Kulttuuri

Japanilainen ja suomalainen musiikki ovat kuin kaksi marjaa – tiesitkö Topi Sorsakosken hitin japanilaisen alkuperän ja Japanin superhitin suomalaiset juuret?

Lasse Lehtosen kirja kertoo japanilaisen musiikin tarinan gagakusta J-popiin. Siitä paljastuu yllättäviä yhteyksiä Suomeen.

Tietokirja

Lasse Lehtonen: Japanilainen musiikki, Taiko-rumpujen kuminasta J-popiin. 519 s. Gaudeamus.

Tunnetko yllättävän monien suomalaishittien pohjimmaisen japanilaisuuden?

Brita Koivunen levytti japanilaisiskelmän suomennoksen jo 1960-luvun alussa. Topi Sorsakoski & Agentsin Lyhdyn nään syttyvän on japanilainen sävellys.

Suomalaisen sodanjälkeisen iskelmän kaiho on samanlaista kuin japanilainen enka-tyyli. Ja 1970-luvun Finnhitsit kuulostavat 1970-luvun kayōkyoku-iskelmiltä.

Tämä ja paljon muuta selviää hienosta suomalaisesta musiikkikirjasta Japanilainen musiikki. Taiko-rumpujen kuminasta J-popiin (Gaudeamus).

Tutkija Lasse Lehtonen on ottanut valtavan urakan. Pelkästään taiko-rummuista tai J-popista voisi tehdä ja on tehtykin mittavia kirjoja.

Hänen väitöskirjansa käsitteli erään japanilaisen säveltäjäryhmän 1930-lukua, mutta tämä kirja esittelee yli 500 sivulla kymmeniä japanilaisia musiikkilajeja muinaisajoista nykyhetkeen.

Musiikin kuvailun lisäksi ote on yhteiskunnallis-historiallinen. Hän yrittää osoittaa, miksi japanilainen musiikki on kehittynyt kulloisiinkin muotoihinsa.

Osin tämä toteutuu, vaikka ensimmäisellä sadalla sivulla asteikkojen, instrumenttien ja esimerkiksi Nō-teatterin musiikin esittely vievät toki tilaa yhteiskunnalliselta taustoitukselta.

Suomalais- ja japanilais­iskelmien samankaltaisuus on yhtä hassu sattuma kuin kieltemme äänneasut, johon perustuvat tunnetut vitsit, kuten Jokohama Humahuta (japanilainen nyrkkeilijä) ja Hajoshiko Monoshi (japanilainen hiihtäjä).

Vai onko se sattumaa? Abba-yhtyeen manageri ”Stickan” Anderson sanoi kerran HS-haastattelussa, että Yhdysvallat ja Länsi-Eurooppa ovat Ruotsiin asti yhtä vyöhykettä, mutta Itämereltä alkaa kaihomielisemmän musiikin vyöhyke, joka ulottuu maastamme Pohjois-Venäjän, Siperian ja Mongolian kautta Japaniin.

Siksikö Stickan sai Spotnicks-rautalankayhtyeen levyttämään suomalaisen kansansävelmän Carelia-nimellä, mikä nosti sen hitiksi Japanissa? Ja siksikö myös Rauno Lehtisen Letkajenkka oli hitti Japanissa?

Ainakin musiikin voima on ollut molempien maiden mytologioissa erityisasemassa. Kalevala oli nimenomaan laulettua kansanperinnettä ja Väinämöisen mahti liittyi lauluun ja soittoon.

Japanissa puolestaan nähtiin jo heian-kaudella (795–1185), että keisari ei ollut pätevä tehtäväänsä, jos hän ei osannut soittaa osana muusikko­ryhmää.

Japani oli musiikin kehityksen kärjessä. Siellä painettiin ensimmäinen nuottijulkaisu. Tasaisesti kiihtyvä ja lopussa rauhoittuva gagaku-hovimusiikki on maailman vanhin keskeytyksettä esitetty orkesterimusiikkiperinne ja sen juuret ovat 500-luvulla. Muotona on Jo-ha-kyū eli hidas johdanto, nopeutuva keskiosa ja pikainen rauhoittuminen. Lopulta musiikki haipuu osaksi samaa ikuisuutta, josta se alkoi.



Bunraku-musiikissa tarinat päättyivät kaksoisitsemurhiin ja aiheuttivat nuorten kaksoisitsemurha-aallon jo ennen kuin eurooppalaiset säveltäjät Verdistä Wagneriin keksivät tappaa päähenkilöt oopperoidensa lopuksi. Seuraava video näyttää kuinka bunraku perustuu kertojan, shamisen-kielisoittimen taitajan ja nukkeja liikuttelevan näyttelijän yhteistyöhön.



Kaikki muuttui vuodesta 1868 lähtien. Yhdysvaltain laivasto pakotti Japanin avautumaan ja maa uudistui oitsuke oikose -periaatteella (ota kiinni ja ohita).

Se koski teollistumista, asevoimien uudistamista ja kolonialisoitujen Aasian maiden kohtalon välttämistä. Samalla myös Japanista tuli julma kolonialisti, joka alisti pian valtaansa nykyisen Taiwanin ja Korean niemimaan ja valtasi laajoja alueita Kiinasta.

Musiikissa haluttiin löytää ”kolmas tie” ja yhdistää perinteisen japanilaisen ja länsimaisen musiikin parhaat puolet.

Oitsuke oikose -periaatteella säveltäjä Kōsaku Yamada omaksui Euroopassa musiikilliset innovaatiot Jean Sibeliuksesta Aleksandr Skrjabiniin ja lähti pian tekemään oppien hedelmöittämänä jotain omaa ja japanilaisempaa.

Näillä kohdin tutkija Lehtonen tekee harvinaisen pikkuvirheen: Yamada ei toki johtanut Sibeliuksen Finlandian kantaesitystä, vaan Japanin ensiesityksen.

Samalla ”japanomania” valtasi länsimaisen kulttuurin ja vaikutti myös säveltäjiin, joista mainittakoon vaikkapa vain Giacomo Puccini ja Claude Debussy.

Japani ennakoi myös musiikin modernismia, kun japanilaiset taidemusiikin säveltäjät käyttivät klustereita eli sävelkimppuja ja mikrointervalleja ennen György Ligetin tapaisia modernisteja.

Vuosina 1930–1945 militarismi kuristi kulttuurin monimuotoisuutta, mutta kaikki muuttui ydinpommien jälkeen. Japanista tuli imagoltaan pasifistinen uhrivaltio, ja maan miehittänyt Yhdysvallat osasi vielä tuolloin valtionrakennuksen.

Musiikissa syleiltiin toisaalta amerikkalaista boogie-woogieta, mutta samalla yleistyivät kaihomieliset enkat, joiden sanoituksetkin muistuttavat suomalaisiskelmistä. Miehet kuvataan niin Japanin kuin Suomen iskelmissä työssään ahkeriksi jurottajiksi, jotka voi pelastaa vain tunteensa näyttävän naisen rakkaus.

Japanilaisuus myös uusiutui. Lännessä saatetaan kuvitella, että taiko-rumpuryhmät ovat ikiaikaista perinnettä, mutta koko genre sai alkunsa vasta 1951, kun jazzrumpali Daihachi Oguhi keksi järjestää muinaisia taiko-rumpuja yhdistelmiksi länsimaisen rumpusetin tapaan.



Lehtonen esittelee oivasti rinnakkain enka-jumalatar Misora Hibarin ja länsimaisen taidemusiikin kaanoniin nousseen Tōru Takemitsun. Molemmat olivat huippulahjakkaita: toinen valtasi Japanin sisämarkkinat ja Takemitsu taidemusiikin maailman.

Seuraava video osoittaa, että Hibarin enka-klassikko Kanashii sake (Sakea suruun) kävisi pienin muutoksin suomalaisiskelmästä.



Hibarin tyyli laajeni myöhem­min viihde­musiikin valta­virraksi, jota kutsuttiin nimellä kayōkyoku. Viimeinen hitti Kawa no nagare no yō ni (Kuin joen virtaus, 1989) on Japanin suosituin iskelmä kautta aikojen ja Akitra Mitaken säveltämä.

Vai onko? Japanilainen superhitti muistuttaa huippukohdaltaan aavemaisen paljon Rami Sarmaston ja Tamara Lundin vuoden 1965 hittiä Sinun omasi. Suomalaisklassikon kertosäkeen ”Suukon hellän painan poskelles” -sanat voi laulaa suoraan intron ja kertosäkeen huippukohdan päälle sävel säveleltä.



Takemitsu puolestaan vierasti aluksi japanilaisuutta militarismin perinnön vuoksi, mutta jatkoi sitten elokuvaohjaaja Akira Kurosawan hovisäveltäjän Fumio Hayasakan tavoin länsimaisen taidemusiikin ja japanilaisvaikutteiden yhdistämistä.

Lopulta myös Takemitsu päätyi Kurosawan kanssa yhteistyöhön ja teki musiikin Ran-elokuvaan.



Kirjassa mainitaan ohimennen myös myös kuopiolaisen Siiri Pitkäsen (myöhemmin Watanabe) kapellimestaripoika Akeo Watanabe, joka perusti Japanin filharmonikot, teki Sibeliuksen sinfonioiden ensimmäisen stereolevytyksen ja toimi keisarillisen perheen musiikinopettajana.

Hänen kauttaan Sibeliuksesta tuli Japanin uutta ”hovimusiikkia” ja tämän vuoksi keisarillisen perheen jäsenet käyvät yhä Suomen-vierailuillaan pyhiinvaellusmatkalla Ainolassa.

Rockabillyn ja The Beatlesin vaikutus synnytti ”ereki buumun” eli sähkökitarabuumin ja toi esiin laulaja-lauluntekijät, kun perinteinen populaarimusiikki oli tuotantoyhtiövetoista.

Länsimaiset vaikutteet opittiin niin nopeasti, että Kyu Sakamoton Ue wo muita arukoo vuodelta 1961 nousi Yhdysvaltain listaykköseksi Sukiyaki-nimellä ja menestyi myös Brita Koivusen laulamana suomennoksena.



Paul McCartney puolestaan kehui The Beatlesin japanilaista lämmittelijää Blue Cometsia, jonka Blue Chateau -hitti päätyi heti myös rautalankayhtye The Venturesin ohjelmistoon. Suomessa Topi Sorsakoski lauloi Tadao Inouen sävellyksen ja kappaleesta on myös esimerkiksi Viikate-yhtyeen versio.

Tässä japanilaisyhtye esittää hittinsä Ed Sullivan Showssa. Intro soitetaan komeasti japanilaisella kotolla.



Näinä vuosikymmeninä sodan raunioittama Japani oli jälleen liikkeellä ”ota kiinni ja ohita” -asenteella. Talouskasvu ylitti odotukset ja 1970-luvun alussa 90 prosenttia japanilaisista katsoi edustavansa keskiluokkaa.

1980-luvulla Japani uhmasi Yhdys­valtoja maailman toiseksi suurimpana taloutena ja kaikki kiinnostava tuntui tulevan Japanista: Sony kehitti Walkmanit ja cd-levy­formaattia. Suzuki-menetelmä yleistyi entisestään ja mullisti klassisen musiikin varhais­koulutuksen. Roland kehitti TR-808-rumpu­koneen ja Yamaha DX7-synteti­saattorin. Karaoke-konsepti valloitti maailmaa.

Kaiken lisäksi Yellow Magic Orchestra oli teknopopin pioneeri jonka Behind the Mask -kappaletta versioivat Michael Jackson ja Eric Clapton.

Tokion taide­yli­opiston kasvatti Ryūichi Sakamoto ponnisti yhtyeestä soolouralle ja Oscarin voittaneeksi elokuva­säveltäjäksi.



Manga ja anime valloittivat myös maailman, samoin säveltäjä Joe Hisaishin musiikki Hayako Miyazakin animaatioihin kuten Naapurini Totoro (1988) ja Henkien kätkemä (2001).

Tasa-arvossa Japani ei ole yhtä cool, vaikka miehen kotiin tuoma palkka on perinteisesti ollut vaimon hallinnassa. Japani on vieläkin World Economic Forumin Global Gender Gap -raportissa vasta sijalla 110, kun Suomi on raportissa maailman neljänneksi tasa-arvoisin maa Islannin, Ruotsin ja Norjan jälkeen.

Lehtonen nostaa kuitenkin esiin monia vahvoja naispuolisia laulaja-lauluntekijöitä, kuten Kate Bushin tyyliäkin ennakoineen Yumi Matsutōyan ja Carole Kingin ihaileman Mayumi Itsuwan. He löivät läpi 1970-luvun alussa.

Toisaalta hän huomioi myös populaarimusiikkibisneksen valtavirran konservatiivisuuden. Japanilainen kawaii- eli söpöys­ihanne näkyy idolitehtailussa, joka alkoi 1980-luvulla ja jatkuu yhä toisintaen perin perinteistä sukupuolikuvastoa. Idolien paineet ovat kovat ja idolien urakaari joskus lyhyt. Yokiko Okada teki itsemurhan vain 19-vuotiaana vuonna 1986 ja sai hieman karmivan lempinimen eien aidoru eli ”ikuinen idoli”.



Yhtenäiskulttuurin aika päättyi Japanissa 1989 keisari Hirohiton ja enka-jumalatar Misora Hibarin kuolemiin.

Sen jälkeen koettiin J-popin kansainvälinen läpimurto ja särmikkään J-rockin monet muodot. Kokeellisuudessa edelläkävijöitä ovat olleet Merzbow’n noise- eli melumusiikki ja monet taidemusiikin avantgardistit.

Japanista tulee myös pelimusiikki, joka yhdistää taide- ja viihdemusiikin. Kōichi Sugiyama on tehnyt Dragon Quest -musiikistaan myös sinfonisia sarjoja, samoin Nobuo Uematsu Final Fantasy -musiikista.

Heidän pioneerityönsä ansiosta pelimusiikkikonsertit ovat yleistymässä Suomessakin.

Kirja päättyy haastatteluihin. Laajemman puheenvuoron saavat säveltäjä ja Yoko Onon ensimmäinen aviomies Toshi Ichiyanagi, shakuhachi-mestari Tadashi Tajima ja muutamat muut vaikuttajat.

Hyvänä bonuksena Lehtonen on koonnut kustantajansa verkkosivuille linkkivalikoiman kirjan esittelemään musiikkiin.

Voit katsoa ja kuunnella lisää japanilaismusiikkia eri vuosisadoilta kabukista J-popiin myös seuraavista linkeistä.

1. Nō-teatterin äänimaailma

1400-luvulla vakiintunut Nō-teatteri perustuu äänimaailmaltaan hayashi-soitinryhmään, johon kuuluu kolme lyömäsoitinta ja yksi melodiasoitin, nōkan-huilu.



2. Räiskyvää kabuki-musiikkia

Kabuki löi läpi 1600-luvun alussa ja sen alkuperäinen nagauta-musiikki on kehittynyt räiskyväksi eri tyylien sulatusuuniksi. Kabukia esittää vähimmillään yksi laulaja ja kaksi shamisen-soittajaa, mutta myös yli kymmenen hengen kokoonpanot ovat yleisiä.



3. Hayariuta-populaarimusiikki ja geishat

Edo-kauden hayariuta-populaarimusiikin lajeja olivat esimerkiksi hauta, kouta ja utazawa. Myös geishat esittivät populaarilauluja. Seuraava video on hauta-tyyliä ja sisältää geishan tanssin.



4. Japani avautuu ”sydänten laululle”

Japani avautui 1868 Yhdysvaltain laivaston pakottamana ja musiikin ”kolmas tie” etsi läntisen ja japanilaisen musiikin yhteistä kosketuspintaa.

Rentaro Takin Kojō no tsuki (Kuu rauniolinnan yllä) vuodelta 1901 on niin suosittu, että sitä luullaan usein kansanlauluksi tai ”sydänten lauluksi”, kuten näitä ikivihreitä kutsutaan. Melodia perustuu molliasteikkoa muistuttavalle yonanuki-asteikolle. Laulusta on tehty tuhansia versioita, yksi niistä kuullaan La La Land -elokuvassa (2016).



5. Kasuki Yamada: Akatombo

Kasuki Yamada oli yhtä edistyksellinen taidemusiikin säveltäjä kuin ihailemansa Sibelius ja Skrjabin vielä 1910-luvulla, mutta parhaiten japanilaiset muistavat hänet ikivihreistä 1920-luvun kuorolauluista, joista Akatombo on levinnyt kuoro-ohjelmistoon ympäri maailmaa.



6. Toshi Ichinayagi: Sapporo

Väkevää, kokeellista taidemusiikkia Yoko Onon ensimmäiseltä aviopuolisolta vuodelta 1962. Ichinayagin ura jatkuu menestyksekkäästi ja hän on vieraillut Suomessakin.



7. Merzbow ja noise

Japanilainen noise-musiikki on äärimmäistä ja Masami Akitan Merzbow-projekti on ollut genren suuri nimi vuoden 1981 Metal Acoustic Musicista lähtien.



9. Dir En Grey: The Final

Japanilainen rock yhdistää raskaan rockin keinovarat ja yllättävän iskelmälliset kertosäkeet siinä missä moni suomalainenkin menestyjä.

.

10. Nykyajan idolitehtailu

AKB 48 on nykyajan laulu- ja tanssiryhmistä nykyisin suosituimpia ja jäljitellyimpiä. Konseptina on ”idolit, joita voi mennä tapaamaan”.

14–24-vuotiaita teinityttöjä ja nuoria naisia kierrätetään suorastaan tehdasmaisesti harjoittelukauden kautta täysjäseniksi ja heidän painoindeksiään valvotaan, samoin yksityiselämää. Treffeilläkään ei saisi käydä aktiivijäsenyyden aikaan, ja tuotantoyhtiö voi vetää treffeistä jopa oikeuteen, kuten kävi vuonna 2016.

Tuossa oikeudenkäynnissä idoli sentään vapautettiin tuotantoyhtiön vaatimasta yli sadantuhannen euron korvauksesta sopimuksen rikkomisen eli treffeillä käymisen vuoksi.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Uutissuomalainen: Omistaja­ohjaus­ministeri Paatero väläyttää Postin pilkkomista

    2. 2

      Trump jäi ensi kertaa verekseltään kiinni, sanoo tutkija EU-lähettilään todistuksesta – ”Mies joka näki läheltä, mitä tapahtui, kertoo nyt kaiken”

    3. 3

      Ajat muuttuvat myös britti­hovissa, ja nyt prinssi Andrew saa nyt mennä

    4. 4

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    7. 7

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    8. 8

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    9. 9

      EU-lähettiläältä raskas todistus Trumpia vastaan – odotettu kuuleminen murensi republikaanien puolustusta virkarikos­tutkinnassa

    10. 10

      Iivo Niskanen sai Ylläksen leirilleen yllättävää harjoitusseuraa: ”Olemme viettäneet neljän tähden illallisia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Amazonin tieteissarja kertoo kylmäävää vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    4. 4

      Kristiina Sandberg vapautui vankilasta mutta törmäsi digitaaliseen muuriin: ”Tuli sellainen olo, että ei tästä mitään tule”

    5. 5

      Yli sata vuotta vanhat Signe Branderin Helsinki-kuvat loistavat nyt väreissä, algoritmin ehostamia teoksia ilmestyy päivittäin automaattisesti Twitteriin

    6. 6

      Testissä kymmenen tuhtia amaroneviiniä – Kärkeen kiilasi yksi halvimmista

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Finanssivalvonta antoi eläkemiljardien hoitajille viimeisen varoituksen

    8. 8

      Hallituksen budjetti vie laskelman mukaan Suomesta 5 000 työpaikkaa – ”En muista koskaan nähneeni tällaista”, sanoi kokoomuskonkari Ben Zyskowicz

    9. 9

      HS-analyysi: Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    10. 10

      Markku Laurila vaihtoi diesel-Volvon ladattavaan hybridiin: nyt hän säästää polttoaineessa satoja euroja kuukaudessa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää