Kulttuuri

Kersti Juva keksi suomen kieleen sanan örkki, ja nyt hän kertoo, miksi yksin­kertaistenkin sanojen kääntäminen englannista suomeen on usein moni­mutkaista

Suomentaja Kersti Juva on kääntänyt kirjallisuutta englannista suomeen yli viisikymmentä vuotta. Nyt hän kokosi yksiin kansiin asiat, jotka kahdessa erilaisessa kielessä eniten askarruttavat ja riemastuttavat.

Sanakirjassa kaikki näyttää selkeältä. Englannin forest on suomeksi metsä ja winter on talvi.

Paitsi ettei se olekaan niin yksinkertaista. Suomentaja Kersti Juva, 70, vetää syvään henkeä ja alkaa selittää.

”Kun britti ajattelee talvea, hän ajattelee vuodenaikaa, joka on märkä, lehdetön, kurja ja kurainen. Suomessa kasvaneelle talvesta tulee mieleen yleensä lumi, joka on pehmeää, valkeaa ja valoisaa.”

”Samalla tavalla on metsän laita. Britanniassa ihmisillä ei ole siihen samanlaista suhdetta kuin täällä, ja siksi metsään liittyvät lähinnä villieläimet, hyönteiset ja rosvot. Suomalaiselle metsän synonyymi taas on perinteisesti Impivaara. Se on tuttu rauhan ja turvan tyyssija.”

Esimerkit antavat osviittaa siitä, mistä Juvan vasta ilmestynyt Löytöretki suomeen -teos kertoo.

Yli 400-sivuinen kirja on sukellus siihen, mikä tekee kielestä, tässä tapauksessa suomesta, ainutlaatuisen. Apuvälineenä monitahoisen asian selvittämisessä on toinen kieli, tässä tapauksessa englanti.

Toisiaan peilaten nämä kaksi kieltä ovat olleet Juvan välineinä yli viisikymmentä vuotta, liki sadan romaanin, näytelmän ja muun teoksen suomennostyössä.

Juva tunnetaan eritoten brittiklassikoiden kuten Charles Dickensin, Jane Austenin, J. R. R. Tolkienin ja A. A. Milnen suomentajana, ja sellaista kirjallisuutta hän mieluiten kääntääkin.

”Pidän vaikeista kirjoista, joiden kanssa voi sekä kamppailla että viihtyä kuukausia – kääntäminenhän on hyvin hidasta työtä.”

Juva huomauttaa kuitenkin, että luki ensimmäisen englanninkielisen romaaninsa, ”jonkun viihdekirjan” vasta abiturienttina.

”Siitä siirryin Agatha Christieen. Voi sanoa, että hän opetti minulle englannin kielen!”


Toki Juva opiskelikin englantilaista filologiaa ja on 1980-luvulta asti asunut Britanniassa ainakin osan vuotta.

Englanti on ollut pitkään myös kotikieli, sillä Juva on naimisissa brittiläinen kirkkohistorioitsijan Juliette Dayn kanssa.

Uutta kirjaansa Juva kutsuu kahvipöytä- tai vessakirjaksi.

Ei visuaalisuuden takia (opus on kuvaton), vaan koska se koostuu liki kokonaan sadoista lyhyistä käännösesimerkeistä.

Siksi sitä voi ruveta lukemaan oikeastaan mistä kohdasta hyvänsä, jättää kesken ja palata taas.

Yhtenä päivänä voi tutustua siihen, miten eri tavalla suomessa ja englannissa rakennetaan virkkeitä, toisena pohtia vivahteita, joita liittyy aikamuotoihin, sanajärjestykseen ja viittaussuhteisiin.

Tai vaikka sitä, miten monella tavalla sanan can voi suomentaa.

”Kirjan pohjana on oikeastaan kaikki, mitä olen vuosien varrella kääntäessäni vaistonnut ja miettinyt, mutta suuri innoitus oli 2004 ilmestynyt Iso suomen kielioppi. Sen tapa jäsennellä kieltä oli minusta miellyttävä ja järkevä, ja siksi käytin kirjassani samanlaista esitystapaa”, Juva selvittää.

Aiheitaan hän on käsitellyt vuosien varrella monesti, esimerkiksi nuorempia suomentajia kouluttaessaan.

