Kulttuuri    |   Lauantaiessee

400 vuotta sitten filosofi näki kolme unta, jotka voivat kertoa meille paljon itsestämme – Yksi niistä oli ehkä selkouni, ja se muutti Descartesin elämän suunnan

René Descartes otti unensa hyvin vakavasti, myös filosofisesti. Yksi keskeinen osa hänen epäilyään oli kysymys siitä, miten hän tiesi oliko hän hereillä vai unessa.

Sinä yönä nuori René näki kolme unta.

Oli 10. marraskuuta 1619. Ulkona puhalsivat kylmät tuulet, mutta sotamies nukkui lämpimässä majapaikassaan.

Elettiin tieteellisen maailmankuvan syntyaikaa. Älykäs, lakia lukenut 23-vuotias oli innoissaan uuden matematiikan mahdollisuuksista. Edellisenä päivänä tulen ääressä istuessaan hän oli saanut oivalluksen. Hän oli löytänyt ”suurenmoisen tiedon järjestelmän perusteet”. Se olisi perusta kaikelle muulle tieteelle.

18 vuotta myöhemmin tämä mietiskelijä oli löytänyt varmuutensa perustan lauseessa “Ajattelen, siis olen olemassa”. Latinaksi “cogito, ergo sum”.

Hän oli René Descartes ja hänen elämäntyönsä muutti eurooppalaisen filosofian historian.

Ne unet sinä marraskuisena yönä olivat hänelle filosofin uran alku, Jumalan hänelle antama näky. Joidenkin mielestä ne olivat merkki hermoromahduksesta.

Sinä yönä, siinä pienessä huoneessa päivälleen 400 vuotta sitten, alkoi moderni filosofia.

Ensimmäinen uni oli painajainen. Descartes pakeni pelottavia aaveita. Kova tuuli riepotteli häntä, oli vaikea pysyä pystyssä. Hän haki suojaa yliopistosta ja sen kappelista. Hän näki varmoin jaloin seisovia ihmisiä. Itse hän ei löytänyt vahvaa jalansijaa.

Unella on selvä yhteys Descartesin elämään. Tuuli repi koko Eurooppaa vuonna 1619. Saksassa oli syttynyt protestanttien ja katolisten välinen sota, joka kasvaisi Euroopan laajuiseksi kolmikymmenvuotiseksi sodaksi. Se on edelleen yksi ihmiskunnan historian tuhoisimpia sotia, jossa kuoli kahdeksan miljoonaa ihmistä.

Ensimmäinen uni oli kuin teatteriesitys hänen omasta älyllisestä kamppailustaan. Niinhän unissa usein tuntuu tapahtuvan. Päivän pulmat muuttuvat marionettiesityksiksi, joissa meidän roolimme on usein vain olla katsoja.

Filosofiassaan Descartes syöksi itsensä hurjaan epäilyn pyörteeseen. Yksi kerrallaan hän purki kaiken, minkä oli oppinut ja ymmärtänyt. Säälimättä hän kuori tottumustensa kerrokset ja hylkäsi auktoriteettien esimerkin. Hän epäili vain, jotta löytäisi lopullisen varmuuden.

Hän epäili jopa omia havaintojaan. Unet olivat tässä hyvin tärkeitä. Hän otti unensa hyvin vakavasti, myös filosofisesti. Yksi keskeinen osa hänen epäilyään oli kysymys siitä, miten hän tiesi oliko hän hereillä vai unessa.

Istuessaan huoneessaan kamiinansa ääressä, syvällä mietiskelyssään, maailma ulkona alkoi hänestä näyttää unen tapaan teatterilta, jonka takana ei ollut mitään.

Descartesin epäily siitä, onko hän hereillä vai unessa voi tuntua liioittelulta. Mutta koemme unet hyvin eri tavoin. Yhdelle ne ovat eläväisiä ja värikkäitä kokemuksia, toiselle häilyviä mustavalkoisia kangastuksia. Aamulla ne ovat kuin muistoja muistoista, joita oli jollain henkilöllä, jota hetken aikaa unessa esitimme. Olinko se edes minä, siinä unessa?

