astuu lähemmäs tuntee hennon märän koiran tuoksun.

Siihen on syynsä. Karvamatto on alabamalaisen kampaajan Phil McCoryn ja sanfranciscolaisen Matter of Trust -järjestön perustajan Lisa Gautierin luomus, joka koostuu kampaamojen keräämistä leikatuista hiuksista, lemmikkieläintrimmaamojen lahjoittamista karvoista ja eläinkasvattajien lahjoittamista höyhenistä.

Designmuseon Gallerian katosta riippuessaan huovutettu matto on taideteos nimeltään Hiusmatot – Hair Mats, mutta sen ensisijainen funktio on kuitenkin jossain aivan muualla. Karvamatto on nimittäin kehitetty puhdistamaan merta. Hiukset ja karvat hylkivät vettä, mutta imevät itseensä raskasmetalleja ja muita saasteita, kuten öljyä ja hiilivetyjätettä.

Puoli kiloa hiuksia imee itseensä jopa 4,5 öljylitraa, ja mattoja käytetäänkin hätäratkaisuna öljyonnettomuuksissa, myrskyviemäreissä, tehdaskoneiden alla ja autokorjaamoilla. Kun matot ovat imeneet myrkyt itseensä niihin voidaan istuttaa osterivinokkaita, jotka kuluttavat öljyn noin kahdessatoista viikossa. Tämän jälkeen myrkyttömät matot kompostoidaan.


”Halusimme tuoda näyttelyyn teoksia, jotka tuovat edes osaratkaisuja meren ongelmiin”, kertoo muotoilija, tutkija ja sukelluskouluttaja Pirjo Haikola, yksi Designmuseon Critical Tide -näyttelyn neljästä kuraattorista.

Muut näyttelyn järjestäneen ryhmän jäsenet ovat Aalto-yliopiston nykymuotoilun professori ja Department of Seaweed -kollektiivin perustaja Julia Lohmann, Vancouverin Emily Carr -yliopiston luennoitsija, muotoilija ja kuraattori Gillian Russell sekä graafinen suunnittelija, kääntäjä ja kuvittaja Gero Grundmann.

Näyttelyn teema on maailman meriin liittyvät uhat.

Kesällä 2017 järjestetyssä YK:n ensimmäisessä valtamerikokouksessa merten kriisiä kutsuttiin akuutiksi.

Merten ekosysteemiä uhkaa sekä merenpinnan nousu ja lämpeneminen että hiilidioksidipäästöjen aiheuttama happamoituminen. Tämän seuraukset ihmiskunnalle saattavat muodostua kohtalokkaiksi, sillä puolet hengittämästämme hapesta syntyy valtamerissä.

Valtamerten ekosysteemit ovat monin paikoin ihmisen toiminnan runtelemia. Liikakalastus, öljy- ja kaasuteollisuus, rannikoiden rakentaminen ja mereen päätyvä muoviroska vahingoittavat meriä rannikoilta kauas aavalle ulapalle. Pelkästään muoviroskaa on maailman merissä yli 150 tonnia, josta suurin osa on peräisin maalta: huonosti hoidetuilta kaatopaikoilta, kaupunkien valumavesistä, huonosti puhdistetuista jätevesistä ja roskaamisesta.

”Ei enää riitä, että me puhumme näistä ongelmista”, Pirjo Haikola sanoo. ”Meidän kaikkien pitää nyt oikeasti toimia ja tehdä parempia, valveutuneempia ratkaisuja.”


Critical Tide -näyttelyprojekti valittiin Designmuseoon avoimella haulla, joka keskittyi kriittiseen muotoiluun.

”Tavallisestihan muotoilu, teollinen muotoilu tai tuotemuotoilu, lähtee liikkeelle siitä, että pitää suunnitella jokin tuote, esimerkiksi tuoli tai pöytä tai matkapuhelin”, Haikola selittää.

”Kriittinen muotoilu puolestaan lähtee liikkeelle siitä, että on jokin asia jonka haluat sanoa, jokin viesti jonka haluat kertoa ihmisille. Siinä lopputulos siis riippuu viestistä eikä toisinpäin.”

Siksi useissa näyttelyssä nähtävistä teoksista keskitytään osallistamiseen: ottamaan ihmiset mukaan merten suojeluun ja ratkomaan erilaisia mereen liittyviä ongelmia.

Kriittisen muotoilun projektit ovat harvoin kaupallisia eikä Critical Tide -näyttelyssäkään ole esillä kovin montaa työtä, joka voitaisiin laskea tuotteeksi. Karvamatot ovat ehkä lähimpänä sellaista, Haikola arvelee.

”Siinäkin asiakkaana on enemmän ekosysteemi kuin ihminen.”

Myös merilevää käytetään jo useissa tuotteissa ja ruoassa, Haikola toteaa.