Kirja alkoi kuitenkin hahmottua vasta 2014, kun Suomen kulttuurirahasto myönsi hänelle Eminentia-apurahan elämäntyön kokoamiseen.


Juva valitsi käännöstensä joukosta kolmekymmentä, joista oli mahdollista luoda digitaalinen, sekä raakakäännöksen että lopullisen käännöksen sisältävä aineisto.

Niistä hän etsi esimerkit, jotka nyt valottavat kirjan kuutta pääteemaa.

Kaikki ne esittelevät suomen kielen eri puolia ja sitä, miten omalaatuisesti se – niin kuin englantikin, tai mikä tahansa kieli – maailmaa hahmottaa.

”Tarkoitus on saada lukija oivaltamaan, mistä kielen käyttämisessä on kyse”, Juva sanoo. ”Tajuamaan se, että eri kielissä asioiden ilmaisemiselle on aivan erilaisia keinoja.”

Kahden kielen välillä työskenteleminen on koko ajan tutumpaa yhä useammalle. Osaamme kieliä, tai siis olemme osaavinamme.

Tämäkin on iso syy Löytöretki suomeen -kirjan taustalla, ja siitä puhuessaan Kersti Juva suorastaan kiihtyy.

Amatöörikääntäminen lisääntyy monessa ammatissa, ja englannin kieli valtaa alaa arjessa. Juuri se hämärtää käsitystä kielten perustavista eroista, puhumattakaan sävyjen, tyylien vivahteista.

Sellaiset tutut englannin sanat kuin love ja hate kattavat oikeastaan varsin eri asioita kuin rakastaa ja vihata.

Siksi esimerkiksi Nalle Puh -kirjan Nasu ei Juvan käännöksessä vihaa sitä, että hän jatkaisi surullisena olemista. Suomessa se sanotaan toisin: Nasusta on kurjaa jos hän jäisi surulliseksi.


Toisaalta englannin must-sanalla riittää suomessa adverbivastineita, kaikilla eri vivahde: väistämättä, väkisinkin, vääjäämättä, välttämättä.

Niistä pitäisi osata valita kulloiseenkin tilanteeseen, tyyliin ja tunnelmaan sopivin.

”Toki kaiken voi kääntää hyvin yksinkertaisesti, mutta silloin hukataan suomen omia ilmaisukeinoja”, Juva sanoo.

Se on hänestä myös yhteiskunnallinen kysymys (Suomen lisäksi monessa muussakin maassa). Englannin kielen valta äidinkielen yli lisää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

”Siksi meidän on pidettävä huolta siitä, ettemme heikennä omaa ilmaisuamme.”

Löytöretki suomeen avaa kielemme omintakeisuutta monesta suunnasta. Yksi suuri ero englannin ja suomen välillä on Juvan mukaan se, ettei englannissa ole ”oikeastaan kielioppia lainkaan”.

”Se ikään kuin koostuu fraasipalikoista, joita asetellaan peräkkäin. Jotta puhuminen sujuu, on tiedettävä, mikä palikka minkäkin perään sopii”, hän sanoo. ”Siinä on valtavasti opettelemista.”

Englanninkielisissä lauseissa sanajärjestys on aina sama: subjektia seuraa verbi, sitten objekti (joku tekee jotakin).

”Näin voi toki lauseita kääntää suomeksikin, mutta silloin ei oteta huomioon sitä, että meillä koko kielellinen järjestelmä rakentuu taivutusmuotojen takia eri tavalla”, Juva huomauttaa

Koska meillä sanajärjestys vaihtelee, Jim söi omenan tai Omenan söi Jim tarkoittavat jotakuinkin samaa, emmekä aina ymmärrä, miksi se voi tuntua toisen kielen puhujasta oudolta.

Suomessa sanajärjestyksellä hoidetaan myös se, mitä englannissa ajavat artikkelit a ja the, eli se, onko kyse tutusta vai tuntemattomasta asiasta.

Ja sitten ovat vielä eksisten­tiaalilauseet, joita Juva pohtii kirjassaan pitkään. Siis mallia jossakin on jotakin.

