Kulttuuri

Hirveyksiä tehneen lahko­johtaja Maria Åkerblomin tarina sai ohjaajan liikuttumaan – Zaida Bergroth kuvaa dramaattisia hahmoja

”Miesten maailmaan piti vain sopeutua”, elokuvaohjaaja Zaida Bergroth kertoo uransa alkuajoista. Nyt naiset ovat hänen mielestään löytäneet voimaa toistensa auttamisesta.

Töölöläisasunto Tunturikadulla on täynnä orkideoita. Kuvataiteilijaäiti maalaa olohuoneessa. Katosta riippuu kolme lintuhäkkiä, joissa on kanarialintuja, undulaatteja ja seeprapeippoja. Huoneessa on myös akvaario. Kaiken keskellä melskaavat kissat Tuhka ja Timantti.

Joskus kissat nukkuvat lintuhäkin päällä. Silloin voi käydä niin, että lintu kuolee sydänkohtaukseen silkasta pelosta. Kaksi pientä vaaleaa tyttöä hautaa lintuja kerrostalon sisäpihalle hartain menoin.

Elokuvallinen kohtaus on peräisin ohjaaja Zaida Bergrothin lapsuusmuistoista. Sen tunnelmassa on jotain samaa kuin Bergrothin elokuvissa, jotka ovat samaan aikaan hurjia ja koskettavia sekä vahvan visuaalisia.

Viimeisimmän ohjauksen, Marian paratiisin, tummasävyisyys ja intensiivisyys herätti huomiota Toronton elokuvajuhlilla, missä se sai maailman ensi-iltansa perjantaina 6. syyskuuta.

Elokuva on osittain fiktiivinen tulkinta karismaattisen lahkojohtaja Maria Åkerblomin tarinasta.

Åkerblom tuli köyhistä oloista ja hänen lapsuutensa oli täynnä hylkäämiskokemuksia. 1920-luvulla hän keräsi ympärilleen uskollisen seuraajajoukon, joka uskoi Åkerblomin saavan viestejä Jumalalta. Moni luopui koko omaisuudestaan Åkerblomin hyväksi. Kun Åkerblom pakeni poliisia Kokkolasta, lahko asettui asumaan Helsingin Meilahteen, Villa Toivolaan.

Torontossa elokuvan tekijäjoukko oli mukana kahdessa loppuunmyydyssä näytöksessä. Toisessa näytöksistä yleisön joukosta esittäytyi yllättäen suomalaissukuinen nainen, joka kertoi isovanhempiensa asuneen Villa Toivolassa viiden lapsensa kanssa. Lopulta perhe oli paennut kartanosta. Yksi perheen lapsista oli yleisössä istuneen naisen isä.

”Nainen kiitti elokuvasta, mutta sanoi olevansa sen jälkeen myös pois tolaltaan. Hän oli juuri saanut tietää tästä osasta sukunsa historiaa. Se oli mieleenpainuva kohtaaminen”, Bergroth kertoo.

Bergroth päätyi elokuvan ohjaajaksi elokuvan tuottajien Kaisla Viitalan ja Daniel Kuitusen pyynnöstä. Ohjaajaa kiinnosti Maria Åkerblomin ristiriitainen hahmo ja mysteeri, joka häntä ympäröi.

Åkerblom tuli ankeista oloista. Vaikka hän teki hirvittäviä asioita, Bergroth näkee Åkerblomin toiminnan takana vaikuttaneen valtavan tragedian. Se on ohjaajasta sydäntä särkevää.

”Hän ei ollut saanut rakkautta ja hyväksyntää. Kun hän yhtäkkiä löysikin keinon saada niitä ja siitä tuli hänen voimansa, niin kuinka hän olisi siitä enää voinut irrottautua? Hän jäi roolinsa vangiksi, ja se liikuttaa minua hirveästi.”

Marian paratiisi kuvaa taitavasti rakkauden ja vallan välistä suhdetta. Sama tematiikka on nähtävissä myös Bergrothin muissa elokuvissa, varsinkin Hyvässä pojassa ja Miamissa.

”Mikään ihmissuhde ei ole valta-asetelmista vapaa. Kuuluu niiden luonteeseen, että valta-asetelmat muuttuvat.”

Elokuva kertoo Åkerblomista tämän nuoren suojatin, Salomen, näkökulmasta. Åkerblom jää yhä arvoitukseksi, sillä elokuva on ennen kaikkea Salomen tarina.