”Mutta ympäristöystävällisenä materiaalina, jonka viljely esimerkiksi poistaa vedestä liiallisia ravinteita, sitä voitaisiin hyödyntää paljon enemmän”, Haikola pohtii.


Critical Tidessa merilevää on esillä Julia Lohmannin installaatiossa Department of Seaweed, jossa yleisö pääsee seuraamaan paikan päällä, kun muotoilija rakentaa esineitä merilevästä.

Mahdollisiin ratkaisuihin keskittyvien töiden lisäksi näyttelyssä on esillä projekteja jotka tuovat esiin mereen liittyviä ongelmia, kuten esimerkiksi slovenialaisen Robertina Šebjaničin Aquatocene-ääniteos, jossa pääsee havainnoimaan vedenalaista melusaastetta, sekä näyttelyvieraita osallistavia teoksia, kuten Ocean Confessionals -koppi, jossa näyttelyvieras voi tunnustaa merta kohtaan tekemänsä synnit.

Pirjo Haikola opettaa muotoilua Melbournen RMIT-yliopistossa ja käyttää työssään usein erilaisia empatiaharjoituksia. Sellaisia kuin Critical Tides -näyttelyn Baltic Characters -testi, jonka Haikola on tehnyt yhdessä Julia Lohmannin ja Gero Grundmannin kanssa.

Harjoituksessa selvitetään kysymysten avulla, mikä Itämeren eliö vastaa parhaiten omaa luonnetta. Sen tavoitteena on saada ihminen sitoutumaan Itämeren asukkeihin sekä älyllisesti että tunnetasolla, kasvattaa empatiaa ja yhteyden tunnetta suomalaisten lähimereen.

Merten tilanteen kohentamiseksi tarvitaan nimittäin sekä järkeä että tunnetta, Pirjo Haikola sanoo: sekä tietoa että empatiaa. Hän haluaa kannustaa ihmisiä merilukutaitoisemmiksi, ymmärtämään, mistä meren ongelmat johtuvat ja mihin ne johtavat.

”Verrattuna moneen muuhun ympäristöasiaan ihmiset ovat aika vähän tietoisia siitä, mitä meressä tapahtuu. Meren muovisaaste on viime aikoina saanut paljon huomiota, mutta liikakalastus, meriveden lämpötilan nousu ja meren elinympäristön menetys ovat yhtä akuutteja ongelmia. Ja myös niihin voimme vaikuttaa.”

Haikola itse tutustui meren pinnan alla olevaan maailmaan ryhtyessään sukeltamaan. Sittemmin hän innostui sukeltamisesta jopa niin paljon, että kouluttautui sukelluksen opettajaksi.

Ja sukeltaessaan hän ryhtyi miettimään sitä, miten muotoilulla voitaisiin vaikuttaa merten suojeluun.

”Kun viettää pinnan alla paljon aikaa saa meriympäristöön ihan erilaisen henkilökohtaisen suhteen ja ongelmat huomaa paljon paremmin.”

Esimerkiksi laivoista aiheutuvaa melusaastetta ja sen vaikutusta meren eliöihin on vaikea ymmärtää ennen kuin sen on itse kuullut.

”Pinnan alla on oikeasti todella pelottavaa kun laiva menee ohi. Äänet kiirivät veden alla pitkälle ja ovat yllättävän voimakkaita.”

Tietoisuus yksin ei kuitenkaan riitä tekemään parempia valintoja, jos ihmiset eivät tunne olevansa yhtä ympäristön kanssa, Haikola toteaa. Meren kanssa se on hänen mukaansa erityisen hankalaa, sillä koemme meren paljon vieraammaksi ja enemmän itsestämme erilliseksi kuin esimerkiksi metsän.

Ympäristötietoinen muotoilu on tällä hetkellä paljon esillä. Ympäristöteemoja käsitellään luonnon, lajien ja ihmisen yhteiselon näkökulmasta esimerkiksi keväällä Milanossa avautuneessa Broken Nature -triennaalissa sekä kesäkuussa avautuneessa Ocean Plastics -näyttelyssä muotoiluun ja käsityöhön erikoistuneessa Röhsska-museossa Göteborgissa.

Pirjo Haikolan mielestä pitäisi kuitenkin tehdä paljon enemmän.

”Emme ole vielä läheskään niin pitkällä kuin voisimme olla”, hän toteaa. ”Muotoilijoidenkin täytyy ottaa enemmän vastuuta ja ottaa selvää asioista, joihin he voivat vaikuttaa. Sitä me halusimme tässä näyttelyssä korostaa.”