Descartes näki voimakkaita unia. Hän oli tottunut lepäilemään. Lapsena jesuiittakoulussa hän sai heikkoutensa vuoksi lojua sängyssä tuntikausia muita poikia pidempään. Hänen lempipuuhaansa oli aikuisenakin maata kamiinan lämmössä ja mietiskellä.

Epäily ei ollut kuitenkaan leppoisaa, päinvastoin. Hän epäili jopa omaa olemassaoloaan ja oli peloissaan. Lopulta hän löysi varmuuden omasta mielestään ja ajattelustaan. Vaikka hän epäilisi kaikkea, epäilyn kokemus säilyi aina. Siitä tuli hänen peruskivensä. Kun hän kirjoitti, ”ajattelen, siis olen olemassa”, hän oli selvästi huojentunut kaiken pelottavan epäilyn jälkeen.

Toinen uni ei luultavasti edes ollut uni. Descartes kuuli kovan pamauksen, heräsi ja näki ympärillään valoja, kuin kipinöitä. Hän koki todennäköisesti ”räjähtävän pään oireyhtymän”. Se on usein stressistä ja väsymyksestä johtuva aivo-oire, joka ei nimestään huolimatta ole vakava, mutta voi olla hyvin pelottava.

Aivot tarvitsevat unta, mutta meillä ei ole varmaa tietoa siitä, mitä unet ovat ja miksi niitä nähdään. On kuin joka yö me kaikki matkaisimme tuntemattomaan maahan. Vietämme siellä kolmasosan elämästämme.

Joidenkin tutkijoiden mukaan unet ovat vain sivutuote aivojen toiminnasta, eräänlaista yöllistä hälyä. Toisten mielestä ne ovat harjoittelua valveilla oloa varten.

Sitten on tietysti Freud.

Sigmund Freud sanoi 1900-luvun alussa, että unet ovat ilmaus tiedostamattomista haluista ja tunteista, yleensä seksuaalisista.

Harva enää uskoo Freudin teorioihin seksuaalisuudesta. Mutta me kaikki olemme hyväksyneet Freudin ajatuksen tiedostamattomasta. Sillä selitetään vahinkoja, pakkomielteitä ja muita kummallisuuksiamme, kuten unia. Jossain tietoisen mielen takana tiedostamaton vaikuttaa meihin, mutta emme ihan hallitse emmekä täysin tunne sitä. Kuin olisimme nukkeja, joiden naruista joku toinen vetelee.

Tiedostamattomasta puhuessa on helppo sortua romantisointiin “pimeästä puolesta”. Sen ajatellaan olevan luovaa energiaa ja taiteilijoiden symbolivarasto. Toisaalta sen pimeydessä sanotaan käyvän biologinen myllerrys.

Tiedostamatonta on hyödyllistä ajatella yhtenä yrityksenä ymmärtää sitä, miksi ihmisen halu menee niin helposti solmuun jossain kehon ja mielen välisellä aivosolunharmaalla alueella.

Vaikka Descartes ei puhunut tiedostamattomasta, juuri hän ensimmäisenä jakoi ihmisen kahteen tarkasti rajattuun alueeseen. Oli mieli joka ajattelee ja keho, joka liikkuu.

Descartesin kolmas uni sinä yönä neljäsataa vuotta sitten oli tärkein.

Unessa hän näki tietosanakirjan, jossa oli kaikki tieto. Sitten hän näki runokirjan ja ymmärsi ettei tietosanakirja ollutkaan täydellinen. Oli jotain muuta kuin tieto. Runokirjassa oli lause ”Mitä tietä minun pitäisi elämässäni seurata?” Uneen ilmestyi tuntematon mies, joka ojensi hänelle runon. Se alkoi sanoilla ”est et non” – kyllä ja ei. Descartes alkoi tulkita unta, ollessaan vielä unessa. Hän jatkoi tulkintaa herättyään.

