Kulttuuri

Ivalolainen Sara Wesslin opetteli kuolevan kielen pilkasta piittaamatta, ja nyt BBC näkisi hänet yhtenä maailman johtajista

Maailman inspiroivimpien ja vaikutusvaltaisimpien naisten listalle valittu Sara Wesslin odottaa Lapinkin maisemia kuvaavaa Frozen 2 -elokuvaa. Siihen saadaan myös pohjoissaamelainen dubbaus.

Ivalolainen Sara Wesslin on kuluvan viikon aikana luultavasti saanut enemmän julkisuutta kuin yksikään toinen saamelainen vuosikymmeniin.

Hänet nimittäin valittiin tänä vuonna ainoana suomalaisena Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sadan vaikutusvaltaisimman ja innoittavimman naisen listalle.

Kaikista maailman yli 3,8 miljardista naisesta siis.

BBC:n tunnustus tuli sattumalta sopivaan aikaan, sillä Suomessa vietetään tällä viikolla Saamen kielten viikkoa.

Mitä Wesslin on tehnyt listalle päästäkseen?

Tänä vuonna BBC:n listan teema on, miltä maailma näyttäisi tulevaisuudessa naisten johtamana. Mukana on esimerkiksi poliitikkoja, urheilijoita, taiteilijoita ja aktivisteja.

Kuuluisin listalle päässyt on 16-vuotias ympäristöaktivisti Greta Thunberg, mutta muut listan henkilöt eivät ole mitään megajulkkiksia. Inspiroivia he sen sijaan ovat, ja monella on taatusti vaikutusvaltainen tulevaisuus edessään.

Wesslinin valintaa BBC:n perustelee sillä, että tämä on edistänyt saamen kielten asemaa Suomessa.

”Hän on toinen kahdesta koltansaamenkielisestä toimittajasta maailmassa”, BBC kertoo.

Lisäksi BBC sanoo perusteluissaan, että Wesslin on onnistuneesti lobannut Suomen kulttuuriministeriltä varoja uhanalaisen kielen säilyttämiseksi.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Wesslinin tie kohti kolttasaamenkielisen toimittajan uraa näytti epätodennäköiseltä. Hän opiskeli Ivalon lukiossa eikä osannut saamen kieltä juuri lainkaan. Wesslin tiesi omista sukujuuristaan ja päätti tiedustella luokanvalvojaltaan mahdollisuuksia opiskella koltansaamea.

Vastaus oli tylynpuoleinen.

”Minulle vähän niin kuin naurettiin päin naamaa”, Wesslin kertoo puhelimessa. ”Sanottiin, ettei siitä ole mitään hyötyä.”

Lukiolaistytölle vastaus oli kirvelevä pettymys, sillä jo toiveen ääneen lausuminen oli vaatinut rohkeutta. Wesslinin kolttaisästä suomalainen koulujärjestelmä oli pessyt kielen pois jo lapsena, mutta mummonsa kanssa Sara halusi pystyä puhumaan tämän äidinkielellä.

Vaikka asia pysähtyi opettajan vastustukseen, Wesslin ei luovuttanut. Hän sai Suomen kulttuurirahastolta apurahaa koltansaamen opintoihin ja aloitti opiskelun tosissaan.

Kerran hän sitten istui mummon keittiön pöydän ääressä ja kertoi alkaneensa opiskella tämän äidinkieltä. Mummo puhkesi hymyyn ja tarttui paistinpannuun.

”Ââʹn mon pääʹštam tuʹnne vueʹǯǯ” hän sanoi. ”Nyt mie paistan sinulle lihaa.”

Vueʹǯǯ.

Liha.

Vähitellen käsittämättömiltä tuntuneet sanat alkoivat saada järjellisen muodon.

Pänttäämisen jatkuessa Wesslin havaitsi uuden kielen opiskelun raskaammaksi kuin hän oli kuvitellut. Kielioppi oli hankalaa, ja opiskelun myötä pintaan pyrkivät myös suvun vaikeat kokemukset.

