Kulttuuri    |   Essee

Uskonnonopetus saa epäilemään, perustuuko koulujen opetussuunnitelma viimeisimpään tietoon – Niille tunneille olisi parempaakin sisältöä

Lapset ovat niin tiedonnälkäisiä, että tuntuu tuhlaukselta ettei historian opiskelua aloiteta koulussa aiemmin.

Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synnyinmaa.

Lasten­huoneesta kuuluvat kansan­laulun sävelet laittavat muun perhe­metelin keskellä höristä­mään korvia. Mitä siellä lauletaan? Siellä valkolatva tuomi ahon laitaa reunustaa.

Aaa, sävel tulee Soivasta kansanlaulukirjasta. Kuusivuotias laulaa. Alusta loppuun ja taas alusta. Kotimaani ompi Suomi...

Alkaa, vähän vinosti, hymyilyttää. Varsinkin kun olin muutamaa hetkeä aiemmin kuullut, että esikoulussa oli kuunneltu Porilaisten marssia, kävelty sen tahdissa hakemaan ruokaa.

Ei, en ole huolissani: eskarissa on tänä syksynä kuunneltu myös esimerkiksi Sibeliuksen sävellyksiä. (Yksi niistä monista yksityiskohdista, joiden vuoksi arvostan varhaiskasvatusta yli kaiken.)

Siellä ensi kerran kuulin lintuin laulun lehdossa. Siellä äiti hymyhuulin tuuditti mua kehdossa.

Vähän vino hymy hyytyy. Niin, tässäpä sitä ollaan, siirtämässä kansallista identiteettiä seuraavalle sukupolvelle. Miten sujuu? Onko vastuut kunnossa?

Ja miltä tämä meidän Suomi, ja sen historia, näyttää lasten vinkkelistä?

Lasten kauttahan tulee näkyväksi se, miten tietämys maailmasta – perheestä, kielestä, suvusta, kodista, kotikaupungista, kotimaasta, ihan kaikesta – rakentuu pala palalta. Yksi pala sieltä, toinen täältä, kolmas tuolta.

Historiatietämys karttuu ihan tutkitustikin epävirallisia kanavia pitkin, ei ensi­sijaisesti koulun historiantunneilta.

Matkalla Kansallisteatteriin katsomaan mainiota Koiramäen Suomen historiaa oli hyvä hetki yrittää tentata kuusi- ja kahdeksanvuotiaan ajatuksia maamme historiasta. Mitä siitä tulee mieleen?

Lapsilta harvoin saa kysymyshetkellä vastauksia, ei oikein nytkään. Kahdeksanvuotias sanoi sitten: ”Suomi sata.”

Toissa vuonna juhlitut itsenäisyyden vuosipäivämenot ovat selvästi tehneet vaikutuksen.

Juhlinnassa onnistuttiinkin varmasti paremmin kuin 25 vuotta aiemmin, jolloin itse olin koululainen. Yrittämälläkään en onnistu muistamaan mitään muuta kuin Suomi 75 -kirjepaperin.

Se kirjepaperi mitä luultavimmin maksoi minulle yhden kirjeenvaihtosuhteen. Intouduin violetti-vihreän logon alla kertomaan potentiaaliselle englantilaiselle kirjekaverille Suomen itsenäistymisestä ja kyselemään Englannin vastaavasta.

Ai luoja, häpeä nousee poskille vieläkin. En koskaan saanut vastausta ja ymmärsin vasta vuosia myöhemmin, että olin mitä luultavimmin onnistunut kuulostamaan kiihkomieliseltä nationalistilta.

Nytkin hävettää, kun ynnäilen, että olin tuolloin yläkoululainen. Jos ei nyt Magna Cartan yksityiskohtia, niin eikö koulussa hyvin pärjäävän oppilaan olisi pitänyt hahmottaa vähän paremmin erot Euroopan kansallisvaltioiden kehityskuluissa?

No, kaatunutta maitoa ei kannata ja niin poispäin. Täytyy vain toivoa, että nykyiset koululaiset onnistuvat minua nuorempana hankkimaan laajempaa näkö­alaa itsenäisyyden ja kansallisvaltioiden kaltaisiin isoihin aiheisiin.

Se, että valinnaisuuden lisääntyminen lukiossa on johtanut ainakin osassa kouluja historian opiskelun vähenemiseen, ei toki kuulosta järin lupaavalta.


Aivan kuten minun lapsuudessani, aloitetaan historianopiskelu nykyäänkin yleensä alakoulun viidennellä luokalla.

Kun seurasi lasten eläytyviä reaktioita Ruotsin vallan ajasta kertovassa Koira­mäessä, tuntuu se kovin kovin myöhäiseltä.

Tiedonjano on jo esikouluikäisillä loputon ja nuoriin aivoihin näyttää mahtuvan kadehdittava määrä myös knoppitietoa.

Miksi ihmeessä systemaattista histo­riaan perehdyttämistä ei aloitettaisi jo aiemmin?

Kun kysyin kuusivuotiaalta, kuka näytelmän hahmoista teki suurimman vaikutuksen, ei hän osannut sanoa. Mutta kun kysyin, kuka oli hänestä kivoin, ei hän aikaillut. ”Se tyttökuningas!”

Marja Salon miekkaileva ja räkäisesti hihittävä Kristiina onkin mieleenpainuva hahmo. Ja hän on ollut oikeasti olemassa! Luulisi, että hänestä(kin) voitaisiin kertoa koulussa jo aiemmin.


Alakoululaisia opettavat kertovat, että kun historia viidennellä alkaa, ovat oppilaat uudesta oppiaineesta innostuneita.

On helppo kuvitella, että innostus olisi läsnä myös toka- tai ainakin kolmasluokkalaisilla – kunhan vain oppimateriaalit olisivat iänmukaisia.

Kolmannesta luokasta puhuttaessa törmätäänkin sitten aihepiiriin, johon en suurin surminkaan haluaisi puuttua. Uskontoon.

Uskonnonopetus alkaa heti ensimmäisestä luokasta. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvat opiskelevat omassa ryhmässään, islaminuskoiset, katoliset, juutalaiset ja ortodoksit omissa ryhmissään. Jos ei kuulu kirkkoon, saa elämänkatsomustiedon opetusta.

Tämän systeemin järkevyydestä on väitelty, mutta loppua sille ei näy. Ei, vaikka yhä useampi on sitä mieltä, että uskonnot kuuluvat koulun ulkopuolelle ja koulussa pitäisi opiskella kaikille yhteistä katsomus­ainetta.

Ensimmäisellä ja toisella luokalla uskontoa on yksi tunti viikossa. Kolmannella tuntimäärä nousee kahteen.

Jos elättelee harhaluuloa, että uusin perusopetuksen opetussuunnitelma olisi aina jotakin viimeisimmän tiedon ja asiantuntijoiden parhaiden näkemysten mukaan puhtaalta pöydältä luotua, herää viimeistään uskontotuntien kohdalla epäilys.

Kaksi tuntia uskontoa? Miksi ei vaikka sitten yhtä tuntia kuningatar Kristiinan (1626–1689) ja muiden seurassa?

Tietenkin siksi, että opetussuunnitelma ei ole vain opetussuunnitelma. Se on syntynyt tiettyyn historialliseen jatkumoon – ja on myös osa päivänpolitiikkaa.

Hallitus päättää mitä Suomessa opiskellaan.

Kahdeksanvuotiaalla oli äidin teatterimatkalla esittämään Suomen historia­uteluun vielä toinenkin vastaus. ”Ja eilinen! Eilinen on jo historiaa.”

Totta. Ja kauniisti sanottu.

Koiramäen Suomen historiassa dramaturgi Eva Buchwald on sanoittanut saman ajatuksen lauluksi.

”Jokainen hetki historiassa / on kuin sivu elämästä, / joka kantaa uuteen aikaan, / ennen näkemättömään paikkaan / ja tämäkin päivä tässä / on elävää historiaa. / Joka kerta, kun lukee kirjaa / on matkalla jonnekin / ihmeellisiin valtakuntiin, / menneisiin aamuhämäriin, / ja tämäkin päivä joskus / on kaukaista historiaa.”

Teatterilavan laulu sekoittuu mielessäni laulukirjasta kaikuneeseen Kotimaani ompi Suomeen ja Porilaisten marssiin, enkä osaa kuin toivoa, että lasteni jatkuvasti keräämistä Suomen historian palikoista rakentuu koherentti kuva maastamme tässä maailmassamme.

Sellainen kuva menneestä, jonka kanssa on hyvä katsoa tulevaisuutta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Thaimaan kuningas erotti ainoan jalkavaimonsa: syyksi kerrottiin ”karkea niskoittelu” ja kuningattareen liittyvä valtapeli

    2. 2

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    3. 3

      Poliisien etu­järjestön puheen­johtaja Ohisalon selvitys­pyynnöstä: Vuoro­puhelun sisä­ministerin kanssa tapahduttava muualla kuin Twitterissä

    4. 4

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    5. 5

      Puhemies torjui Boris Johnsonin toivoman uuden äänestyksen brexit-sopimuksesta – suora lähetys britti­parlamentista jatkuu

    6. 6

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    7. 7

      Alma pääsi lämmittelijäksi Christina Aguileran Britannian-kiertueelle – Manageri: ”Christina oli nähnyt Alman keikan ja tykännyt kovasti”

    8. 8

      Iranilainen musiikkipalvelu poisti naiset kaikkien levyjen kansikuvista

    9. 9

      Hämmentynyttä Wikileaksin perustajaa Julian Assangea kuultiin oikeudessa Britanniassa

    10. 10

      Auto putosi Tuusulanväylältä kuusi metriä lasten koulutielle, kuljettaja kuoli: ”Onni onnettomuudessa, ettei kukaan ollut väylällä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uudet liikuntasuositukset muuttavat koko liikunnan käsitteen – Testaa laskurilla, liikutko riittävästi

    2. 2

      ”Koko Suomi kaatui minun vastaanotolleni”, sanoo lääke­kannabiksen reseptien kirjoittamisen lopettanut lääkäri

    3. 3

      Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

      Tilaajille
    4. 4

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    5. 5

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    6. 6

      Maksoin hoitajan ojentamasta kumiletkusta 64 euroa: onko hoitokuluvakuutuksista tullut lääkäriasemille rahastusautomaatti?

    7. 7

      HS haastatteli kurdien mielenosoituksen osallistujia: näin tilanne kärjistyi

    8. 8

      Emeritusprofessori kiittää nuorta lääkäriä kannanotosta: ”Jos halutaan oikeasti hoitaa meidän vanhuksia, järjestelmää pitää muuttaa dramaattisesti”

    9. 9

      Omakotitalolle ei löydy ostajaa edes Järvenpäässä – Kari Sirola kertoo, miten vanhaa taloa voi pitää kunnossa halvalla

      Tilaajille
    10. 10

      Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaikki Triplasta: HS:n erikoisartikkeli näyttää, miten uudessa Pasilassa liikutaan

    2. 2

      Johanna Huhtamäki, 38, kuuli oudon äänen, eikä tiennyt sen kielivän kuolemasta – Nyt hän toteuttaa unelmiaan, sillä pian saattaa olla liian myöhäistä

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta: Ihminen löytää toisen pikkukaupungin yössä

    4. 4

      Demokraattien Nancy Pelosi kertoi syistä, miksi Trump sai ”hermoromahduksen” Syyria-kokouksessa

    5. 5

      ”Olen 31, enkä ole seurustellut kertaakaan” – Lyhyet miehet kertovat, millaista on elää maailmassa, jossa pituutta pidetään miehen mittana

      Tilaajille
    6. 6

      Keväällä Fazerin asmr-mainos sai monet raivon partaalle, ja nyt myös Mainonnan eettinen neuvosto otti siihen kantaa

    7. 7

      Nuori lääkäri avautui uuvuttavasta työstään ja sai aikaan vastausten tulvan: ”Haluan, että ihmiset ymmärtävät, miksi lääkärit eivät jää terveyskeskuksiin”

    8. 8

      Kim huijasi itselleen halutun kaupungin vuokra-asunnon läheltä Helsingin keskustaa – Rikosoikeuden professori: ”Moraalitonta tällainen kepulointi ainakin on”

      Tilaajille
    9. 9

      Kotona tehtävä tikkutesti on paljastanut jo monia oireettomia suolistosyöpiä

    10. 10

      HS:n erikoisartikkeli vie ruotsalaisten orjasaarelle: Gustavia oli Ruotsin yritys päästä siirtomaavallaksi, ja oli siellä mukana suomalaisiakin

      Tilaajille
    11. Näytä lisää