Descartes koki saaneensa jumalallisen näyn. Se muutti hänet. Hänen elämänsä sai suunnan ja kunnianhimoisena miehenä hän lähti seuraamaan sitä.

Hän teki tieteellistä tutkimusta ja linjasi filosofiallaan tutkimustensa perustan. Hänen nimeään kantavaa karteesista koordinaatistoa opetetaan edelleen kouluissa ympäri maailmaa.

Filosofina hänen suurin perintönsä on ehkä hänen filosofinen tyylinsä. Se oli yksilön rohkeaa itsetutkiskelua, tutkimusmatka tiedon rajoille. Hän kirjoitti itsensä tekstiinsä tavalla, jota ei oltu tehty sitten antiikin.

Metodin esitys on ranskalaisen kirjallisuuden klassikko, eurooppalaisen filosofian kauneimpia tekstejä. Hän kertoi halunneensa kirjoittaa ranskaksi, ei latinaksi, tekstin, jonka ”jopa naiset voisivat lukea”. Se oli poikkeuksellista. Teos ilmestyi 1637, mutta sitä lukiessa Descartesin ääni, joka käy keskustelua itsensä kanssa, puhuu kuin hän istuisi vieressä.

Filosofina Descartes on ohittamaton. Kukaan ei voi olla länsimainen filosofi tutustumatta Descartesin ajatteluun. Mielen ja kehon ongelma on edelleen täysin ajankohtainen ja täysin ratkaisematta. Se vain on muuttunut mielen ja aivojen ongelmaksi.

Silti filosofian historiassa kukaan ei ole koskaan ollut samaa mieltä kuin Descartes. Hänen merkityksensä on siinä, miten häntä on kritisoitu. Hänen tapaansa erottaa mieli ja keho on mahdoton hyväksyä. Hänen argumenttinsa eivät pysy koossa ilman Jumalaa. Toisin kuin Descartes uskoi, tieteen perustaksi ei ole tullut varmuus, vaan nimenomaan epäily. Teorioita on aina testattava ja kyseenalaistettava.

Descartesin filosofia tähtäsi täyteen tietoisuuteen. Hän halusi purkaa mielestään kaiken epävarman, jotta jäljelle jäisi vain kirkas, selkeä ja epäilyksetön läsnäolo. Descartes kirjoitti Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta -teoksen oppaaksi, jonka avulla kuka tahansa lukija voisi saavuttaa saman oivalluksen kuin hän. On epäselvää, onko kukaan ikinä onnistunut.

Onko se ylipäätään mahdollista vai jääkö aina jotain tiedostamatta? Merja Hintsa kirjoittaa teoksessaan Mahdottoman rajoilla, kuinka tiedostamaton horjuttaa filosofian käsitystä “inhimillisestä tietoisuudesta kaiken keskustana, ajatustensa ja halujensa hallitsijana”.

Tiedostamaton on ollut filosofiassa muun muassa yksi vastaus Descartesin jättämiin ongelmiin – mielen ja kehon erotteluun ja siihen aukkoon, jonka jättää Jumala, johon on vaikea uskoa.

Descartesin kamiinan hehkussa itselleen määrittämä tavoite tietoisuudesta on tärkeä, ehkä kaikkein tärkein. Se on sama kuin Sokrateen tavoite, tunne itsesi. Sama tietoiseksi tulemisen tavoite on monien maailman perinteiden ytimessä. Olla vähemmän mysteeri itselleen ja tuoda valoa omaan pimeyteen. Ehkä muillekin.

Descartesin kolmas uni saattoi olla selkouni. Ne ovat unia, joiden aikana ymmärtää näkevänsä unta ja pystyvänsä muuttamaan unta, hallitsemaan unen teatteria. Sellaisten näkemistä voi harjoitella.

