Kulttuuri    |   Essee

Uskonnonopetus saa epäilemään, perustuuko koulujen opetussuunnitelma viimeisimpään tietoon – Niille tunneille olisi parempaakin sisältöä

Lapset ovat niin tiedonnälkäisiä, että tuntuu tuhlaukselta ettei historian opiskelua aloiteta koulussa aiemmin.

Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synnyinmaa.

Lasten­huoneesta kuuluvat kansan­laulun sävelet laittavat muun perhe­metelin keskellä höristä­mään korvia. Mitä siellä lauletaan? Siellä valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.

Aaa, sävel tulee Soivasta kansanlaulukirjasta. Kuusivuotias laulaa. Alusta loppuun ja taas alusta. Kotimaani ompi Suomi...

Alkaa, vähän vinosti, hymyilyttää. Varsinkin kun olin muutamaa hetkeä aiemmin kuullut, että esikoulussa oli kuunneltu Porilaisten marssia, kävelty sen tahdissa hakemaan ruokaa.

Ei, en ole huolissani: eskarissa on tänä syksynä kuunneltu myös esimerkiksi Sibeliuksen sävellyksiä. (Yksi niistä monista yksityiskohdista, joiden vuoksi arvostan varhaiskasvatusta yli kaiken.)

Siellä ensi kerran kuulin lintuin laulun lehdossa. Siellä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa.

Vähän vino hymy hyytyy. Niin, tässäpä sitä ollaan, siirtämässä kansallista identiteettiä seuraavalle sukupolvelle. Miten sujuu? Onko vastuut kunnossa?

Ja miltä tämä meidän Suomi, ja sen historia, näyttää lasten vinkkelistä?

Lasten kauttahan tulee näkyväksi se, miten tietämys maailmasta – perheestä, kielestä, suvusta, kodista, kotikaupungista, kotimaasta, ihan kaikesta – rakentuu pala palalta. Yksi pala sieltä, toinen täältä, kolmas tuolta.

Historiatietämys karttuu ihan tutkitustikin epävirallisia kanavia pitkin, ei ensi­sijaisesti koulun historiantunneilta.

Matkalla Kansallisteatteriin katsomaan mainiota Koiramäen Suomen historiaa oli hyvä hetki yrittää tentata kuusi- ja kahdeksanvuotiaan ajatuksia maamme historiasta. Mitä siitä tulee mieleen?

Lapsilta harvoin saa kysymyshetkellä vastauksia, ei oikein nytkään. Kahdeksanvuotias sanoi sitten: ”Suomi sata.”

Toissa vuonna juhlitut itsenäisyyden vuosipäivämenot ovat selvästi tehneet vaikutuksen.

Juhlinnassa onnistuttiinkin varmasti paremmin kuin 25 vuotta aiemmin, jolloin itse olin koululainen. Yrittämälläkään en onnistu muistamaan mitään muuta kuin Suomi 75 -kirjepaperin.

Se kirjepaperi mitä luultavimmin maksoi minulle yhden kirjeenvaihtosuhteen. Intouduin violetti-vihreän logon alla kertomaan potentiaaliselle englantilaiselle kirjekaverille Suomen itsenäistymisestä ja kyselemään Englannin vastaavasta.

Ai luoja, häpeä nousee poskille vieläkin. En koskaan saanut vastausta ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin, että olin mitä luultavimmin onnistunut kuulostamaan kiihkomieliseltä nationalistilta.

Nytkin hävettää, kun ynnäilen, että olin tuolloin yläkoululainen. Jos ei nyt Magna Cartan yksityiskohtia, niin eikö koulussa hyvin pärjäävän oppilaan olisi pitänyt hahmottaa vähän paremmin erot Euroopan kansallisvaltioiden kehityskuluissa?

No, kaatunutta maitoa ei kannata ja niin poispäin. Täytyy vain toivoa, että nykyiset koululaiset onnistuvat minua nuorempana hankkimaan laajempaa näkö­alaa itsenäisyyden ja kansallisvaltioiden kaltaisiin isoihin aiheisiin.

Se, että valinnaisuuden lisääntyminen lukiossa on johtanut ainakin osassa kouluja historian opiskelun vähenemiseen, ei toki kuulosta järin lupaavalta.


Aivan kuten minun lapsuudessani, aloitetaan historianopiskelu nykyäänkin yleensä alakoulun viidennellä luokalla.

Kun seurasi lasten eläytyviä reaktioita Ruotsin vallan ajasta kertovassa Koira­mäessä, tuntuu se kovin kovin myöhäiseltä.

Tiedonjano on jo esikouluikäisillä loputon ja nuoriin aivoihin näyttää mahtuvan kadehdittava määrä myös knoppitietoa.

Miksi ihmeessä systemaattista histo­riaan perehdyttämistä ei aloitettaisi jo aiemmin?

Kun kysyin kuusivuotiaalta, kuka näytelmän hahmoista teki suurimman vaikutuksen, ei hän osannut sanoa. Mutta kun kysyin, kuka oli hänestä kivoin, ei hän aikaillut. ”Se tyttökuningas!”

Marja Salon miekkaileva ja räkäisesti hihittävä Kristiina onkin mieleenpainuva hahmo. Ja hän on ollut oikeasti olemassa! Luulisi, että hänestä(kin) voitaisiin kertoa koulussa jo aiemmin.


Alakoululaisia opettavat kertovat, että kun historia viidennellä alkaa, ovat oppilaat uudesta oppiaineesta innostuneita.

On helppo kuvitella, että innostus olisi läsnä myös toka- tai ainakin kolmasluokkalaisilla – kunhan vain oppimateriaalit olisivat iänmukaisia.

Kolmannesta luokasta puhuttaessa törmätäänkin sitten aihepiiriin, johon en suurin surminkaan haluaisi puuttua. Uskontoon.

Uskonnonopetus alkaa heti ensimmäisestä luokasta. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat opiskelevat omassa ryhmässään, islaminuskoiset, katoliset, juutalaiset ja ortodoksit omissa ryhmissään. Jos ei kuulu kirkkoon, saa elämänkatsomustiedon opetusta.

Tämän systeemin järkevyydestä on väitelty, mutta loppua sille ei näy. Ei, vaikka yhä useampi on sitä mieltä, että uskonnot kuuluvat koulun ulkopuolelle ja koulussa pitäisi opiskella kaikille yhteistä katsomus­ainetta.

Ensimmäisellä ja toisella luokalla uskontoa on yksi tunti viikossa. Kolmannella tuntimäärä nousee kahteen.

Jos elättelee harhaluuloa, että uusin perusopetuksen opetussuunnitelma olisi aina jotakin viimeisimmän tiedon ja asiantuntijoiden parhaiden näkemysten mukaan puhtaalta pöydältä luotua, herää viimeistään uskontotuntien kohdalla epäilys.

Kaksi tuntia uskontoa? Miksi ei vaikka sitten yhtä tuntia kuningatar Kristiinan (1626–1689) ja muiden seurassa?

Tietenkin siksi, että opetussuunnitelma ei ole vain opetussuunnitelma. Se on syntynyt tiettyyn historialliseen jatkumoon – ja on myös osa päivänpolitiikkaa.

Hallitus päättää mitä Suomessa opiskellaan.

Kahdeksanvuotiaalla oli äidin teatterimatkalla esittämään Suomen historia­uteluun vielä toinenkin vastaus. ”Ja eilinen! Eilinen on jo historiaa.”

Totta. Ja kauniisti sanottu.

Koiramäen Suomen historiassa dramaturgi Eva Buchwald on sanoittanut saman ajatuksen lauluksi.

”Jokainen hetki historiassa / on kuin sivu elämästä, / joka kantaa uuteen aikaan, / ennen näkemättömään paikkaan / ja tämäkin päivä tässä / on elävää historiaa. / Joka kerta, kun lukee kirjaa / on matkalla jonnekin / ihmeellisiin valtakuntiin, / menneisiin aamuhämäriin, / ja tämäkin päivä joskus / on kaukaista historiaa.”

Teatterilavan laulu sekoittuu mielessäni laulukirjasta kaikuneeseen Kotimaani ompi Suomeen ja Porilaisten marssiin, enkä osaa kuin toivoa, että lasteni jatkuvasti keräämistä Suomen historian palikoista rakentuu koherentti kuva maastamme tässä maailmassamme.

Sellainen kuva menneestä, jonka kanssa on hyvä katsoa tulevaisuutta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    2. 2

      Häpeän kielitaitoani ja toistaiseksi olen onnistunut välttämään yliopistolla kurssit, jotka pidetään englanniksi

    3. 3

      Jääräpäinen jätti käänsi selkänsä Trumpille – Kalifornia on USA:n ilmastopolitiikan edelläkävijä, jossa talous kukoistaa ja päästöt vähenevät

      Tilaajille
    4. 4

      Vantaa otti käyttöön oman kaupunkipyöräjärjestelmän: Lopputulos täysi pettymys

    5. 5

      Taas ollaan Rappiolla: Hassisen kone päihitti syövän ja huumeongelman ja tekee paluun stadionkonsertissa

      Tilaajille
    6. 6

      Parisuhdeneuvojen joukosta nousee kolme ylitse muiden, huomasi satoja juttuja lukenut toimittaja – ”Jos näitä onnistuisi noudattamaan, menisi aika hyvin”

    7. 7

      Miksi et vaan voi olla normaali nainen, tivataan Maria Veitolalta – Hän kertoo kirjassaan, miten rajusti hänen ulkonäköään on arvosteltu

    8. 8

      Finanssiryhmä OP vähentää 270 työpaikkaa, tavoitteena karsia kuluja ja yksinkertaistaa ryhmän rakennetta

    9. 9

      Arvostettu historioitsija tunnusti nuoren avovaimonsa surman Pietarissa – Nyt miehestä on paljastumassa väki­valtainen puoli, jota ovat peitelleet sekä yliopisto että poliisi

    10. 10

      Ruotsissa räjähtelee viikoittain, Suomessa ammatti­rikolliset vaihtoivat pommit kyniin 20 vuotta sitten

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Arvostettu historioitsija tunnusti nuoren avovaimonsa surman Pietarissa – Nyt miehestä on paljastumassa väki­valtainen puoli, jota ovat peitelleet sekä yliopisto että poliisi

    3. 3

      Saksalais­parlamentaarikko unohti reppunsa junaan Suomessa, seurasi tapahtumasarja jonka jälkeen ylistykselle ei tullut loppua

    4. 4

      Sdp:n valtuustoryhmä erotti Abdirahim ”Husu” Husseinin määrä­ajaksi

    5. 5

      Yöllä aitaan leikattu reikä kuumentaa Postin lakkoa: Merimiesunionin puheenjohtaja uhkailee jo kauppamerenkulun pysäyttämisellä

    6. 6

      Tämä on ollut JVG:n vuosikymmen, mutta nyt Ville Galle sanoo, että se on ohi: ”Lätkäräppi on kuollut”

      Tilaajille
    7. 7

      Aivot, mielenterveys, sydän, keuhkot – Kolme asiantuntijaa kertoo, mitä kannabiksen vaikutuksista terveyteen todella tiedetään

      Tilaajille
    8. 8

      Arjen parhaat pikaruokareseptit: Viisi pastaa, jotka ovat pöydässä alle 20 minuutissa

    9. 9

      Internetissä ymmärrettiin, että koska ”Kekkonen” on diminutiivi, jossakin on oltava iso ja kauhea ”Kekko” – siitä alkoi meemivyöry, joka on parasta juuri nyt

    10. 10

      Maailman kallein rannekello myytiin yli 28 miljoonalla eurolla Sveitsissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Nykyihmiset eivät jaksa odottaa tai käyttävät systeemiä siekailematta hyväkseen, ja se tukkii sairaaloiden päivystykset, sanoo lääkäri Anna Rajala

      Tilaajille
    4. 4

      Viola Wallenius, 24, haaveili perhe-elämästä ja urasta Suomessa, mutta päätyi kahdeksanlapsisen perheen äidiksi Keniaan – Keskellä yötä minibussissa hänen käsiinsä syntyi uusi ihminen

      Tilaajille
    5. 5

      Illalla nukuttaa, mutta aamuyöllä alkaa valvominen – Liian varhainen heräily on monen vaiva, ja unitutkija kertoo, mistä siinä on kyse

      Tilaajille
    6. 6

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Monen kehossa jyllää näkymätön, pitkä­aikainen tulehdus, joka voi aiheuttaa ikäviä vaivoja – Nämä yhdeksän asiaa on hyvä tietää lievästä tulehduksesta

      Tilaajille
    9. 9

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    10. 10

      Seksin puute ja pyykkivuoret eivät riko liittoja, vaan syy on paljon kipeämpi, sanoo terapeutti Maaret Kallio – ja hänellä on ratkaisu

      Tilaajille
    11. Näytä lisää