Pahamaineinen unisaarnaaja Maria Åkerblom on loistava aihe, mutta Zaida Bergrothin jähmeä elokuva on pettymys

Draama

Marian paratiisi, ohjaus Zaida Bergroth. Pääosissa Pihla Viitala, Satu-Tuuli Karhu, Saga Sarkola, Tommi Korpela. 111 min. K12. ★★

Maria Åkerblom. Tuo 1920-luvun kuuluisa ja pahamaineinen unisaarnaaja, jonka epävakaina kansalaissodan jälkeisinä aikoina onnistui houkutella seuraajikseen suuri joukko häneen so­keasti uskovia kannattajia. Maria Åkerblom, jonka elämään mahtui uskonlahkon johtajuuden lisäksi mielisairaaloita, pahoinpitely- ja murhaepäilyjä, vankilatuomioita ja -pakoja sekä myöhemmin muun muassa parkettibisneksen pyöritystä.

Mikä elokuvan aihe, tämä epeli. Siksi onkin ikävää, että hänestä kertova uutuuselokuva Ma­rian paratiisi on pettymys.

Tai oikeastaan Marian paratiisi ei edes kerro Maria Åkerblomista. Se on klassinen tarina karismaattista johtajaa uskollisesti seuraavasta opetuslapsesta, jonka mielessä lopulta alkaa itää epäily idolinsa motiiveja kohtaan. Ja kuten tiedämme, tuo epäily johtaa viimein idolin kultauksen rapisemiseen.

Opetuslapsi on Salome (Satu-Tuuli Karhuhttps://www.hs.fi/haku/?query=satu-tuuli+karhu), joka muiden lahkolaisten kanssa seuraa Mariaa Kokkolan seuduilta Helsingin Meilahteen Villa Toivolaan. Eletään 1920-luvun loppua, jolloin Suomi on nuori, yhä kansalaissodan traumoista kärsivä maa­talousvaltio.

Salome tutustuu prostituoituna toimeentuloa raapivaan Maliniin (Saga Sarkolahttps://www.hs.fi/haku/?query=saga+sarkola), joka uteliaisuuttaan ja paremman aineellisen elämän toivossa myös hakeutuu åkerblomilaisten joukkoon.

Elämänkoulussa oppinsa kantapään kautta saanut Malin näkee kuitenkin Marian luoman julkisivun läpi – omaksi onnettomuudekseen. Mutta Salomeen hän istuttaa epäilyksen siemenen. Marian paratiisiin luikertelee käärme.

Zaida Bergrothinhttps://www.hs.fi/haku/?query=zaida+bergrothin neljäs elokuva on siistiä, teknisesti pätevää, mutta jähmeää epookkia, joka ei oikein missään vaiheessa syty tai lähde lentoon. Analogia Mariasta nykypäivän populistijohtajiin on selvä, mutta silti elokuva tuntuu elävän vain omassa psykologisessa kuplassaan, jossa ääripäinä ovat Maria, manipuloija, ja Salome, manipuloitu.

Pihla Viitalahttps://www.hs.fi/haku/?query=pihla+viitala tavoittaa hyytävästi Marian kylmäverisyyden ja taidon johdatella muita ihmisiä, mutta Anna Viitalanhttps://www.hs.fi/haku/?query=anna+viitalan ja kaikissa Bergrothin aiemmissakin pitkissä elokuvissa käsikirjoittajana toimineen Jan Forströmin https://www.hs.fi/haku/?query=jan+forstrominkäsikirjoitus ei tarjoa hänelle oikein muita tykötarpeita, joista rakentaa laajempaa henkilökuvaa. Maria jää, ehkä tarkoituksellakin, mysteeriksi, vaikka hänen tarkoitusperiään ei peitelläkään.

Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvassa läpimurron tehnyt Satu-Tuuli Karhu on aivan erinomainen Salomena.

Hän siirtyy luontevasti ehdottomasta uskollisuudesta raastavan epäilyyn, ja saa muutenkin rakennettua Salomesta eheän kuvan nuoresta ihmisestä murroksessa. Sillä Salomesta ja hänen kehityksestäänhän elokuva kertookin.

Tommi Korpelanhttps://www.hs.fi/haku/?query=tommi+korpelan rooli metsänhoitaja Eino Wartiovaaranahttps://www.hs.fi/haku/?query=eino+wartiovaarana, Marian kumppanina ja rikos­toverina, on lähinnä viitteellinen. Saga Sarkola tuo Maliniin jännittävän sekoituksen viattomuutta ja aistillisuutta.

Dramaattisista ajoista, ihmisistä ja asioista on kyse, mutta silti Marian paratiisi jää kerronnaltaan ja kokonaisvaikutelmaltaan latteaksi. Näistä aineksista olisi toivonut näkevänsä paljon vahvemman ja vangitsevamman elokuvan.

Marian paratiisi on kuvattu pääosin Virossa, ja kaikki Meilahden huvila-alueen tuntevat näkevät heti, ettei Villa Toivolaa esittävä rakennus lainkaan muistuta oikeaa Villa Toivolaa, joka on yhä olemassa asunto-osakeyhtiönä, vaikka olikin vähällä palaa helmikuussa 2012.

Maria Åkerblomin metodeihin kuului saada kannattajansa lahjoittamaan omaisuutensa ja varansa lahkolle.

Kun Maria kuoli 1981, hän ei tiettävästi jättänyt mitään vielä jäljellä olleille uskollisilleen, jotka hoitivat Marian tiluksia Siuntiossa. Tylylle tyylilleen uskollinen nainen, loppuun saakka.