”Se kielenopiskelu oli surutyötä omasta menneisyydestä”, hän sanoo.

”Siihen yhdistyi omaa traumaa siitä, ettei ole oppinut sitä kieltä aikoinaan. Kysyin mielessäni, että miksi minä en oppinut ja miksi isäni ei ole sitä oppinut. Että mitä silloin on tapahtunut.”

Myös oppimateriaalista oli puutetta. Wesslin opiskeli koltansaamea harvoista käännetyistä lastenkirjoista, kuten Pikku prinssistä.

Internetistä hän yritti löytää koltansaamenkielisiä uutisia turhaan.

”Oikein mitään ei löytynyt ja tuli olo, että meidän kieli on oikeasti kuolemassa”, hän sanoo.

Tilannetta eivät helpottaneet suomalaismedioissa tuohon aikaan esitetyt jutut, jotka kertoivat lähinnä surullista tarinaa saamelaisten syrjitystä kansasta, joka tulee väistämättä katoamaan.

Wesslin ymmärsi, että kolttasaamelaisten kielen kohtalosta määräsivät jotkut aivan muut kuin he itse.

Hän alkoi opiskella entistä ahkerammin.

Alla olevalla videolla Wesslin lukee Pikku prinssiä koltansaameksi.


Vähitellen työ tuotti tulosta. Wesslin havaitsi hallitsevansa yhä paremmin koltansaamen monimutkaisen vokaalijärjestelmän ja kirjaimet, jotka olivat yhdistelmä perinteisiä latinalaisia aakkosia ja numeroita.

Hän oppi, että yksikön ja monikon lisäksi koltankielessä on kaksikon persoonapronomini muänä eli me kaksi. Sanavarasto kasvoi, ja ääntäminen kehittyi: Wesslin oppi puhumaan pehmeästi, kuin vaahtokarkkeja suussa. Juttutuokiot mummon kanssa saivat yhä rikkaampia sävyjä.

Koltansaamen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla, eivätkä monet koltat osanneet kirjoittaa sitä lainkaan.

Myös sanasto oli vuosien mittaan muuttunut, mikä häiritsi varsinkin vanhempaa polvea.

Kaiken vaivan jälkeen Wesslin saikin kuulla epäonnistuneensa.

”Tuli palautetta, että ei tämä ole oikeaa kieltä, ei sitä noin minun lapsuudessani puhuttu, sinä puhut sitä väärin. Se oli oikeasti ilkeää ja otti tosi koville. Yllätti, että oma kieliyhteisö voi olla niin kova.”

Aina välillä Wesslin turhautui, ja oli lopettaa opiskelun. Lopulta uusi kieli kuitenkin auttoi häntä toteuttamaan ammatillisen unelmansa. Wesslin pääsi töihin Yle Sámin toimitukseen, ja alkoi tehdä töitä toimittajana.

Viime vuoden lopulla Wesslin oli huolissaan. Hän teki työkseen saamenkielisiä uutisia internetiin ja luki niitä uutistenlukijana niin televisiossa kuin radiossakin.

Työssä byrokraattisia kielikuvia ja lakitekstejä piti pystyä kääntämään nopeasti ymmärrettävään muotoon. Usein iski tietämättömyys.

Mikä Ahvenanmaa on koltansaameksi? Entä suoratoisto?

Yleensä vastaus löytyi saamen kielten kielenhuollosta ja kielenkehityksestä vastaavasta Kielikaltiosta.

Kielikaltion rahoitus oli kuitenkin katkolla. Wesslin päätti toimia. Hän kirjoitti Ylen nettisivulle laajaa huomiota saavuttaneen kommentin, jonka mukaan edes virkamiehet eivät olleet selvillä ongelmasta.

Aihe sai runsaasti julkisuutta. Vihreiden kansanedustajat tekivät siitä kirjallisen kysymyksenkin eduskunnassa.

Ministeri Sanni Grahn-Laasosen puuttui asiaan, ja nyt valtio pyrkii vakinaistamaan Kielikaltion toiminnan yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.

”Saamelaishankkeille on tyypillistä, että pysyvän rahoituksen saaminen on vaikeaa”, Wesslin muistuttaa.

Kaikesta huolimatta Wesslin suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Nykyään koltansaamea puhuu arviolta nelisensataa ihmistä Suomessa, ja määrä on hienoisessa kasvussa.

Wesslinin mukaan muutoksen voi nähdä ominkin silmin. Kun esimerkiksi elokuun lopulla juhlittiin kolttasaamen asuttamisen 70-vuotispäivää, juhlissa näkyi saamelaisuudestaan ylpeitä nuoria.

Moni heistä oli pukeutunut saamenpukuun ja kuolleeksi manattu kieli kaikui käytävillä elävänä.

”Kymmenen vuotta sitten tosi harva olisi uskonut, että sellainen olisi mahdollista”, Wesslin sanoo. ”Mutta jos ihmisillä on oma kieli, niin heiltä ei voi riistää heidän ylpeyttään.”

Samassa tilaisuudessa BBC:n toimittaja haastatteli häntä, mikä epäilemättä on vaikuttanut listalle pääsemiseen.

Nyt Sara Wesslinin käyttää oppimaansa kieltä rakkaudella. Koltansaamen lisäksi hän osaa puhua pohjoissaamea ja ymmärtää inarinsaameakin.

Apua hän tarvitsee välillä edelleen. Esimerkiksi viime viikolla tuli paikallinen onnettomuusuutinen, jossa auto kääntynyt katolleen. Termiä oli pohdittava, sillä väärä kääntyä-verbi olisi saattanut kuulostaa koltankielessä idioottimaiselta.

Vuosien aikana suhde kieleen on kuitenkin muuttunut armahtavammaksi.

”En pelkää virheitä. Ne eivät ole enää mikään maailmanloppu, vaan olen ymmärtänyt, että niiden tekeminen on osa elämää.”

Yksi merkittävä kokemus oli, kun hän kirjoitti jutun omasta kielenopiskelustaan.

”Se tuntui olevan merkityksellinen juttu saamelaisille ja moni jakoi minulle omia kokemuksiaan”, hän sanoo.

Wesslinin saama kansainvälinen tunnustus on noteerattu kotiseudullakin. Yksi ilahtuneimmista on kohta yhdeksänkymppinen mummo. Näin BBC:n tunnustuksesta kertova uutisotsikko muuten kuuluu saameksi kirjoitettuna:

BBC: Yle Sámi doaimmaheaddji Sara Wesslin lea okta máilmmi 100 váikkuheaddji ja inspirerejeaddji nissonis.

Lisääntynyttä vaikutusvaltaansa Wesslin aikoo käyttää koltankielen säilyttämiseen. Hän aikoo myös tehdä aiempaa enemmän suomenkielisiä juttuja, joissa tuodaan esiin valoisia puolia vähemmistökulttuurista.

”Aika paljon saamelaisista tehdään edelleen negatiivisia uutisia. Se on kuitenkin iloinen kansa, josta olisi paljon myönteistä kerrottavaksi.”

Riemua talveen tuo myös Frozen 2 -elokuvan lähestyvä ensi-ilta. Amerikkalaiselokuvaan on saamelaisalueella suhtauduttu kriittisesti lähinnä kulttuuriseen omimiseen liittyvien kysymysten takia. Osa saamelaisista valitti, että heidän olisi pitänyt olla mukana päättämässä siitä, miten heidän kulttuuriaan käytetään.

Nyt mielialat vaikuttavat rauhoittuneen. Yksi syy on se, että Disney on luvannut, että elokuva dubataan myös pohjoissaameksi.