Haikola on omistautunut merten suojelulle työnsä puolesta, ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti myös arjessaan. Näyttelyä varten hän joutui lentämään Australiasta Suomeen, mutta kertoo muuten pyrkivänsä välttelemään lentämistä ja liikkumaan auton sijaan julkisilla tai pyörällä. Hän myös noudattaa kasvisruokavaliota.

”Siitä ei oikeastaan pääse mihinkään, että ne ratkaisut joita meidän pitäisi omassa elämässämme tehdä ovat joillekin aika radikaaleja”, Haikola toteaa.

”Mutta uskon, että merellä on vielä toivoa ja, että elämisen arvoinen tulevaisuus tällä planeetalla on mahdollinen. Sen eteen kannattaa tehdä kaikki mahdollinen.”

Critical Tide Designmuseossa 6.9.–27.10.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Numeron 42 ratkaisseet matemaatikot yllättivät: Löysivät myös numerolle 3 kauan odotetun ratkaisun

    2. 2

      Neljä vuotta sitten uusnatsipuolue Kultainen aamun­koitto sai Kreikassa 18 parlamenttipaikkaa, viikko sitten muuttomiehet veivät toimistolta kyltinkin

    3. 3

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    4. 4

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    5. 5

      Häiriköintiä kesällä Vuosaaressa tutkinut ylikomisario: Monissa tapauksissa aikuiset hakivat itse konfliktia nuorten kanssa

    6. 6

      Tjäreborgin emoyhtiö Thomas Cook horjuu konkurssin partaalla: Rahoitusneuvottelut pankkien kanssa jatkuvat

    7. 7

      Amerikkalaisten erot ovat miljardien toimiala, ja nyt sen surulliseksi mannekiiniksi on noussut Trumpin omin­takeinen lähi­piiriläinen

      Tilaajille
    8. 8

      Kalasatamaan rakennetaan Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä

    9. 9

      Miksi Suomessa ei osata puhua raiskausten syistä? Monika Fagerholm haluaa rikkoa hiljaisuuden uhrien ympäriltä

      Tilaajille
    10. 10

      HS seuraa Singaporen F1-kilpailua: Hamilton pitää kärkisijaa, Bottas yhdeksäntenä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Seitsemän päivää ja kymmeniä miljoonia kuolleita – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten itäblokki aikoi laittaa läntisen Euroopan polvilleen ydinaseilla

      Tilaajille
    2. 2

      HS:n erikoisartikkeli vie matkalle yhteen maailman syrjäisimmistä paikoista, jossa juodaan sulavien jäävuorten vettä ja syödään raakaa hylkeenmaksaa

      Tilaajille
    3. 3

      Yhdysvalloissa muhii poliittinen skandaali, johon kytkeytyvät Trump, Ukraina ja sala­peräinen ilmi­antaja – Tästä on kyse

    4. 4

      ”En olisi voinut kuvitella, että vielä joskus asun noiden jättiläisten kanssa”, paljastaa Saija Saarela ajatelleensa miehensä Ilkka Mattilan 400 kiloa painavasta kaiutinparista

    5. 5

      Palvelukeskuksen dementoitunut asukas ei enää tunnista omaisiaan, mutta tämän 230-kiloisen ja karvaisen vakiovieraan hänkin muistaa tavanneensa

    6. 6

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    7. 7

      Jennifer Lopez käytti niin tyrmäävää mekkoa, että Googlen oli pakko kehittää kuva­haku­palvelu – nyt laulaja kohahdutti samassa asussa Milanon muoti­viikoilla

    8. 8

      Onko Sitra jälleen uusi todiste poliittisista virka­nimityksistä? Kataiselle hävinnyt Wilenius ihmettelee, miksi haku piti järjestää, jos paikalle haluttiin poliitikko verkostoineen

    9. 9

      Televisiosarja M/S Romantic sai oman faniristeilyn: Yllättäen laivalle saapuneet ”Jocke” ja ”Gusu” otettiin vastaan huutomyrskyllä

    10. 10

      Jos edes holokaustin muisto ei saa ihmisiä järkiinsä, mihin Eurooppa on menossa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    2. 2

      Huippututkija keräsi mainetta ja hänestä tehtiin jopa Barbie, kunnes joku keksi käydä läpi ansio­luetteloa

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      ”Pirtua suoneen”, ”verinäyte krapulassa” – lääkäriopiskelijoiden alkoholikeskeinen bilekulttuuri yllätti uuden opiskelijan

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Sänkyyn kelpaa kuka vain, mutta puolisoksi mies haluaa terävän naisen – Laaja tiede­artikkeli kertoo, mikä on älyn merkitys parin­muodostuksessa

      Tilaajille
    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Toimittaja Sanna Ukkola ilmoitti irtisanoutuvansa Ylestä, jatkaa kuitenkin juontajana vuoden loppuun asti: ”On tiettyjä asioita, jotka ovat kumuloituneet”

    11. Näytä lisää