Salomen kokemaan ihailuun on monen helppo samastua. Nuoruudessa voi olla houkuttelevaa heittäytyä jonkun itsevarmemman vietäväksi.

”Minua kiinnostaa ihmisen halu tulla hurmatuksi, ja siten vapautua kaikesta vastuusta. Mitä epävarmempi on, sen alttiimpi on vahvan ja karismaattisen ihmisen vetovoimalle.”

Åkerblom oli lahkojohtajana poikkeuksellinen. Hän vietteli ihmisiä taikapiiriinsä käyttäen apunaan myös seksuaalista vetovoimaansa.

1920-luku oli lahkolaisuuden kulta-aikaa Suomessa. Bergrothin mielestä on selvää, että Suomen sisällissota oli jättänyt jälkeensä paljon traumaattisia ihmisiä ja monelle oli siksi otollinen aika hakea lahkoista turvaa ja suuntaa elämälleen.

Seuraavaksi Bergroth ohjaa elokuvan Tove Janssonista. Toven kuvaukset alkavat tammikuussa 2020. Jokin aika sitten Bergrothille selvisi, että Maria Åkerblomin ja Tove Janssonin välillä on yllättävä yhteys.

”Luin kirjan, jossa eri ihmiset muistelevat Tove Janssonia. Siinä Janssonin pikkuveli kertoo, että yhdessä heidän suosikkileikeistään Tove Jansson esitti Maria Åkerblomia, joka aina karkasi eri paikoista. Pikkuveljet esittivät poliiseja, jotka jahtasivat häntä.”

Tove sijoittuu 1940–1950 -lukujen taiteilijapiireihin, tupakansavun ja jazzin täyttämiin rientoihin, ja se kuvataan enimmäkseen Helsingissä. Elokuvan tapahtuma-aikaan Tove Jansson oli 30–40-vuotias nuori taiteilija, joka rakastui teatteriohjaaja Vivica Bandleriin.

Elokuvaa varten Bergroth on alkanut opiskella ruotsia. Tovesta tulee nimittäin ruotsinkielinen, ja ohjaaja haluaa ottaa kielen kunnolla haltuun.

Tove Jansson on monelle tärkeä hahmo. Pelottaako elokuvan saama vastaanotto?

”Onneksi minulla on nyt ollut niin paljon töitä elokuvan parissa, että pelolle ei ole juuri jäänyt sijaa. Mutta kyllä se tulee sellaisena aamuöisenä tunteena.”

Kun Zaida Bergroth oli vuoden ikäinen, taidemaalariäiti Marjatta Tapiola ja lääkäri-isä Ville Bergroth erosivat. Zaida ja isosisko Aina muuttivat äidin kanssa Töölöön. Elämä oli osittain boheemia, karnevalistista kaaosta ja lapselle kiehtovia maailmoja. Mutta toisaalta Bergroth kertoo, että häneltä ja Aina-siskolta vaadittiin aina paljon vastuullisuutta.

”Äiti saattoi sanoa meille aamulla kun piti mennä kouluun, että on törkeää herättää lapsia näin aikaisin, että älkää menkö, vaan jääkää nukkumaan! Samaan aikaan hän kuitenkin odotti, että koulu hoidetaan erinomaisen hyvin.”

Bergrothin siskosten molemmissa kodeissa katsottiin paljon elokuvia.

”Halusimme Ainan kanssa katsoa Hitchcockin Psykon. Äiti suostui näyttämään sen meille, kun olimme ala-asteella. Katsoimme elokuvaa vanhalta VHS-nauhurilta. Äiti laittoi elokuvan pauselle aina ennen hirveimpiä suihkukohtauksia ja muita.”

Elokuvan ollessa pysäytettynä äiti kuvaili, mitä seuraavaksi tulisi tapahtumaan. Samalla hän kertoi, että heti kuvarajan ulkopuolella seisoivat ainakin ohjaaja, äänittäjä ja kuvaussihteeri klaffeineen.

”Se, että nuo henkilöt luovat sen maailman meille, tuntui minusta mahtavalta! Se oli maaginen, pieni herätys, joka vetosi minuun.”

Billy Wilderin Auringonlaskun katu ja Ingmar Bergmanin Fanny ja Alexander ovat Bergrothille tärkeitä elokuvia.

”Oma luonteeni on sisälläpitävä ja sovitteleva. Nautin elokuvista, joissa on isoja, dramaattisia tapahtumia. Oudolla terapeuttisella tavalla se purkaa minussa jotain. Tämä ehkä selittää omien elokuvieni hahmoja. He meuhkaavat elokuvissani minunkin edestäni.”

Täytettyään viisitoista Bergroth sai syntymäpäivälahjaksi videokameran. Sen jälkeen kamera kulki aina olalla mukana.

Hän kuvasi kotibileitä ja perhejouluja. Myös monilla rock-keikoilla ”musta mytty nurkassa, joka tupakoi ketjussa” oli tuttu näky.

”Nuoruuden poikaystäväni soitti His Infernal Majesty -bändissä, josta myöhemmin tuli HIM. Kuljin kamerani kanssa pikkubaarien keikoilla mukana.”

Sisarukset Aina ja Zaida oppivat vastuullisiksi jo hyvin nuorina. Siksi taidemaalariäiti Marjatta Tapiola uskalsi jättää lukiolaiset Helsinkiin asumaan kahdestaan, kun hän lähti Sysmään remontoimaan kotitaloaan.

”Olimme tottuneet siihen, että elämä kulki äidin näyttelyiden mukaan. Kun näyttely lähestyi ja meillä oli äidille asiaa, piti osata koputtaa ovelle oikeaan aikaan. Yhtäkkiä olimmekin kahdestaan. Kaverimme kyläilivät meillä paljon. Se oli ihanaa aikaa.”

Torkkelin kuvataidelukiossa Bergroth alkoi haaveilla elokuvaajan ammatista. Välivuoden jälkeen hän lähti Prahaan vuodeksi opiskelemaan elokuva-alaa. Siellä hän huomasikin haluavansa ohjaajaksi: hänellä oli omia tarinoita, joita hän halusi kertoa.

Taideteollisen korkeakoulun elokuvalinjalle Bergroth pääsi 20-vuotiaana, ensimmäisellä yrittämällä.

Ohjaaja kertoo, että muutos elokuva-alalla on ollut valtava verrattuna siihen, minkälaiset kirjoittamattomat säännöt alalla vallitsivat 22 vuotta sitten, kun hän alkoi opiskella.

”Kyllä se oli miesten maailma ja siihen piti vain sopeutua. Tein siinä maailmassa parhaani. Nyt tuntuu uskomattoman vanhanaikaiselta, että olen hyväksynyt sen lainalaisuudet.”

Silloinkin oli yksittäisi naisohjaajia, joita Bergroth ihaili, ja joista hän sai voimaa, kuten Pirjo Honkasalo ja Auli Mantila.

”Vasta nyt tuntuu siltä, että naiset ovat löytäneet voimaa toistensa auttamisesta. Tämä on niin kilpailtu ala, että tunnistan häpeäkseni sen, miten aikaisemmin yritin vain yksinäni puskea omia projektejani läpi.”

Muutos johtuu Bergrothin mielestä siitä, että jotkut viisaat ja rohkeat nostivat asian pöydälle. Rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta vastaan alettiin taistella yhdessä.

Bergroth sanoo, että elokuva-alan opiskelijoissa naisia on ollut jo pitkään yhtä paljon kuin miehiäkin.

”Stoppi uralle on tullut ehkä siinä, että rahoitusta ensimmäiselle elokuvalle on ollut vaikea saada.”

Bergrothin mukaan sekin vaikuttaa paljon, että sekä naisia että miehiä olisi tasapuolisemmin joka portaassa. Hänen mielestään on selvää, että jos ohjaaja, tuottaja ja rahoittajat ovat kaikki miehiä, he myös samastuvat miehistä kertoviin elokuviin.

”Se tapahtuu varmaan väistämättä.”

Hänen mukaansa tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti. Naiset kannustavat alalla toisiaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuonna 2010 perustettu elokuvatuotantoyhtiö Tuffifilms, jossa vaikuttavat muun muassa Selma Vilhunen ja Jenni Toivoniemi.

Ohjaajana Zaida Bergroth nauttii eniten siitä, kun kuvauksissa tapahtuu näyttelijöiden kanssa jotain yllättävää, joka tuntuukin juuri oikealta. Tai kun leikkaamossa keksitään, miten jokin tärkeä hetki saadaan heräämään eloon.

Näitä Bergroth kuvaa hetkiksi, joina ”elokuva alkaa itse kertoa itseään”.