”Minusta on tosi iso ele. Saamelaislapsilla ei juurikaan ole omakielisiä elokuvia, joten tämän näkeminen on mieletön juttu.”

Wesslin aikoo viedä elokuvateatteriin kaksi kummilastaan, muttei peittele omaakaan innostustaan.

”Olen ollut aina kauhea Disney-fani. Jo trailerin näkeminen sai minut herkistymään.”

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Huuhkajat on nyt todella lähellä EM-paikkaa: Teemu Pukki teki jo toisen maalin: tilanne 3–0, HS seuraa hetki hetkeltä EM-karsintaottelua

    2. 2

      HS seuraa: Fanit riehaantuivat, kun Suomi meni 3–0 johtoon – tunnelma katossa niin stadionilla kuin Kansalaistorillakin

    3. 3

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    4. 4

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    5. 5

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    6. 6

      Salaperäinen raportti turvallisuusuhista kuohuttaa Britanniassa – Boris Johnson väisteli kysymystä pimittämisestä

    7. 7

      ”Materialismi on tämän yhteiskunnan juttu” – Seinäjoelle avattu kauppakeskus ajoi pohjalaiset hurmioon

    8. 8

      Ranskassa raju lumimyräkkä pimensi kaupunkeja, 300 000 kotitaloutta oli vailla sähköä

    9. 9

      Valkean aavikon alta löytyi jääkautinen salaisuus – maan alta erottuvat yhä mammuttien ja niitä metsästäneiden ihmisten jalanjäljet

    10. 10

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jari Sillanpää saa syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksi­käytöstä – ”Elämä jatkuu ja minulla on puhtaat jauhot pussissa”, laulaja kommentoi Iltalehdelle

    2. 2

      Moni tuntee ihmisen, joka haluaa olla aina oikeassa – Psykoterapeutti neuvoo, miten pätijän kanssa pärjää

      Tilaajille
    3. 3

      Notre Damen uusi julkisivu kuumentaa tunteita Ranskassa – remontista vastaava kenraali käski arkkitehtiä ”tukkimaan turpansa”

    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Eturauhassyöpään suhtaudutaan liian huolettomasti, sanoo syöpälääkäri – Vessakäynnit voivat paljastaa ensimmäiset oireet

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      HS:n erikois­artikkeli näyttää, miten Suomen maalit EM-karsinnoissa ovat syntyneet – Teemu Pukin maaleissa toistuu yksi kaava

      Tilaajille
    9. 9

      Ihan tavallinen suomalainen suku­juhla oli Yasu Jukkolalle suuri järkytys – sen seurauksena Etiopiasta adoptoitu orpo toi twerkkauksen Suomeen

      Tilaajille
    10. 10

      Katariina Suuri tuli nielleeksi kaksimetrisen muovikasvin: Alkoi tuntien taistelu, kun burmanpyton yritettiin pelastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuomas Uutela ja Ilkka Mannikainen saattavat lentää monta tuntia vain käydäkseen vessassa toisessa maassa – He harrastavat lentopisteiden keräämistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Hussein myöntää valehdelleensa taksiyön tapahtumista: ”Olin vihainen”

    3. 3

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Matka mystiselle erämaajärvelle – HS:n erikoisartikkeli näyttää, miksi Inarijärven kauneus kerää ylistystä maailmalla

      Tilaajille
    6. 6

      HS:n reportaasi Kanadasta: Näin kävi, kun maa laillisti kannabiksen – pimeä markkina voi hyvin, ja moni kaipaa menneeseen

      Tilaajille
    7. 7

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    8. 8

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    9. 9

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    10. 10

      Mistä Maria Nordinin kiistellyssä kurssissa on kyse? Materiaaliin perehtynyt asiantuntija kertoo, mikä teki sisällöstä vaarallisen

    11. Näytä lisää