Suomeksi sanomme esimerkiksi: Mökissä on pimeää, Autossa vallitsi hiljaisuus, Minulla on kengät.

”Sellaisia ei ole englannissa! Samat asiat ilmaistaan aivan toisin: The lodge was dark, There is silence in the car, I have shoes.”

Mitä tällaiset kielelliset erot sitten tarkoittavat?

Seuraako erilaisista sanajärjestyksistä ja pronominien käytöstä se, että suomalaiset ja englantilaiset katsovat maailmaa eri tavoin?

Tällaisia teorioita on 1900-luvun kielitieteessä esitetty, ja kyllä Juvakin kielen ja maailmankuvan suhdetta sivuaa. Hänestä on esimerkiksi ilmeistä, että ”suomessa hahmotetaan huomiopiiriä ja suuntaa vivahteikkaammin kuin englannissa”.

Toisaalta hän ei usko, että suomen kielen ominainen tapa häivyttää tai kiertää minä-muotoista ilmaisua tarkoittaisi, että olemme jotenkin ujoja: ”Käsityksemme toimijasta/subjektista on vain erilainen”, hän kirjoittaa.

”En todellakaan kannata sitä Sapirin–Whorfin hypoteesia, että kielen rakenne vaikuttaisi ajatteluun”, hän sanoo.

”Pikemminkin kyse on monimuotoisuudesta: punatulkulla on punainen vatsa ja harakalla pitkä pyrstö, mutta lintuja ne molemmat ovat.”

Juuri siksi kääntäminenkin on ylipäätään mahdollista.

Kahdessa kielessä maailmaa katsotaan eri näkökulmista, mutta kun eron ymmärtää ja ottaa huomioon, voi kohdetta kuvailla niin, että lopputulos on sille uskollinen.

Syvä kiinnostus kieleen saa kysymään, olisiko Kersti Juva voinut ajatella myös toisenlaista työtä sen parissa, siis tutkijana tai opettajana.

”Voisin ehkä ollakin tutkija, ellei suomen kielen opetus 1960-luvun lopulla Helsingin yliopistossa olisi ollut niin tylsää”, hän arvelee.

”Äännehistorian monisteet eivät kiinnostaneet niin paljon, että olisin jäänyt suomen kielen laitokselle, kun Eila Pennanen nappasi olkapäästä ja houkutteli kääntäjäkurssille.”

Siitä alkoi ura, ja jo 25-vuotiaana Juvasta tuli J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -trilo­gian suomentaja. Kaksi ensi osaa syntyivät yhdessä Pennasen kanssa, kolmannesta hän vastasi kokonaan itse.


Nyt Juva ajattelee, ettei hänen mielenlaatunsa olisi varmaan sopinutkaan tutkijalle. Tai kirjailijalle, joka oli opiskelijan toinen hatara tulevaisuudenhaave.

”Jälkeenpäin ajatellen olen liian kärsimätön kumpaankin ammattiin. Halusin kirjailijaksi, vaikken ikinä kirjoittanut mitään tai edes jaksanut tarkkailla ympäristöäni niin, että olisin saanut aiheita.”

Tavallaan hän päätyi kuitenkin kirjailijaksi: kirjoittamaan uudelleen toisten kirjoittamia teoksia. Sillä sitähän kaunokirjallisuuden kääntäminen on!

”Arvelen, että kääntäjänä olen onnistunut tuottamaan suomalaisten kirjahyllyihin paljon korkeatasoisempaa kirjallisuutta kuin jos olisin itse ryhtynyt kirjailijaksi. Eikä ole tarvinnut keksiä mitään!”, Juva nauraa.

Se ei tosin pidä ihan paikkaansa. Tuleehan kääntäjälle eteen termejä ja käsitteitä, joille ei ole suomessa vastineita, ja silloin ne on luotava itse.

Juvan kehittämiä ovat ainakin pihatie (drive) ja aitaporras (stile), samoin Sormusten herrassa olennainen örkki (orc).

”Siitä olen todella ylpeä ja iloinen”, hän sanoo.

”Örkkiä alettiin heti käyttää, ja se levisi niin kuin uuden sanan pitääkin: ei ylhäältä annettuna vaan ihmisten välisessä dialogissa, elävässä kielenkäytössä.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kuka?

