Kulttuuri

Aila Meriluoto on kuollut – Runoilija oli ”hauska, rohkea ja sisukas nainen” ja sodan­jälkeisen henkisen ilma­piirin sanoittaja

Vuosikymmeniä kestäneeseen uraan mahtui useita nousuja ja laskuja, Meriluodon elämää sävyttivät nujertavat ihmissuhteet.

Aila Meriluoto on kuollut maanantaina 95-vuotiaana Helsingissä. Asiasta ilmoitti STT:lle hänen tyttärensä puhelimitse.

Hän julkaisi ensimmäisen teoksensa Lasimaalaus 22-vuotiaana vuonna 1946. Viimeisimmän kokoelmansa hän julkaisi vuonna 2011.

Näiden teosten väliin mahtui 12 runokokoelmaa, kolme romaania, nuorisokirjoja, suomennoksia, päiväkirjatekstejä ja muistelmia sekä elämäkerta hänen ensimmäisestä aviomiehestään, kirjailija Lauri Viidasta.

Meriluodon tuotantoon mahtui koko sodanjälkeisen Suomen henkinen ilmasto. Esikoisrunoissa, joista tuli valtava menestys, kuului sodasta selvinneen nuoruuden ääni.

Yli 70 vuotta kestäneen kirjailijauran aikana hänet on nostettu ja unohdettu monta kertaa. Edellinen nousu tapahtui 1990-luvun puolivälissä, kun Meriluodon päiväkirja vuosilta 1953–75 ilmestyi nimellä Vaarallista kokea.

Siitä poiki Q-teatterin näytelmä Putoavia enkeleitä (2005) ja kolme vuotta myöhemmin samanniminen elokuva.

HS:n kriitikko Helena Ruuska kirjoitti Meriluodon elämäkerran arviossa, että Meriluodon kohtalona oli rakastua kerta toisensa jälkeen paljon itsestään puhuviin ja häntä tavalla tai toisella nujertaviin miehiin.

”Siinä oli kyllä hauska ja rohkea nainen”, Meriluodosta kirjan Lasinkirkas, hullunrohkea (2010) tehnyt Panu Rajala sanoo.

”Ja myös sisukas. Olen aina miettinyt, mistä hänellä riitti selviytymistahtoa kaikkein vastusten ja hankalien miesten kanssa elettyään. Hän oli aina hilpeä. Häntä huvitti kaikki, vaikka oli vastamäkeä kuinka.”

Murskaavan ja voimakkaan Lauri Viidan kuoltua muitakin taakkoja ja hoidettavia riitti.

”Neljä lasta myös”, Rajala muistuttaa. ”Elätäpä niitä vapaana kirjailijana ja runoilijana.”

Ihmisen lisäksi Rajala ihaili myös Meriluodon tuotantoa.

”Hänen runoutensa on omalla klassisella ja kirkkaalla paikallaan lyriikassamme. Kun hän sitten repäisi proosan puolelle, alkoi tapahtua. Julkaisemalla kursailematta päiväkirjojaan ja muuta proosaa hänestä sukeutui keski-ikäisen feminismin uranuurtaja.

Rajala piti yhteyttä Meriluotoon loppuun saakka.

”Ihan viimeiseen saakka hänen äänensä helähti iloisen tyttömäisenä”, Rajala kertoo. ”Mutta muisti oli jo heikentynyt.”

Toimittaja ja kirjailija Anna-Liisa Haavikko toimitti Meriluodon vuonna 2010 julkaistun elämäkerrallisen teoksen Tältä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975–2004 (Siltala).

”Olin tehnyt aiemmin radioon muutaman haastattelun hänestä, ja hän esitti toiveen, että minä kokoaisin yhteen hänen vanhuuden päiväkirjansa”, Haavikko sanoo.

Projektin aikana Haavikko tapasi Meriluodon useaan kertaan.

”Tapaamiset olivat aivan ihania. Hän oli erittäin skarppi ja aikaansa seuraava. Usein istuimme, joimme teetä tai kahvia ja juttelimme tuntikausia.”

Sitten Haavikko sanoo saman, minkä Rajalakin Meriluodosta muistaa.

”Miten niin iäkkäällä ihmisellä voi olla sellainen helähtävä nuoren tytön nauru! Siihen päättyivät monet hänen kertomuksensa synkistä ja alakuloisistakin asioista.”

Se kuvasi hyvin, kuinka valoisa ja positiivinen ihminen Meriluoto oli – huolimatta kaikesta, mitä oli elämässään kokenut. Sama kävi ilmi myös Haavikon toimittamista päiväkirjoista.

”Hänessä ei ollut minkäänlaista katkeruutta, hän ymmärsi elämää.”

Kustantaja Touko Siltala tunsi Meriluodon vuodesta 1986 lähtien.

Siltala perusti oman Siltala-kustantamonsa 2008, mutta työskenteli sitä ennen pitkään WSOY:lla: 1980-luvulla ensin kustannustoimittajana, 1990-luvulla kotimaisen kirjallisuuden kustantajana ja vuosituhannen vaihteesta lähtien kirjallisena johtajana.

Meriluoto julkaisi kaikki kirjansa WSOY:n kautta, lukuunottamatta Tältä kohtaa. Päiväkirja vuosilta 1975–2004 -teosta, jonka kustansi Siltala.

Siltala kertoo, että hänen tärkeimmät työkokemuksensa Meriluodon kanssa liittyvät tämän päiväkirjateosten julkaisoprosesseihin.

Meriluodon kaksi ensimmäistä päiväkirjakoostetta olivat Lasimaalauksen läpi. Päiväkirja vuosilta 1944–47 (WSOY 1986) sekä Vaarallista kokea. Päiväkirja vuosilta 1953–1975 (WSOY 1996).

Näistä etenkin jälkimmäistä Siltala kuvailee ”täräyttäväksi, kirjalliseksi pommiksi”.

”Tavattoman rohkea kirja. Ja kaiken siihen liittyvän suuren kohun ja kiinnostuksen Meriluoto kohtasi hyvin tyylikkäällä tavalla. Kirja on minusta pysyvästi merkittävä päiväkirjateos, parhaita mitä Suomessa on julkaistu."

”Muutkin hänen päiväkirjateoksensa ovat hienoja, mutta erityisen hieno oli juuri Vaarallista kokea, sillä se kertoi hänen voiman vuosistaan ja parhaan luomiskautensa ajasta.”

Siltala nostaa Meriluodon teoksista esiin myös tämän entisestä puolisostaan kirjoittaman elämäkerran Lauri Viita, legenda jo eläessään (WSOY 1974).

”Suppea, terävä, hieno. Se on myös yksi hänen teoksistaan johon taatusti palataan – sikäli kuin Lauri Viita kiinnostaa.”

Erityisen merkittävänä suomalaiselle kirjallisuudelle Siltala pitää tämän tuotannon laajaa kaarta.

”Kuinka hän siirtyi hirveän hienosta klassisesta runoudesta puhekielisyyteen, aivan toisenlaisten runouden keinojen käyttöön, silti säilyttäen yllättävyytensä ja tuoreutensa. Koko tämä pitkä kaari on tärkeä, etenkin kun jokaiselta ikäkaudelta löytyy puhuttelevia, hienoja runoja.”

Siltala kertoo tutustuneensa töiden kautta paitsi Meriluotoon, myös tämän puolisoon Jouko Paakkaseen, ”mainioon pariskuntaan”.

”Meillä oli aina todella hauskaa. Tosin puheliaan miehensä varjossa Aila oli usein sellainen huvittuneen kikattava – ikään kuin valitsi ihastuneen kuuntelijan roolin. Mutta kuten hänen teoksistaankin näkee, hänellä oli veitsenterävä silmä sosiaalisiin suhteisiin sekä ihmiseen yleensä.”

Viimeisen kerran Siltala kertoo tavanneensa Meriluodon tämän 90-vuotispäivillä.

”Silloin hän kertoi jo muistinsa heikenneen, mutta syntymäpäiväjuhlissa seurustelua se ei mitenkään haitannut”, Siltala kertoo.

Runoilija Kirsi Kunnas on Meriluodon ikätoveri, mutta hän kertoo pitäneensä Meriluotoa silti isosiskonaan, koska Meriluoto oli syntynyt vuoden 1924 alussa ja Kunnas saman vuoden lopussa.

”Minä ihailin Ailaa kovasti. Aila oli nuoruudessamme suuri tähti, leimahtanut taivaalle. Maailma oli niin ihmeellinen silloin, ihan toisenlainen kuin nykyisin”, Kunnas kertoo.

Kunnas kertoo, että hän ja Meriluoto olivat nuoruudessaan läheisiä ystäviä. Viime vuosina he eivät pitäneet yhteyttä.

”Maailma meidät erotti. Se oli lyhyt nuoruudenaikainen ystävyyssuhde.”

Kunnas kuvailee Meriluotoa runoilijana avoimeksi minä-kuvaltaan.

”Aila oli toisenlainen nuori. Rohkea ja julistava. Toisaalta se oli meidän nuorten tehtävä sodan jälkeen, olla uutta löytäviä ja vanhaa tuomitsevia.”

Kunnas arvelee Meriluodon joutuneen kovaan pyöritykseen, kun hän nousi tunnetuksi Lasimaalaus-teoksellaan 22-vuotiaana.

”Aila joutui nuorena tilanteeseen, jossa hänestä tehtiin tähti. Minusta hän kesti sen hyvin.”

Meriluoto oli syntynyt Pieksämäellä 10. tammikuuta 1924.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Moskovalaisesta arkistosta löytyi 53 laatikollista tietoa ”likvidoiduista punasuomalaisista”

    2. 2

      Kotiväkivalta lisääntyi Venäjällä, kun sitä säätävä laki lieveni – HS:n erikoisartikkelissa tavataan naisia, joilta tatuoijat ovat piilottaneet arvet

      Tilaajille
    3. 3

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Sukupolvien unelma toteutui: Kuvakooste näyttää, miten Suomi eteni EM-kisoihin

    6. 6

      Huuhkajien menestys rakentui vaivihkaa, mutta varmasti ja yllättävän nopeasti – tilastot kertovat, miten peli parani viime vuosina

    7. 7

      ”Hullu suomalainen EM-ilo”, ”Ihme”, ”Ilon kyyneleet”, ulkomaiset mediat uutisoivat näyttävästi Huuhkajien historiallisen menestyksen

    8. 8

      Sosiaalinen media repesi Huuhkajien EM-kisapaikasta: Teemu Pukin upea ele ihastutti, Paavo Arhinmäki piikitteli ottelun järjestyksenvalvojia

    9. 9

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    10. 10

      Bangkok on täynnä hierontapaikkoja, mutta aidoimmillaan thaihierontaa tarjotaan temppelissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Näin Suomi juhli Huuhkajien historiallista EM-kisapaikkaa: Manta peittyi ihmisistä, tuntemattomatkin halailivat

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    7. 7

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    8. 8

      Nyt se on viimein totta: Suomi pelaa jalkapallon EM-lopputurnauksessa – ”kyyneleet tuli silmiin”

    9. 9

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    10. 10

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    4. 4

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    5. 5

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    6. 6

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    9. 9

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    10. 10

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää