Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Sortovuosien Suomi helli ja hoivasi venäläisiä terroristeja

Erkki Vettenniemi muistuttaa itsenäisyyskamppailun verenpunaisesta historiasta.

Historia

Erkki Vettenniemi: Suomi terrorin tukikohtana. Kuinka Lenin tovereineen tuhosi Venäjän suomalaisten suosiollisella avustuksella. SKS. 304 s.

Historioitsija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Vettenniemi kylvää tulta uudella kirjallaan. Reippain ottein kirjoittava ja yleistävä tietokirjailija rakentaa tulkinnallista kehystä Suomen itsenäistymishistorialle tekemällä silppua ”sortovuosien kultista”.

Tällä hän viittaa siihen, että ”suomalaiset sukupolvet on opetettu uskomaan” miltei sokeasti 1900-luvun alun Venäjän ja viimeisen keisarin Nikolai II:n kavaluuteen. Kultin avulla on voitu onnellisesti unohtaa asian toinen puoli: monet suuriruhtinaskunnan autonomiaa puolustaneet suomalaiset olivat valmiita tukemaan kaikkia sellaisia voimia, jotka pyrkivät horjuttamaan Venäjää. Siis aivan kaikkia.

Liittolaisiksi kelpasivat jopa imperiumin murhanhimoisimmat kelmit, rosvot ja ryökäleet. Tarkoitus pyhitti keinot.


Perus­kuvio oli yksin­kertainen. Erityi­sesti vuosina 1905–1907 Suomen suuri­ruhtinas­kuntaan pakeni Venä­jältä vallankumouksellisia ja terroristeja, jotka otettiin avosylin vastaan. Juhlapuheissa ylistettiin sortokoneistoa uhmaavia ”hädänalaisia vapaustaistelijoita”, jotka kävivät kamppailua ”ihmisyyden nimissä”. Totuus oli monta kertaa kavalampi. ”Siihen aikaan tulimme varmaankin elättäneeksi monta käärmettä rehellisellä rinnallamme”, tapahtumia läheltä seurannut kirjailija Bertel Gripenberg tiivisti.

Terrorismi koettiin Venäjällä, mutta myös Suomessa edistyksen oppina, ”teon propagandana”. Ruuti ja lyijy olivat taikasanoja, joilla Venäjän sorretut kansat ja luokat piti herättää sorron yöstä.

Imperiumin nimekkäimmät salaliittolaiset ja pomminheittäjät saivat olla rauhassa Imatralla, Viipurissa, Terijoella ja Kuokkalassa ja iloita siitä, ettei Venäjän lain koura ulottunut suuriruhtinaskuntaan. Suomessa tällaista lain loukkaamattomuutta pidettiin pyhänä, mutta Venäjältä katsottuna asetelma näytti irvokkaalta. Oli hämmästyttävää, miten pitkämielisesti keisarillinen suurvalta sieti pommilaboratorioita pääkaupunkinsa naapurissa.

Jälki oli rumaa. Helvetinkoneet ruhjoivat ihmisiä ja salamurhat seurasivat toisiaan Pietarin ja Moskovan kaduilla ja palatseissa.

Venäläisen terrorismin uhrit laskettiin sadoissa, aikaa myöten tuhansissa. Useat pommisodan pääarkkitehdeista, oman aikansa binladeneista, majailivat ja ”lomailivat” Suomessa. Tyyppiesimerkki oli karismaattinen sosialistivallankumouksellinen terroristi Boris Savinkov. Hän oli sekaantunut paitsi sisäministeri Vjatšeslav von Plehwen murhaan myös moneen muuhun konnuuteen.

Suuriruhtinaskunnasta hakivat turvaa muukin nimekkäät terroristit, kuten sosialistivallankumoukselliset Lev Zilberberg, Alberts Traubergs ja Grigori Geršuni sekä maksimalisti Mihail Sokolov

Varsinaisesti Vettenniemen tarina suomalaisten ja venäläisten aktivistien liitosta ei ole uusi. Samasta aiheesta ovat kirjoittaneet perusteellisemmin ainakin Antti Kujala, Hannu Immonen ja Osmo Jussila. Myöskään Vettenniemen näkökulma ei ole ennenkuulumaton, vaan se on lähisukua allekirjoittaneen väitöskirjalle ja sen populaariversiolle Terroristien pesä – Suomi ja taistelu Venäjästä 1918–1939.

Lainaamisessa ja faktojen uudelleen tulkitsemisessa ei sinällään ole mitään väärää. Histo­riantutkimuksessa näkökulmat elävät – niiden kuuluukin elää – kurittomasti ajassa. Tästä Vettenniemen kirja on avartava näyte.

Uutuuskirjan jälkipuoliskolla maisemat vaihtuvat. Päärooliin nousevat Vladimir Leninin johtamien bolševikkien ja suomalaisten sosialistien suhteet lokakuun vallankumouksen pyörteissä.

Vettenniemi arvioi, että ”Suomella oli korvaamaton osuus bolševikkien valtaantulossa”. ”Ilman suomalaista suojelijaverkostoaan Lenin olisi pysynyt kuppikumouksellisena, joka mainittaisiin Venäjän historioissa ohikiitävänä anekdoottina.”


Arvio saat­taa ampua yli, mutta sitä kan­nattaa silti pysähtyä pohti­maan. Vetten­niemi hämmästelee, miten ymmär­täväisesti suoma­laiset ovat suhtau­tuneet siihen tosi­asiaan, että Lenin oles­keli pitkiä aikoja Suo­messa ennen vallan­kumousta. Tietokirjailija provosoi kysymällä, mitä ilmiöstä ajateltaisiin, jos suojelua olisikin saanut toinen 1900-luvun avainhahmo, diktaattori Adolf Hitler.

Vettenniemen kynä on hyvä, mutta retorisia tehokeinoja hän käyttää vähän liiankin innokkaasti. Tietoinen moralismi ja anakronismi varmasti herättelevät ja haastavat lukijakuntaa, mutta paikka paikoin hän menee liiankin pitkälle ja uhkaa sortua jälkiviisauteen, historiantutkimuksen kuolemansyntiin.

Toinen pientä kummastusta herättävä seikka on se, miksei kirjassa ole hyödynnetty venäläisiä lähdeaineistoja. Tutkijan ei olisi välttämättä tarvinnut matkustaa Moskovan ja Pietarin arkistoihin, vaan hyviä lähdekokonaisuuksia olisi löytynyt kohtuullisella vaivalla myös Suomen Kansallisarkistosta.

Niin tai näin, pamflettimainen teos on tenhoava näinkin. Sitä voi suositella erityisesti oivaltavana, inspiroivana puheenvuorona, eräänlaisena kansallisia myyttejä kaatamaan herättelevänä taistelukirjana.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    2. 2

      Osakesäästötilien pitäisi muuttaa suomalaiset sijoittajiksi, ja nyt niitä voi avata – HS kokosi tilin plussat ja miinukset

    3. 3

      HS:n vierailu al-Holin leirillä paljasti, että suomalaisten mahdollinen kotiutus vaikuttaa uskottua kaukaisemmalta hankkeelta

    4. 4

      Helsingin Töölöön on todennäköisesti nousemassa jättiareena: ratkaisevat päätökset tiistaina

    5. 5

      Tämä leipä ruokki sotilaat talvisodassa, eikä perinnereseptillä leivottua leipää säilötä vieläkään muovipussissa

    6. 6

      Sanna Marinin saama huomio teki hänestä politiikan supertähden – mutta auttaako metallifunk pelastamaan Sdp:n?

      Tilaajille
    7. 7

      Kommentti: Yleisurheilu empii paluuta remontoidulle Olympiastadionille – ja se on kaupunkilaisjärjellä ajatellen ihan fiksua

    8. 8

      Essee: Jussi Halla-ahon popcorn-viestit kertovat siitä, miten politiikasta tuli trollausta

    9. 9

      Suomiräpin vaikuttavin riimi on valittu – Sen kirjoittanut Avain kertoo, miltä suosio tuntuu ja miksi hänen kappaleensa on äänestyksen ykkönen

    10. 10

      Nuori virolaisnainen pantiin katsomaan 224 näytelmää vuodessa, jotta selviäisi, mitä teatteri tekee ihmiselle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    2. 2

      Essee: Jussi Halla-ahon popcorn-viestit kertovat siitä, miten politiikasta tuli trollausta

    3. 3

      Olympiastadionia remontoidaan 261 miljoonalla eurolla, mutta urheiluväki empii sen käyttämistä – Vapaavuori tulistui: ”Eihän tämä voi mennä näin”

    4. 4

      Tämä leipä ruokki sotilaat talvisodassa, eikä perinnereseptillä leivottua leipää säilötä vieläkään muovipussissa

    5. 5

      Kryptovaluutta-alustan perustaja kuoli äkillisesti, ja 170 miljoonan euron varallisuus katosi – nyt sijoittajat epäilevät kuolemaa lavastetuksi

    6. 6

      Nainen voi opiskella insinööriksi muttei silti pääse insinöörin palkoille

    7. 7

      Suomiräpin vaikuttavin riimi on valittu – Sen kirjoittanut Avain kertoo, miltä suosio tuntuu ja miksi hänen kappaleensa on äänestyksen ykkönen

    8. 8

      Vihreiden entinen puoluesihteeri ryöstettiin ja pahoinpideltiin vakavasti Brysselissä

    9. 9

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    10. 10

      Tässä on uusi Olympiastadion – Kosketa ainutlaatuisia panoraamakuvia ja katso, miltä uusittu stadion näyttää

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joonas Lahti, 24, on Suomen paras puhelinliittymäkauppias ja tienaa enemmän kuin toimitusjohtaja

      Tilaajille
    2. 2

      HS pääsi harvinaiselle vierailulle syyrialaiseen vankilaan, jossa pidetään Isisin taistelijoita – ”Meilläkin on oikeuksia”, sanoo ruotsalainen Farhad

      Tilaajille
    3. 3

      HS al-Holin vankileirillä: Heli haluaa palata, Jonna jäädä leirille ja kumpikin pelkää, että lapset viedään heiltä väkisin

      Tilaajille
    4. 4

      Triplassa kiusallinen suunnitteluvirhe: uudelta asemalaiturilta näkee pimeällä sisään kauppakeskuksen vessoihin

    5. 5

      Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

    6. 6

      HS-analyysi: Kulmunin vaatimukset ajoivat vasemmistolaisen Sanna Marinin heti ahtaaseen rakoon

      Tilaajille
    7. 7

      Valta on nyt kolmikymppisillä naisilla: Hallitusta johtaa viisi naista, joista neljä on alle 35-vuotiaita

    8. 8

      Olot vapautuivat Jari Aarnion suljetulla selliosastolla – sekä vangit että vartijat ihmettelevät yllättävää muutosta

      Tilaajille
    9. 9

      Sanna Marinista tulee Suomen seuraava pääministeri, Sdp valitsi uusia ministereitä – HS:n seuranta kokoaa illan tapahtumat

    10. 10

      Anni Sinnemäki oli rajusti kiusanneen johtajan esimies, mutta ei puuttunut tilanteeseen tarpeeksi: ”Olemme epäonnistuneet”

    11. Näytä lisää