Bergroth tunnetaan psykologisesti tarkkanäköisistä draamaelokuvistaan. Kiinnostaisiko häntä jonain päivänä kokeilla jotain muuta tyylilajia? Esimerkiksi komediaa?

”Yksi vanha ystäväni muistutti, että lukioaikana halusin tehdä action-elokuvia. Jokin siinäkin maailmassa kiehtoo. Näin juuri uuden Terminator-elokuvan trailerin, jossa Linda Hamilton tulee järjettömän aseen kanssa ja alkaa tulittaa, ja minua nauratti ääneen. Komediahan olisi aivan ihanaa! En sitten tiedä kuinka vinoon tai mustaan se taipuisi.”

Marian paratiisin ensi-ilta on elokuvateattereissa 4. lokakuuta.

Kuka?

Zaida Bergroth


  Elokuvaohjaaja syntyi 8. helmikuuta 1977.

  Valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2004.

  Ohjannut lyhytelokuvat: Hiukset (1998), Veera (1998), Lasileuka (2004), Heavy Metal (2007) ja Kunnanjohtaja (2007).

Ensimmäinen kokopitkä elokuva Skavabölen pojat ilmestyi vuonna 2009. Elokuva palkittiin parhaan käsikirjoituksen Jussi-palkinnolla.

  Ohjannut sen jälkeen kolme kokopitkää elokuvaa: Hyvä poika (2011), Miami (2017) ja Marian paratiisi (2019).

  Marian paratiisi sai maailman ensi-iltansa Toronton elokuvajuhlilla 6. syyskuuta, 2019. Suomessa elokuvan ensi-ilta on 4. lokakuuta.

  Ohjaa seuraavaksi elokuvan Tove Janssonista. Ruotsinkielisen Tove-elokuvan kuvaukset alkavat tammikuussa 2020.

  Sai vuonna 2018 elokuvataiteen valtionpalkinnon.

  Asuu Helsingissä avomiehensä Jarno Lindemarkin ja lapsensa kanssa.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutuu Yleltä

    2. 2

      Asukas siirsi kaupungin asunnon vuokra­oikeuden omalle vanhemmalleen ja takasi tälle leppoisan elämän

    3. 3

      Päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen amerikkalaisen Daytonin pormestari rukoili pelastusta kaupungilleen – Vastaus tuli Suomesta

      Tilaajille
    4. 4

      Nuori kirurgi poisti vuonna 1995 esimiehensä käskystä elimiä elävältä mieheltä, nyt Enver Tohti kiertää maailmalla kertomassa Kiinan elin­ryöstöistä

    5. 5

      Espoolaislähiöstä kuuluu kummia: Betonin keskelle nousee ravintoloita, joihin vaelletaan ympäri Helsingin seutua

    6. 6

      HS-analyysi: Hallitus aikoo kammeta Suomen hiili­neutraaliksi 15 vuodessa, budjetti­riihen jälkeen edes vihreiden Ohisalo ei kehdannut hehkuttaa ilmasto­päätöksiä

    7. 7

      Istumme nykyään liikaa, ja se painaa keskivartalomme kasaan – Viisi helppoa liikettä saavat vatsan ja pakarat jälleen kuntoon

      Tilaajille
    8. 8

      Pääministeri Justin Trudeau joutui kovan kritiikin kohteeksi vanhasta valokuvasta, jossa hän käytti rasistista meikkiä – ”Ei lainkaan arvostelukykyä”

    9. 9

      Päiväkoti ei ollutkaan mikään leikkimielinen trippi

    10. 10

      Menestyshanke käänsi suomalaisten itsemurhat laskuun, mutta sen jälkeen tehtiin ”hirveä virhe” – Emeritusprofessori Jouko Lönnqvist tuntee pimeimmät puolemme

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    2. 2

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    3. 3

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    4. 4

      Talouslehti Financial Times vetoaa: Kapitalistinen järjestelmä on nollattava

    5. 5

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    6. 6

      Toimittaja Sanna Ukkola irtisanoutuu Yleltä

    7. 7

      Pääministeri Antti Rinne kertoi tiistaina vitsin, joka kuvaa karusti hänen hallituksensa linjaa

    8. 8

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    9. 9

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    10. 10

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    6. 6

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    7. 7

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    8. 8

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    9. 9

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    10. 10

      Ratsastajat ovat aiempaa isompia, ja moni talli on päätynyt asettamaan paino­rajoja: ”Aihe on monelle yli 40-vuotiaalle naiselle hirvittävän herkkä”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää