Kulttuuri    |   Kuvataidearvostelu

Amos Rexin taidemuseoon rakennettiin legendaarinen Le Chat Doré -kahvila, jonka luoja Birger Carlstedt oli abstraktin taiteen tienraivaaja

Näyttely kokoaa yhteen lähes 142 Carlstedtin maalausta sekä kymmeniä luonnoksia ja muuta materiaalia.

Maalaustaide

Birger Carlstedt: Kultainen kissa 12.1. saakka Amos Rexissä (Lasipalatsi, Mannerheimintie 22–24). Ma, pe 11–18, ke–to 11–20, la–su 11–17.

Birger Carlstedt (1907–1975) oli yksi suomalaisen abstraktin taiteen tienraivaaja. Hänen runsas ja monipolvinen tuotantonsa huipentui 1950-luvulla värikkäisiin, mutkikkaiden palapelien kaltaisiin maalauksiin, joissa yhä voi aistia sodanjälkeisen modernismin uskon taiteeseen ja sen kykyyn luoda uutta ja parempaa maailmaa.

Amos Rexin näyttely kokoaa yhteen lähes 142 Carlstedtin maalausta sekä kymmeniä luonnoksia ja muuta materiaalia. Esillä on myös täysimittainen rekonstruktio legendaarisesta Le Chat Doré -kahvilasta, jonka funktionalistisen sisustuksen tuolloin vasta 22-vuotias taiteilija toteutti Helsingin Unioninkadulle 1929. Näyttely on nimetty tämän suomalaisen modernismin jo 1930-luvulla hävinneen merkkiteoksen mukaan.

Carlstedt suunnitteli Suomen ensimmäisen funkkisinteriöörin Unioninkadulla vuonna 1929 avautuneeseen kahvilaan. Hän oli nuori aloitteleva taiteilija, kun hän suunnitteli kahvion sensaatiomaisen modernin sisustuksen. Le Chat Doré säilyi jälkipolville vain guassisuunnitelmissa ja valokuvissa.

Le Chat Doré -kahvilan venäläinen kabinetti on toteutettu näyttelyyn lisätyn todellisuuden tekniikalla ja siellä voi vierailla kännykkäsovelluksen avulla. Kyseessä oli yksityiskabinetin kaltainen ravintolatila, joka soveltui esimerkiksi pienemmän seurueen illallistilaisuuksiin.

Carlstedt tunnetaan parhaiten myöhäis­kauden maalauk­sistaan, jotka edustavat eräänlaista vi­suaalista musiikkia, usein ni­miään myöten.

Ne perustuvat toisiinsa kietoutuvien ja toistensa läpi kuultavien geometristen muotojen vuoropuheluun. Kylmät ja lämpimät värit soivat rikkaina ja sävykkäinä.

Siinä missä Carlstedtin kollega Lars-Gunnar Nordström luotti puhtaiden päävärien, mustan ja valkoisen iskuvoimaan, Carlstedt näyttää löytäneen palettiinsa ­aineksia esimerkiksi juuri nyt ajankohtaisen ruskan sävyistä, joita hän ryyditti taitavasti valituilla violeteilla ja turkooseilla. Siinä missä Nordströmiä kiehtoi Duke Ellingtonin jazz, Carlstedt vannoi pehmeämmin soivien Chopinin ja Debussyn nimeen.

Maalausten aineellisuus kiinnittää myös huomiota. Myöhäistuotannossaan Carlstedt hän suosi värimassoja, jotka saavat teosten pinnat näyttämään muuratuilta. Paksujen maalipintojen vastakohdaksi asettuu kuitenkin leijuvien värimuotojen tilallinen moniselitteisyys, joka välittyy parhaiten pienen etäisyyden päästä.

Birger Carlstedtin isä oli syntynyt Ruotsissa, äiti Suomessa. Hänestä kasvoi kosmopoliitti, joka asui 1920-luvulta lähtien moneen otteeseen Pariisissa ja matkusti Euroopan ohella Pohjois-Afrikassa. Hän oli hyvin perillä Pariisin taide-elämän virtauksista ja tunsi henkilökohtaisesti monia siellä vaikuttaneita taiteilijoita Le Corbusierista lähtien.

Lähipiiri on luonnehtinut Carlstedtia hienostuneeksi ja hyvin pukeutuvaksi dandyksi, jonka Matinkylän ateljeekodissa puhuttiin ranskaa ja ruotsia.

Carlstedt saavutti taiteellisen huippunsa 1950-luvulla, mutta se ei tapahtunut helposti. Valmiita esikuvia ei ollut tarjolla, ja kuten konkretistit kaikkialla, Carlstedt joutui kehittämään oman yksilöllisen ilmaisunsa askel askeleelta. Urakkaa ei helpottanut se, että Suomen taidemaailma suhtautui vielä 1930-luvulla varsin viileästi epäkansalliseksi kokemaansa modernismiin.

1930-luvun varhaistuotantoon sisältyy muutamia ajankohtaan nähden rohkeita kubistisia asetelmia. Vastakaiun puutteessa hän kuitenkin hyllytti kubistiset ja konkretistiset pyrkimyksensä ja loikkasi niiden täydelliseen vastakohtaan, figuratiiviseen ja lähes kuumeisen ekspressiiviseen kuvakieleen.

Väkevät siveltimenvedot hallitsevat Marokkoon ja Algeriaan tehtyjen matkojen jälkeen syntyneitä kankaita, kuten myös samoihin aikoihin maalattuja suuria sirkusaiheita. Ekspressionismin kiivain vaihe ei kuitenkaan kestänyt kauan.

1940-luvulle tultaessa Carl­stedtista kuoriutui surrealisti, joka yhtäältä palasi kubismin rakenteisiin ja toisaalta katsoi tarkasti esimerkiksi italialaisen ­Giorgio de Chiricon ja ruotsalaisen Halmstad-ryhmän suuntaan.

Kaikuja Carlstedtin surrealistisista maalauksista erottuu myös hänen myöhäisissä abstraktioissaan.


Vaiheikkaan kertomuksen jännittävimmät käänteet osuvat kuitenkin 1950-luvun taitteeseen, jolloin Carlstedt sinne tänne tempoiltuaan lyhyessä ajassa ikään kuin luiskahtaa esittävästä kuvasta täysin abstraktiin ilmaisuun. Tapahtuneesta saa hyvän käsityksen, kun vertaa 1940-luvun maagista realismia edustavaa kukka-asetelmaa Amaryllis ja orkideoita ja vuoden 1949 maalausta Amaryllis, 1949.

Erinomainen esimerkki on myös Marokkolaisnainen (1950), jossa esittävä ja abstrakti aihe ikään kuin kuultavat toistensa alta.


 
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Arvostettu historioitsija tunnusti nuoren avovaimonsa surman Pietarissa – Nyt miehestä on paljastumassa väki­valtainen puoli, jota ovat peitelleet sekä yliopisto että poliisi

    2. 2

      Talous kasvaa mutta päästöt pienenevät – Kalifornia tyrmää Trumpin ilmasto­politiikan ja menestyy omilla opeillaan

      Tilaajille
    3. 3

      HS-analyysi: Lakko juuri joulu­sesongin alla avaa Postin kilpailijoille mahdollisuuden vallata markkinoita

    4. 4

      Ruotsissa räjähtelee viikoittain, Suomessa ammattirikolliset vaihtoivat pommit kyniin 20 vuotta sitten – Viranomaiset valittavat rikollisten kanteluista, vaikka ne suojaavat heitä väkivallalta

    5. 5

      Saksalais­parlamentaarikko unohti reppunsa junaan Suomessa, seurasi tapahtumasarja jonka jälkeen ylistykselle ei tullut loppua

    6. 6

      Vuonna 1879 valmistunut Aleksanterin teatteri rapistui remontti­kuntoon, mutta korjaajaa ei löydy

    7. 7

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    8. 8

      Moni aivastaa julkisissa tiloissa tavalla, joka saa mikrobit leviämään ympäriinsä – Infektiolääkäri neuvoo, mitä tehdä, kun aivastus on tulossa

      Tilaajille
    9. 9

      Sdp:n valtuustoryhmä erotti Abdirahim ”Husu” Husseinin määrä­ajaksi

    10. 10

      Äidin sota-ajan kirje sysäsi Antti Matilaisen tutkimusretkelle: Historiallisen Helsingin ytimestä löytyi unohdettu pakopaikka

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    3. 3

      Saksalais­parlamentaarikko unohti reppunsa junaan Suomessa, seurasi tapahtumasarja jonka jälkeen ylistykselle ei tullut loppua

    4. 4

      Posti pyrkii saamaan joulukortit ja -paketit perille, vaikka lakko kestäisi neljä viikkoa – HS kokosi vastauksia lakkoon liittyviin keskeisiin kysymyksiin

    5. 5

      Arvostettu historioitsija tunnusti nuoren avovaimonsa surman Pietarissa – Nyt miehestä on paljastumassa väki­valtainen puoli, jota ovat peitelleet sekä yliopisto että poliisi

    6. 6

      Yöllä aitaan leikattu reikä kuumentaa Postin lakkoa: Merimiesunionin puheenjohtaja uhkailee jo kauppamerenkulun pysäyttämisellä

    7. 7

      Tämä on ollut JVG:n vuosikymmen, mutta nyt Ville Galle sanoo, että se on ohi: ”Lätkäräppi on kuollut”

      Tilaajille
    8. 8

      Sdp:n valtuustoryhmä erotti Abdirahim ”Husu” Husseinin määrä­ajaksi

    9. 9

      Mitkä Helsingin seudun kauppakeskuksista menestyvät, mitkä kuihtuvat? Asiantuntijat kertovat

      Tilaajille
    10. 10

      Tuntuvatko lento­kentän hinnat rahastukselta? Jopa Reissumies kulkee läpivalaisun kautta, kertoo Finavia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Nykyihmiset eivät jaksa odottaa tai käyttävät systeemiä siekailematta hyväkseen, ja se tukkii sairaaloiden päivystykset, sanoo lääkäri Anna Rajala

      Tilaajille
    3. 3

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    4. 4

      Viola Wallenius, 24, haaveili perhe-elämästä ja urasta Suomessa, mutta päätyi kahdeksanlapsisen perheen äidiksi Keniaan – Keskellä yötä minibussissa hänen käsiinsä syntyi uusi ihminen

      Tilaajille
    5. 5

      Illalla nukuttaa, mutta aamuyöllä alkaa valvominen – Liian varhainen heräily on monen vaiva, ja unitutkija kertoo, mistä siinä on kyse

      Tilaajille
    6. 6

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Monen kehossa jyllää näkymätön, pitkä­aikainen tulehdus, joka voi aiheuttaa ikäviä vaivoja – Nämä yhdeksän asiaa on hyvä tietää lievästä tulehduksesta

      Tilaajille
    9. 9

      Seksin puute ja pyykkivuoret eivät riko liittoja, vaan syy on paljon kipeämpi, sanoo terapeutti Maaret Kallio – ja hänellä on ratkaisu

      Tilaajille
    10. 10

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    11. Näytä lisää