Tallinnassa on nykytaiteen supersyksy – uusin taidekeskus avattiin yli satavuotiaalle sukellusvenetelakalle

Tallinna. Tallinnan uusimman taidekeskuksen nimi Kai tarkoittaa suomeksi laituria. Se on oiva nimi yli satavuotiaaseen sukellus­venetehtaaseen perustetulle nykytaiteen monitoimitilalle.

Perjantaina avajaisia viettänyt Taidekeskus Kai sijaitsee trendikkäällä Noblessnerin alueella, joka on kiinnostava yhdistelmä vanhaa ja modernia arkkitehtuuria, paikallisia yrityksiä, asuinkortteleita ja kulttuurielämää.



Tsaarin rakennuttaman, tanskalaisten suunnitteleman hallin sisällä on rakennettu 12 sukellusvenettä. Myöhemmin hallissa on korjattu laivoja. Laivankorjaustoiminta jatkui aina viime vuoteen asti.

Nyt Itämeren rannalla seisova rakennus on kunnostettu alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittavalla tavalla moderniksi nykytaiteen monitoimitilaksi. Sisältä löytyy näyttelytila, auditorio, ja toimisto- ja kokoustiloja.

Keskuksen toiminnan avaa Hanna Laura Kaljonhttps://www.hs.fi/haku/?query=hanna+laura+kaljon kuratoima Let the Field of your attention... soften and spread out -näyttely, jossa laskeudutaan talven syleilyyn. Näyttelyn päätilassa ei ole lainkaan keinotekoista valaistusta. Ikkunoiden lisäksi valoa saadaan öljylampuista, jotka sytytetään auringonlaskun jälkeen.

Näyttelyn aikataulu elää iltojen pitenemisen mukaan. Kun avajaisiltana aurinko laski noin puoli kahdeksalta illalla, viimeisenä näyttelypäivänä pimeys saapuu jo kello 15.30.

Kaljon mukaan näyttely ­­herää oikeastaan henkiin vasta auringonlaskun jälkeen.

Kaljo kehottaa tutkailemaan italialaisen Andrea Magnanin https://www.hs.fi/haku/?query=andrea+magnaninpiirustuksia öljylampun läikkeessä: valon ja kerroksisten piirrosten vuorovaikutus antaa mahdollisuuden tulkitsijan vapaalle assosiaatiolle. Pimeys antaa oikeutta myös tanskalaisen Marie Kølbaek Iverseninhttps://www.hs.fi/haku/?query=marie+k%C3%B8lbaek+iversenin videoteosryhmälle Io/I.

Kaljo suosittelee kävijöitä kokemaan näyttelyn kahdesti: valoisaan ja pimeään aikaan. Pääsylippu ­oikeuttaakin kahteen sisäänpääsyyn, ja museo on auki iltayhdeksään.

Kansainvälisen ryhmänäyttelyn kantavana teemana on lepo, paraneminen, sisäänpäin kääntyminen sekä vuodenaikojen ja luonnon rytmien vaikutus kehoon.

Vanhassa sukellusvenetehtaassa toimiminen antaa mahdollisuuden ”sukeltaa syvälle”. On ­aika tutkailla kerroksia sekä itsessämme että ympäristössämme, Kaljo sanoo.

”Kulttuurimme arvostaa saavutuksia ja näkyviä tuloksia, ja siitä seuraa myös loppuun­palamista. Tässä näyttelyssä annamme tilaa asioille, jotka tapahtuvat pinnan alla, sekä hitaille prosesseille ihmisissä ja luonnossa”, Kaljo kertoo.

”Viime aikoina olen pohtinut paljon paranemista, ja sitä, mistä meidän pitää parantua. Talvi antaa luvan levolle. Minua kiinnostaa se, miten keho käyttäytyy, kun se asettuu vuodenajasta toiseen.”

Näyttelyä ei voi kokea kerralla kokonaan. Osa näyttelyn teoksista on nähtävissä vain tiettyinä päivinä, tiettyyn kellonaikaan. Esimerkiksi virolainen Nele Suisalu https://www.hs.fi/haku/?query=nele+suisaluesittää tanssiperformanssinsa vain viisi kertaa, auringonlaskun aikaan.

Suomalainen Pia Lindmanhttps://www.hs.fi/haku/?query=pia+lindman tulee paikalle kahdesti. Toisella kerralla hän tekee kalevalaista jäsenkorjausta ja taiteellista prosessia yhdistävän terapiasession muutamalle etukäteen valikoidulle näyttelyvieraalle. Toisella kertaa hän esittää performanssin.

Koko näyttelyn ajan on kuultavissa Lindmanin äänitaideteos, jota varten hän on ­äänittänyt saamelaisnoidan haudan päälle syntyneen järven vedenalaista äänimaailmaa.

Norjalaisen Elin Már Øyen Visterinhttps://www.hs.fi/haku/?query=elin+mar+%C3%B8yen+visterin ohjelmanumero vie osallistujat kävelylle Kain ympäristöön. Márin kerran järjestettävän kävelyn keskiössä on tietoinen, kehollinen kuunteleminen. Hänen työnsä kritisoi läntistä, patriarkaalista ja ihmiskeskeistä olemisen tapaa, ja innoittuu sen sijaan alkuperäiskansojen, ­queer-tutkimuksen ja monikulttuurisuuden tarjoamista mahdollisuuksista ymmärtää elämää.

Taidekeskus Kain näyttely antaa siis eniten, kun paikalle osuu oikeaan aikaan. Onneksi Tallinnan syksy tarjoaa nykytaiteen ystäville niin paljon ohjelmaa, että tyhjin käsin tuskin jää yhtenäkään päivänä.

Lokakuussa kaksikerroksisessa keskuksessa ovensa avaavat myös kaksi ravintolaa, drinkkibaari ja leipomo. Taidekeskus tekee yhteistyötä paikallisen taide-elokuvateatteri Sõprusin kanssa. Tiistai-iltaisin auditorio muuttuu elokuvasaliksi.

Taidekeskus on perustanut myös kansainvälisen residenssiohjelman kuraattoreille, tutkiville taiteilijoille ja kriitikoille.

Tällainen residenssiohjelma on tekijöiden mukaan aiemmin puuttunut Virosta. Ensimmäiseksi kaudeksi residenssiohjelmaan valittiin 15 tekijää. Hakijoita oli yli 300 yli 60 maasta.

Keskuksen tarkoituksena on yhdistää taide, liiketoiminta, luonto ja luovuus, keskuksen toiminnanjohtaja Kadri Laas-Lepasepp https://www.hs.fi/haku/?query=kadri+laas-lepaseppja taiteellinen johtaja Karin Laansoohttps://www.hs.fi/haku/?query=karin+laansoo kertovat.

He haluavat antaa taiteen ammattilaisille kohtaamispaikan, jossa voi työskennellä, järjestää kokouksia ja luoda uutta. Studiotiloja keskuksessa ei ole, mutta työpöytiä ja kokoustiloja voi vuokrata. Samalla taidekeskus palvelee taiteen ystäviä ja iltakävelyllä syömään poikkeavia ohikulkijoita.

”Keskuksen perustaminen kumpuaa taidekentän tarpeista. Tämä on taideväeltä taideväelle suunniteltu keskus, mutta myös suurelle yleisölle tarkoitettu tila”, toiminnanjohtaja Laas-Lepasepp sanoo.

Laas-Lepasepp ja Laansoo ovat työskennelleet yhdessä jo seitsemän vuotta Viron modernin taiteen kehityskeskuksen nimissä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun heidän työnsä saa pysyvän tilan.

Taidekeskuksen synnyttäminen kesti kolme vuotta. Prosessi oli tekijöiden mukaan melko kivuton, sillä keskuksen takana on paljon tukijoita sekä ammatti­taitoinen työryhmä. Laas-Lepaseppin ja Laansoon lisäksi taidekeskuksen ydinryhmään kuuluu seitsemän muuta naista.

”On meillä kaksi miestä harjoittelijoina. Perinteinen asetelma, jossa miehet johtavat ja nuoret naiset avustavat, kääntyy päälaelleen Kaissa. Se ei ollut mitenkään suunniteltua, mutta niin se on mennyt”, Laansoo sanoo.

Taidekeskus Kain avajaisnäyttely kuuluu viidettä kertaa järjestettävän nykytaidetta esittelevän Tallinn Fotokuu -biennaalin pääohjelmistoon. Se on luonnollista, sillä Laas-Lepasepp on toinen Fotokuu-biennaalin johtajista yhdessä biennaalin taiteellisen johtajan Laura Tootsin https://www.hs.fi/haku/?query=laura+tootsinkanssa.

He ovat johtaneet Fotokuuta neljä vuotta. Tämän syksyn jälkeen he luovuttavat biennaalin seuraaviin käsiin.

Fotokuun pääohjelmistoon kuuluu kolme päänäyttelyä, kolme elokuvailtaa keskusteluineen sekä taidemessut, jotka järjestetään myös Taidekeskus Kaissa.

Toonts suosittelee taiteen ystäviä nauttimaan Fotokuun kolme päänäyttelyä tietyssä järjestyksessä.

Ensimmäisenä vuorossa on Viron nykytaiteen museossa esillä oleva Heidi Balletinhttps://www.hs.fi/haku/?query=heidi+balletin kuratoima ilmastokatastrofia käsittelevä näyttely.

Toinen päänäyttely on Post Brothersien kuratoima Mercury, joka on esillä Tallinnan taidehuoneella. Näyttely käsittelee sitä, kuinka kauas valokuvaaminen tänä päivänä on eksynyt materiaalisista lähtökohdistaan.

Kännykällä napsitut kuvat jäävät nukuksiin puhelinten uumeniin, ne ovat uinuvaa dataa, joka on olemassa ja ei-olemassa samaan aikaan.

Taidekeskus Kai, Peetri 12, Tallinna. Avajaisnäyttely 1.12. saakka, Foto Tallinn -taidemessut 27.–29.9. www.kai.center.  

Tallinn Fotokuu -biennaali 3.11.2019. saakka. www.foto­kuu.ee  

Oikaisu 23.9. klo 14.22: Jutusta korjattiin kaksi nimivirhettä: Nele Suisalun nimi oli kirjoitettu väärin Suisaloksi ja Laura Toots oli virheellisesti Toonts.