Freudin mukaan Descartesin unissa oli merkittävintä se, että filosofin ajatukset unessa olivat samanlaisia kuin hereillä. Hän oli läsnä, unessaan.

On ehkä tarpeetonta miettiä, tulivatko Descartesin unet ja niiden oivallukset Jumalalta, tiedostamattomalta vai jostain muualta. Olennaista on, että sinä yönä 400 vuotta sitten, Descartes ei ollut marionetti, jonka naruja veteli joku muu.

Hän ajatteli kuin René Descartes, siis hän oli René Descartes.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Raamattu-siteeraus voi olla rikos, sanoo valtakunnan­syyttäjä: ”Ei pyhien kirjojen avulla saa loukata toisen ihmisarvoa”

    2. 2

      Entä jos natsit olisivat voittaneet toisen maailmansodan? Juuri päättynyt Amazonin tieteissarja kertoo kiehtovaa vaihtoehtohistoriaa

      Tilaajille
    3. 3

      Macronin kommentti aivo­kuolleesta Natosta sai Merkeliltä ennen­kuulumattoman vastauksen

    4. 4

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    5. 5

      ”Pystyn hymyilemään, vaikka olen romahduspisteessä” – Neljän lapsen isä Mika Tukiainen sairastaa masennusta ja pitää perheen arjen pyörimässä

      Tilaajille
    6. 6

      Markku Laurila teki tarkat laskelmat ja vaihtoi diesel-Volvon uuteen ladattavaan hybridiin – nyt hän säästää polttoaineessa satoja euroja kuukaudessa

      Tilaajille
    7. 7

      Tutkimus: Vääränlaiset suolisto­bakteerit ja viina ovat vaarallinen yhdistelmä

    8. 8

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    9. 9

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    10. 10

      Poika uhmaa poliisia, äiti haukkuu mielen­osoittajia torakoiksi: Hongkongin kriisi repii ahtaasti asuvia perheitä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    2. 2

      Helpoimmat uuniruoat syntyvät lähes itsestään – Näin valmistat ”yhden pellin ihmeen”

    3. 3

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    4. 4

      John Irvingin teos käsittelee seksuaalisuutta ja uskontoa niin rajusti, että se on yhä kielletty joissakin kouluissa – Taustalla on kirjailijan nuoruuden trauma

      Tilaajille
    5. 5

      BBC väittää Puolankaa ”kuolevaksi kaupungiksi”, mutta Suomessa on yksi kunta, joka kutistuu vielä nopeammin

    6. 6

      HS:n valokuvaaja seurasi Hongkongin rajuja yhteenottoja: Kuvakooste välittää uhkaavan ja arvaamattoman tunnelman

    7. 7

      Alfa-tv nousi otsikoihin kun se hermostui ohjelmansa trans-vieraasta – katsoimme kanavaa viikon putkeen, ja tältä se näytti

    8. 8

      Mitä jos jättää auton huoltamatta, tankkaa väärää polttoainetta tai ajaa kytkin pohjassa? Autoiluun liittyy kysymyksiä, joita et ehkä kehtaa kysyä – kokosimme vastauksia

    9. 9

      Postin lakko ja tukilakot jatkuvat – työntekijäpuoli hylkäsi sovintoesityksen pakettilajittelijoiden siirron takia

    10. 10

      Ay-liike suuttui kirjoitusvirheitä myöten samanlaisista esityksistä – EK ei kiistä yhteisiä tavoitteita työehtoneuvotteluissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    3. 3

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi, omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    4. 4

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    5. 5

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    8. 8

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    9. 9

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    10. 10

      ”Anteeksi, äitini on ulkomaalainen”: HS:n kirjeenvaihtajan lapsi muutti Pekingiin ja on jo joutunut rauhoittelemaan paikallisia kiinaksi

    11. Näytä lisää