Kersti Juva


 Suomentaja, syntynyt vuonna 1948.

 Kääntänyt englannista suomeen satakunta romaania, näytelmää, kuunnelmaa ja muuta teosta, muiden muassa J. R. R. Tolkienin, William Shakespearen, Charles Dickensin, Jane Austenin, A. S. Byattin ja Jayne Anne Phillipsin teoksia.

 Valtionpalkinto 1976, Suomi-palkinto 1998, Agricola-palkinto 1999, Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinto 2006.

 Taiteilijaprofessori 2008–13.

 Itä-Suomen yliopiston kunniatohtori 2014.

 Johtaa Koneen säätiön rahoittamaa Suomentajat lukijoiden luo -projektia 2018–19.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moni haksahtaa lisäravinteisiin, vaikka hyödyt ovat usein olemattomia – Nämä harvat lisäravinteet ovat oikeasti hyödyksi

    2. 2

      Helsingin yliopiston ravintolat lopettavat naudanlihan tarjoilun

    3. 3

      Erja ja Timo Noroviita haluaisivat adoptoida Zirak Bayatin, 33, sillä miestä uhkaa käännytys Irakiin – adoptiolaki on iän suhteen selvä, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Kun laki kielsi tyttöjen sukuelinten silpomisen, kenialaiset alkoivat silpoa yhä nuorempia: ”Normaali osa naisen elämää”, sanoo ylpeä ympärileikkaaja

      Tilaajille
    5. 5

      Rakennusyhtiön mukaan Pasilasta tulee Triplan avulla Helsingin uusi sydän – Asiantuntijat kertovat, miksi niin ei käy

    6. 6

      Yhä harvempi nuori aikuinen pääsee kiinni omistus­asuntoon, ja se mullistaa heidän talousnäkymänsä

      Tilaajille
    7. 7

      Vapaa seksi ja huumesekoilut jättivät jäljet paratiisisaaren lapsiin, yksi Hydran hippiajan lapsista oli Leonard Cohenin kasvattivauva

      Tilaajille
    8. 8

      Trump pyysi Erdoğania lopettamaan hyökkäyksen Syyriaan ja kertoi asettavansa Turkille pakotteita: ”Olen valmistautunut tuhoamaan Turkin talouden nopeasti”

    9. 9

      Fingerpori-elokuva saattaa naurattaa, jos ei ole koskaan nähnyt kyseistä sarjakuvaa

    10. 10

      Hyväkuntoiset, säilytettäväksi määrätyt vaahterat vedettiin matalaksi Meilahdessa – YIT: ”Tällainen inhimillinen erehdys”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    2. 2

      Vantaan perussuomalaisten erottama Tanja Vahvelainen harkitsee oikeustoimia

    3. 3

      Ilkeä puhetapa on luikerrellut parisuhteisiin, sanoo parisuhdekouluttaja: ”Harmaannuttaa paljon pariskunnan välejä ja ilmapiiriä”

      Tilaajille
    4. 4

      Trump pyysi Erdoğania lopettamaan hyökkäyksen Syyriaan ja kertoi asettavansa Turkille pakotteita: ”Olen valmistautunut tuhoamaan Turkin talouden nopeasti”

    5. 5

      Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut

      Tilaajille
    6. 6

      Moni haksahtaa lisäravinteisiin, vaikka hyödyt ovat usein olemattomia – Nämä harvat lisäravinteet ovat oikeasti hyödyksi

    7. 7

      Uutta tietoa Kuopion kouluhyökkäyksen tutkinnasta: Hyökkääjää epäillään myös törkeän väkivaltarikoksen valmistelusta

    8. 8

      ”Aamulla laitoin viestin Wilmaan: nukkui pois” – Helsinkiläiset kertovat kommelluksistaan Wilma-järjestelmässä

    9. 9

      Rakennusyhtiön mukaan Pasilasta tulee Triplan avulla Helsingin uusi sydän – Asiantuntijat kertovat, miksi niin ei käy

    10. 10

      Pasilan Triplan viimeistelytyöt eivät valmistu ajoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    6. 6

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    7. 7

      Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi? Kerro mielipiteesi

    8. 8

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    9. 9

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää