Kulttuuri

Säätiöiden tukisumma putosi alle puolen miljardin euron – veikkaustulojen vähetessä kulttuuria uhkaa kaksoiskurimus

Yksityiset säätiöt jakoivat viime vuonna 18 miljoonaa euroa vähemmän kuin huippuvuonna 2017 ja samalla veikkausvoittovarat hupenevat. Voivatko ja haluavatko poliitikot kompensoida menetykset hallitusohjelman mukaisesti?

Tiedettä, koulutusta ja esimerkiksi kulttuuria tukevien yksityisten säätiöiden jakama tukisumma pieneni vuonna 2018 ensimmäistä kertaa suurten kasvuvuosien jälkeen.

Summa oli 498 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 516 miljoonaa euroa.

”Vuosi 2017 sisälsi erityispanostuksia Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien kunniaksi”, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu muistuttaa.

Nousukausi on kuitenkin taittumassa. Jos yleishyödyllisten säätiöiden tuotot vähenevät, myös tukisummia uhkaa pienentyminen jatkossakin.


Noin puolen miljardin euron vuotuisesta säätiöpotista tieteitä tuetaan yli 200 miljoonalla eurolla, ylivoimaisena ykkösenä lääketieteet. Taiteita yksityiset säätiöt tukevat yli 61 miljoonalla eurolla, kun valtiollisen Taiteen edistämiskeskus Taiken potti on noin 35 miljoonaa euroa.

Säätiöitä on kaikkiaan 2 700 joista noin 800 on apurahasäätiöitä. Suurimmat yksityiset apurahasäätiöt olivat viime vuonna 55 miljoonaa euroa tarkoituksensa toteuttamiseen lähinnä apurahoina käyttänyt Suomen Kulttuurirahasto, 35,9 miljoonaa euroa käyttänyt Svenska Kulturfonden ja 31,8 miljoonaa euroa käyttänyt Koneen Säätiö. Neljänneksi suurin tukija oli Föreningen Konstamfundet ja viidenneksi suurin Jane ja Aatos Erkon säätiö, molemmat runsaalla 28 miljoonalla eurolla.


Säätiöiden ykkönen eli Suomen Kulttuurirahasto aloitti aikoinaan toimintansa valtakunnallisella perustamiskeräyksellä 1938. Suurlahjoittajien lisäksi koululaisetkin osallistuivat joka kunnassa talo talolta lahjoituksia keräten. Voit katsoa omien sukulaistesi mahdollisia lahjoituksia nimihaulla tämän linkin takaa.

Silti säätiöiden viiden kärjessäkin yksittäisten ihmisten lahjoitukset voivat olla käänteentekeviä. Esimerkiksi Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Hanna Nurminen luovutti vuonna 1989 oman osuutensa Pekka Herlinin lapsilleen antamasta osakelahjasta eteenpäin Koneen Säätiölle. Lahjoituksen arvo on kasvanut Koneen kurssinousun myötä satoihin miljooniin euroihin. Potilla Koneen säätiö tukee apurahoin ja residenssein lähinnä tieteellistä tutkimustyötä, kulttuuria ja taidetta sekä tieteen yleistajuistamista.

Jane ja Aatos Erkon säätiön varallisuus puolestaan moninkertaistui vuonna 2012, kun Aatos Erkko testamenttasi silloin noin 700 miljoonan euron arvoiset Sanoman osakkeensa säätiölle, josta tuli samalla Helsingin Sanomiakin julkaisevan Sanoman suurin osakkeenomistaja. Jane ja Aatos Erkon säätiön ensisijaisena tarkoituksena on tekniikan ja taloustieteiden sekä lääketieteen tutkimuksen ja opetuksen edistäminen ja tukeminen. Tarkoituksiin kuuluvat myös taiteen ja kulttuurin sekä urheilutoiminnan edistäminen.

Säätiölain mukaan säätiöillä on oltava hyödyllinen tarkoitus. Tarkoituksena ei voi olla liiketoiminnan harjoittaminen eikä taloudellisen edun tuottaminen säätiön lähipiiriin kuuluville, kuten säätiön perustajille, sen hallituksen jäsenille ja toimivalle johdolle tai näiden lähisukulaisille. Tyypillisesti apurahasäätiöt harjoittavat pääomallaan sijoitustoimintaa ja jakavat sen tuotot hyödyllisiin tarkoituksiin.

Säätiötuen pieneneminen 18 miljoonalla eurolla edellisvuodesta osuu samaan ajankohtaan, jolloin tiede- ja taide- sekä esimerkiksi liikunta-ala pelkäävät myös veikkausvoittovarojen tukipotin pienenemistä.

Tämä voi ennakoida dramaattista kaksoiskurimusta.

Veikkauksen vuotuiset tulot ovat yli 3,1 miljardia euroja, joista se jakaa takaisin pelaajille yli 1,3 miljardia euroa. Kulujen jälkeen veikkausvoittovaroista ohjataan tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriön kautta 246 miljoonaa euroa taiteille, 155 miljoonaa liikunta-alalle, 108 miljoonaa euroa tieteille ja 55 miljoonaa euroa nuorisotyölle. Myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö on merkittävä veikkausvoittovarojen jakaja.

Voit tutustua Veikkauksen tuloihin ja menoihin tarkemmin tämän linkin takaa.

Veikkausvoittopotti voi pienentyä kymmenyksellä, kun Veikkaus on vähentämässä hajasijoitettuja peliautomaattejaan kolmellatuhannella kappaleella, supistamassa mainontaansa ja vaatimassa parin vuoden kuluttua kaikkiin hajasijoitettuihin rahapeliautomaatteihin pakollista tunnistautumista.

On poliitikkojen tahdon varassa, siirtyisikö veikkausvoittopotin kymmenen prosentin väheneminen suoraan esimerkiksi tiede- ja kulttuurialan tukipäätöksiin.

”Se olisi ihan katastrofaalista suoraan sanottuna”, sanoi veikkausvoittovaroista vuosittain 38 miljoonaa euroa saavan Kansallisoopperan pääjohtaja Gita Kadambi HS:lle äskettäin.

Sama tilanne olisi Kansallisgalleriassa. Vuonna 2014 Valtion taidemuseot muutettiin virastosta säätiöksi ja Kansallisgalleria (Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo) alkoi saada rahoituksensa pelaajilta.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin sitouduttu siihen, että kulttuurin ja taiteen määrärahoja kasvatetaan. Jos pelaajilta saatavat tuotot vähenevät, määrärahojen kasvattaminen onnistuu ilmeisesti vain verojen kiristämisellä tai valtionvelan lisäämisellä.

Veronkiristyksiä selvitetään hallitusohjelmassakin. Mahdollinen kiristys koskisi myös yleishyödyllisten yhteisöjen osinkoja ja vaikuttaisi säätiöiden rahanjakokykyihin.

Hallitusohjelman mukaan ”hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen (ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen) saamille osingoille 5 prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.”

Hallitus lupaa samalla selvittää mahdollisen lähdeveron vaikutuksen yleishyödyllisiin yhteisöihin. Säätiöt riensivätkin jo laskemaan vaikutusta omalta kohdaltaan.

”Apurahasäätiöille lähdevero tarkoittaisi 28 miljoonaa euroa vähemmän jaettavaa taiteelle ja tieteelle. Summa vastaa 1 348 tieteen ja taiteen henkilötyövuotta verovapaan apurahan nykytasolla”, Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu laskee.

”Jos veroesitystä edistetään, on yleishyödylliset yhteisöt jätettävä veron ulkopuolelle”, hän vaatii.

Suvikummun mukaan yleishyödyllisten yhteisöjen säästämiselle uudelta verolta ei ole juridisteknistä kuten veroneutraliteetista johtuvaa estettä. Ruotsissa, Sveitsissä ja esimerkiksi Britanniassa moista veroa ei ole ja Saksassa sekä Hollannissa osinkojen lähdevero palautetaan yleishyödyllisille yhteisöille täysmääräisesti.


Hallitusohjelman mukaan ”mahdollisen osinkoveron johdosta tieteen, taiteen, kulttuurin ja liikunnan rahoituksen kokonaistaso ei laske”.

Jos säätiöiden laskelma on oikea, niiden osingoista lohkeaisi siis vuosittain 28 miljoonaa euroa verottajalle, mutta hallitusohjelman mukaisesti valtio jakaisi vähintään saman summan samoille tai vastaaville tahoille, joille säätiöt jakavat rahoja nyt itsenäisesti.

Säätiöiden mukaan rahan kierrättäminen osinkoverotuksen osalta valtion kautta olisikin tehottomampaa ja kalliimpaa kuin nykykäytäntö.

”Säätiöt ovat ainoita sijoittajia, joiden tuotot hyödyttävät muita kuin niitä itseään, koska ne menevät jo nyt yhteiseksi hyväksi”, Liisa Suvikumpu muistuttaa.

”Jos tiedettä ja taidetta halutaan rahoittaa aiempaa paremmin, olisi järkevää kannustaa kansalaisia lahjoittamaan yhteiseksi hyväksi verokannusteilla.”

