Kulttuuri

Kirjallisuuden Nobel-palkitut: OlgaTokarczuk on puolalainen aktivisti, itävaltalainen Peter Handke puolusti Miloševićia

Ruotsin akatemia jakoi poikkeuksellisesti sekä Nobelin tämänvuotisen että viimevuotisen kirjallisuuspalkinnon.

Kirjallisuuden vuoden 2018 Nobel-palkinto on annettu Olga Tokarczukille ja vuoden 2019 palkinto Peter Handkelle. Ruotsin akatemia jakoi samaan aikaan poikkeuksellisesti sekä Nobelin tämänvuotisen että viimevuotisen kirjallisuuspalkinnon.

HS:n Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli seurasi tilaisuutta Tukholmassa paikan päällä. Pellin mukaan tieto vuoden 2018 palkinnon voittajasta aiheutti ruotsalaistoimittajien joukossa muutaman innostuneen ja tietävän äännähdyksen ja myönteistä kohinaa ympäri salia.

Vuoden 2019 voittaja vaikutti olevan paikalle tulleelle kulttuuritoimittajien joukolle tuntemattomampi. Reaktioina kuultiin lähinnä mietteliästä mutinaa.


HS:n kirjallisuustoimittajat Jukka Petäjä ja Arla Kanerva pitivät yllättävänä sitä, että molemmat palkinnot myönnettiin eurooppalaiselle kirjailijalle huolimatta siitä, että Akatemia oli ennen palkintojen jakoa kertonut pyrkivänsä eroon eurosentrisyydestä.

Itävaltalainen Peter Handke on Petäjän sanoin kontroversiaali valinta. Hän huomautti, että kirjailijaa on syytetty jopa natsisympatioista.

Jukka Petäjä sanoi, että Ruotsin Akatemia ”laisti”, kun ei uskaltanut palkita kahta naiskirjailijaa.

Akatemia ei ole koskaan aiemmin 118-vuotiaan historiansa aikana myöntänyt kahta erillistä Nobelin kirjallisuuspalkintoa yhtä aikaa.

Syynä tähän on Ruotsin akatemiaa riepotellut kriisi, joka teki siitä lähes toimintakyvyttömän viime vuonna. Siksi se päätti lopulta siirtää palkinnon myöntämisen tähän vuoteen. Palkinto jäi viime vuonna jakamatta ensimmäisen kerran sitten toisen maailmansodan sotavuosien. Lue lisää tästä jutusta.

Suomalaislehti Hufvudstadsbladet kysyi lehdistötilaisuudessa, oliko Ruotsin akatemia tiedustellut mahdollisilta palkinnon saajilta etukäteen, haluavatko he ylipäänsä vastaanottaa palkintoa. Varsinkin vuoden 2018 palkinnon kohdalla olisi ollut mahdollista, että palkinnon saaja olisi kieltäytynyt palkinnosta ja tällä tavoin nolannut akatemian. Tällaista tilannetta akatemia taatusti halusi välttää.

Anders Olsson kuitenkin kiisti tällaiset etukäteistiedustelut.

”Lähdimme liikkeelle puhtaasti omista kirjallisista arvioistamme”, hän totesi.

Muun muassa Dagens Nyheter -lehti, jonka tekemistä paljastuksista koko kohu käynnistyi, on arvostellut sitä, että vuoden 2018 palkinto ylipäänsä jaetaan. Lehden mielestä olisi ollut ahdistelun uhreja kohtaan kunnioittavaa jättää palkintolistaan viime vuoden kohdalle tyhjä rivi.


Puolalaista Olga Tokarczukia (s. 1962) pidetään yhtenä tärkeimmistä puolalaisista nykykirjailijoista, ja hänen teoksiaan on käännetty useille kielille. Tokarczuk on opiskellut psykologiaa Varsovan yliopistossa ja työskennellyt psykologina ennen kirjailijanuraansa.

Häneltä on suomennettu kolme teosta: Päivän talo, yön talo, 2004 (alkup. 1998), Alku ja muut ajat, 2007 (alkup. 1996), Vaeltajat, 2012 (alkup. 2007). Kaikki teokset on suomentanut Tapani Kärkkäinen ja suomennokset on kustantanut Otava.

Kirjailijalta on julkaistu kaikkiaan 16 teosta. Esikoisteos, runokokoelma Miasta w lustrach (”Kaupunkeja peileissä”)ilmestyi 1989, ja esikoisromaani Podróż ludzi księgi (”Kirjaihmisten matka”) 1993.

Vuonna 2018 Tokarczuk voitti myös arvostetun The Man Booker International -palkinnon romaanillaan Vaeltajat. Hän on voittanut myös puolalaisten oman ”Finlandian” The Nike Award -palkinnon vuonna 2008.

Pikkukylässä Nowa Rudan kaupungin lähellä asuvan Tokarczukin teokset sijoittuvat usein hänen kotiseuduilleen Puolan ja Tšekin rajalle, Oder-joen rantatörmäälle. Vaeltajat-romaani kuitenkin teki tähän poikkeuksen erillisissä, välillä pienoisromaaneiksi paisuvissa novelleissa.

Oscar Rossi kirjoitti Vaeltajista HS:n arviosssa: ”Psykologin koulutuksen saanut Tokarczuk ei psykologisoi vaan asettaa eripuraista materiaalia samaan valoon lukijan tarkasteltavaksi. Lopputulos on sekä hilpeää että melankolista syväluotausta ihmisenä olemisen arvoitukseen, paikoin mestarillista kirjallisuutta.”

Olga Tokarczuk on kotimaassaan kirjallinen tähti, mutta hänet tunnetaan myös aktivistina ja intellektuellina. Hän käsittelee teoksissaan rohkeasti myös poliittisesti herkkiä aiheita. Muutama vuosi sitten hän joutui palkkaamaan henkivartijoita suojelemaan itseään erään televisiohaastattelun jälkeen.

Kirjailija suututti maansa äärioikeistolaiset patriootit puhuessaan Puolan historiassa tapahtuneesta kolonialismista ja uskonnollisesta käännyttämisestä. Hänen vuonna 2014 ilmestynyt teoksensa, juutalaisten historiasta kertova Księgi jakubowe, suututti Nowa Rudan kaupungin patrioottien yhdistyksen niin, että he vaativat kaupunginvaltuustoa perumaan Tokarczukin kunniakansalaisuuden.

Berliinin elokuvajuhlilla hopeisen karhun vuonna 2017 voittanut filmatisointi Tokarczukin romaanista Prowadź swój pług przez kości umarłych puolestaan aiheutti syytöksiä kristinuskon vastaisuudesta ja ekoterrorismista.

Kirjailija kertoi tilanteesta kotimaassaan The Guardianin haastattelussa viime vuonna. ”Olin hyvin naiivi”, Tokarczuk totesi haastattelussa. ”Kuvittelin Puolan olevan valmis keskustelulle historiamme pimeistä alueista.”

Itävaltalainen Peter Handke (s. 1942) on sukupolvensa ehkä maineikkain saksankielinen kirjailija, lyhyen muodon taitaja, joka ei koskaan ole ollut suuren lukijakunnan suosikki. Handken tuotanto käsittää romaaneja, runoja sekä näytelmä- ja elokuvakäsikirjoituksia. Yksi tunnetuimmista töistä on Handken yhdessä ohjaaja Wim Wendersin kanssa laatima käsikirjoitus elokuvaan Berliinin taivaan alla. (1987).

Kriitikko Oscar Rossi kirjoitti Suuri putous -romaanin arviossa HS:ssä, että Handke on nykyään ”yleisen mielipiteen” tuomitsema, radikaalikonservatiivi kirjailija.

Peter Handke julkaisi esikoisromaaninsa Die Hornissen 1966 ja tuli kuuluisaksi, kun hän samana vuonna Princetonissa Yhdysvalloissa teilasi edeltävän sukupolven Ryhmä 47:n (Günter Grass, Heinrich Böll, Peter Weiss, Uwe Johnson, Siegfried Lenz) kirjalliset ja yhteiskunnalliset teesit. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu yli 70 teosta. Ensimmäinen suomennos Puhtaan kokemisen hetki on vuodelta 1979.

Handkelta on suomennettu kaikkiaan yksitoista teosta: Suuri putous (suom. Arja Rinnekangas 2013), Moravalainen yö (suom. Arja Rinnekangas 2013), Don Juan (hänen itsensä kertomana) (suom. Markku Mannila 2008), Jukeboksissa (suom. Markku Mannila 2005), Riisuttu epäonni (suom. Arja Rinnekangas 2003), Poissa: satu (suom. Markku Mannila 1991), Kivun Kiinalainen (suom. Markku Mannila 1985), Vasenkätinen nainen (suom. Outi Nyytäjä 1981), Puhtaan kokemisen hetki (suom. Risto Lehmusoksa 1979), Toiston pysyvyys (suom. Markku Mannila 1989), Intohimoisesta sienestäjästä: kertomus sinänsä (suom. Arja Rinnekangas 2015).

Kirjailija sai aikaan kansainvälisen vastalauseiden myrskyn puolustaessaan Serbian presidenttiä Slobodan Miloševićia ja väheksyessään tämän toimeenpanemaa kansanmurhaa. Näkemyksensä hän kirjasi teokseen Die Tablas von Daimiel (2005). Hän myös puhui Miloševicin hautajaisissa.

Helsingin Sanomien haastattelussa keväällä 2008 Handke kommentoi puhettaan: ”Olin ajatellut vain käydä sytyttämässä kynttilän pariisilaisessa kirkossa. Kun Miloševicin perhe pyysi minua puhumaan, minua aluksi pelotti mennä – tiesin mikä julkisuussirkus siellä odottaisi. Lopuksi ajattelin: Miloševicin mukana loppui Jugoslavia ja halusin kirjailijana olla todistamassa sitä.”

Peter Handken vahvasti eksistentiaalisessa proosassa ihminen on ikuinen sivullinen. Tuska syntyy siitä, että hän on tietoinen sivullisuudestaan. Jos hän sen kieltää, hän vain pettää itseään. Esimerkiksi romaanissa Poissa hän tutkii poissaolon ja läsnäolon monisäikeistä vuorovaikutusta ja tarkastelee elämän ehtoja, joiden puristuksissa ihminen joutuu taivaltamaan ja kurottamaan kohti tulevaa.

”Aina kun olen elämäni aikana luullut olevani perillä, huipulla, keskuksessa, läsnä, niin siihen on samalla liittynyt tietoisuus, etten voi jäädä”, hän kirjoittaa romaanissa, jonka suomenkielinen laitos ilmestyi vuonna 1991.

Eksistentialismi määrittää myös kielen. Handke etsii sanojen autenttisuutta, koska sanat ovat kadottaneet yhteytensä käsitteisiin, joihin ne viittaavat.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    4. 4

      Äiti eristi lehmätaiteilija Miina Äkkijyrkkän lapsena vasikkakarsinaan – itse hän itkee, jos lapset pitävät hänestä hengähdystaukoa

    5. 5

      USA:n varapresidentti Pence: Turkki suostunut tulitaukoon

    6. 6

      Suomalainen Antti Haataja voitti toisen palkinnon ”luontokuvien Oscareissa” kuvallaan jäniksestä talvimaisemassa

    7. 7

      Ravintolayhtiö ajautui ongelmiin ja joutuu lopettamaan kaikki ravintolansa: Klassikkoravintolat Rivoli ja Rivoletto sulkevat ovensa

    8. 8

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    9. 9

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    10. 10

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    2. 2

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    3. 3

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    4. 4

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    5. 5

      EU-johtajat hyväksyivät Britannian ja EU:n uuden brexit-sopimuksen – Tämä sopimuksesta tiedetään juuri nyt

    6. 6

      Miksi tuhannet miehet vaelsivat jopa puolen Euroopan halki kuollakseen lähellä Itämeren rantaa 3 000 vuotta sitten?

    7. 7

      Kommentti: Opiskelijoiden lihansyönnistä kasvoi ”kulttuurisota”, joka saattaa ratketa perussuomalaisten voittoon

    8. 8

      Verenkierto-ongelmat voivat näkyä kynsistä – Näin tunnistat poikkeavat kynnet, jotka saattavat olla merkki terveysongelmista

      Tilaajille
    9. 9

      Tripla avattiin: Kuvat ja video esittelevät Pasilan uuden keskuksen

    10. 10

      Heikko pohjelihas vaikuttaa kävelytapaan ja aiheuttaa monia vaivoja – Yksinkertainen testi osoittaa, onko pohkeissasi riittävästi voimaa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Jos surmaaja soittaa itse hätäpuhelun, hän tekee yleensä samat virheet

      Tilaajille
    3. 3

      Roskapankin portsari löi ja Sakari Lauriala nautti – Armoton harrastus oli tappaa miehen, jonka työ oli kohdata kuolleiden omaisia

      Tilaajille
    4. 4

      Näyttelijä Minna Kivelä kertoo, millaista on asua Suomen suurimmassa taloyhtiössä yli tuhannen naapurin kanssa

      Tilaajille
    5. 5

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    6. 6

      Potkujen antaminen oli MTV Uutisten entiselle päätoimittajalle liikaa: ”Ilmoitin, että sanon itseni irti ensimmäiseksi”

    7. 7

      Mitä tehdä, jos tarjoilija avaa viinipullon, antaa maistaa lasista mutta viini onkin pahaa? ”Se on asiakkaan ongelma, pullo on jo avattu häntä varten”

      Tilaajille
    8. 8

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    9. 9

      Suomea uhkaavat ”todella huonot ajat”, sanoo Elina Lepomäki

    10. 10

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    11. Näytä lisää