Tunnettu esimerkki valtion vähäisestä kulttuurituesta ja verokannusteilla tuetun lahjoittamisen suuresta merkityksestä löytyy Yhdysvalloista. Siellä perinteistä korkeakulttuuria tarjoavat taidelaitokset New Yorkin Metropolitan Operasta lähtien ovat linjaltaan konservatiivisempia kuin Euroopassa, koska suurlahjoittajien mieltä ei haluta pahoittaa.

Sellaisesta mallista Pohjoismaissa ollaan toki hyvin kaukana. Suuret puolueet eivät aja kulttuurin julkisen tuen voimakasta alasajoa.

”Silti kulttuuri on valtion budjetissa aina lapsipuolen asemassa. Siksi säätiöiden tukea tarvitaan ja samalla tavallisten keskiluokkaisten ihmisten verovapaat lahjoitukset voisivat olla hyvä lisä yhteisen hyvän tuottamiseen”, Suvikumpu sanoo.

Oikaisu 1. lokakuuta klo 10.25. Suvikummun sitaatissa ollut kirjoitusvirhe on korjattu, ja hyödyntävät-sana muutettu hyödyttävät-sanaksi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rakennusyhtiön mukaan Pasilasta tulee Triplan avulla Helsingin uusi sydän – Asiantuntijat kertovat, miksi niin ei käy

    2. 2

      Suomalaisperhe haluaisi adoptoida aikuisen turvapaikanhakijan, mutta laki ei sitä salli

    3. 3

      Moni haksahtaa lisäravinteisiin, vaikka hyödyt ovat usein olemattomia – Nämä harvat lisäravinteet ovat oikeasti hyödyksi

    4. 4

      Kerro nukkumaanmenoaikasi, niin helppo kaava paljastaa, miten saat päivästäsi kaiken irti – Tietokirjailija Pink kertoo, miten tieto ajasta muutti hänen elämänsä

      Tilaajille
    5. 5

      Yhdeksälle Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajalle pitkät tuomiot – mielenosoitukset peruivat yli sata lentoa Barcelonan kentällä

    6. 6

      Fingerpori-elokuva saattaa naurattaa, jos ei ole koskaan nähnyt kyseistä sarjakuvaa

    7. 7

      Kenialainen Annah on ylpeä ympärileikkaaja, joka on silponut tyttöjä 50 vuoden ajan

      Tilaajille
    8. 8

      Trump kertoo asettavansa Turkille pakotteita ja korottavansa tulleja vastareaktiona hyökkäykselle Syyriaan

    9. 9

      Perussuomalaiset erotti valtuutetun Vantaalla

    10. 10

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    2. 2

      Ihminen koskettelee kasvojaan parin minuutin välein, mutta valehtelija tekee sen eri tavalla kuin muut

      Tilaajille
    3. 3

      Ilkeä puhetapa on luikerrellut parisuhteisiin, sanoo parisuhdekouluttaja: ”Harmaannuttaa paljon pariskunnan välejä ja ilmapiiriä”

      Tilaajille
    4. 4

      Perussuomalaiset erotti valtuutetun Vantaalla

    5. 5

      Syyrian joukot lähestyvät jo Turkin rajaa hallinnon tehtyä sopimuksen yhteis­työstä kurdien kanssa

    6. 6

      ”Aamulla laitoin viestin Wilmaan: nukkui pois” – Helsinkiläiset kertovat kommelluksistaan Wilma-järjestelmässä

    7. 7

      Moni ymmärtää venyttelyn tarkoituksen väärin, ja se voi jopa heikentää kehoa – Asiantuntija purkaa yleiset myytit liikkuvuudesta

      Tilaajille
    8. 8

      Trump kertoo asettavansa Turkille pakotteita ja korottavansa tulleja vastareaktiona hyökkäykselle Syyriaan

    9. 9

      Uutta tietoa Kuopion kouluhyökkäyksen tutkinnasta: Hyökkääjää epäillään myös törkeän väkivaltarikoksen valmistelusta

    10. 10

      Pasilan Triplan viimeistelytyöt eivät valmistu ajoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    2. 2

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    3. 3

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    4. 4

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    5. 5

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    6. 6

      Makia vetää pois pursiseuralta kopioitua logoa kantavat tuotteensa: ”Olemme olleet idiootteja”

    7. 7

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    8. 8

      Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi? Kerro mielipiteesi

    9. 9

      Miksi ennakkosuosikkina pidettyä Greta Thunbergia ei valittu Nobelin saajaksi? HS käy läpi neljä mahdollista syytä

    10. 10

      Sofia maksoi yli 450 euroa palvelusta, jota ei edes käyttänyt – Uusi ilmiö osoittaa, että rahaa on vaikea hahmottaa, kun sitä ei näe

      Tilaajille
    11. Näytä lisää