Kulttuuri

Vanerikoppeja, tussitöhryjä ja irti revittyjä lavuaareja: näky Minna Canthin talossa on lohduton, mutta Kanttilalla on vielä yksi toivo

Minna Canthin kotitalo Kanttila Kuopiossa on viimeiset 45 vuotta vajonnut yhä syvemmälle alennustilaan. Purku-uhat, asuntorakennussuunnitelmat ja kulttuurikeskustoiveet ovat vuorotelleet. Onko mahdollista, että Suomen merkittävimmän naiskirjailijan talo vielä pelastuu arvoiseensa käyttöön?

Ulkopuolelta rakennus Kuo­pion ydinkeskustassa näyttää ihan siistiltä. Valkeat nurkkalaudat, seinissä vihreä maali, ehjännäköiset katto ja ikkunat.

Kulmittain tuomiokirkon kanssa seisovan rakennuksen Kuninkaankadun puoleisessa julkisivussa erottuvat tutut kasvonpiirteet.

Minna Canth. Suomen ensimmäinen huomattava naiskirjailija, ensimmäinen suomenkielinen sanomalehtinainen, tyttöjen koulutuksen parantaja, tasa-arvon puolestapuhuja.

Täällä, Kuopion Kanttilassa, hän asui ja piti kauppaansa vuodesta 1879 kuolemaansa 1897 saakka. Tässä talossa hän kirjoitti kaikki yhteiskuntaan vaikuttaneet teoksensa – kuten Työmiehen vaimon, Köyhää kansaa ja Kovan onnen lapsia – vain runsaan kymmenen vuoden aikana.

Täällä myös kokoontuivat monet ajan keskeiset taiteilijat. Minna Canthin salongissa vierailivat paitsi Brofeldtin, Järnefeltin, Erkon ja Aspin nuoriso, myös esimerkiksi Karl August Tavaststjerna, Kaarlo ja Emilie Bergbom, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela ja Halosen taiteilijasuvun jäsenet.

Melkoinen historia. Melkoinen vieraskaarti.


Ulko-ovessa on rakennusliikkeen siihen teippaama lappu. ”Sos.tilat + Työmaatoimisto”.

Lapun ei pidä antaa johtaa harhaan. Kanttila ei ole remontissa. Työmaatoimistossa hoidetaan viereisen Konttisen talon korjausurakkaa.

Eikä sisällä ole jälkeäkään ulkopuolen siististä vaikutelmasta.

Sisäpuolelta paljastuu hylätty ja ränsistynyt 1970-luvun virasto. Ruskeaa lattialaattaa, vanerilevyseiniä- ja kattoja, tahroja, reikiä, tussitöherryksiä. Ja kas tuossa esteettömyyttä 1970-luvun tapaan: aivan liian jyrkäksi rakennettu pyörätuoliramppi.

Sen ohi ja oikealle, niin ollaan Canthin salongissa.


Huone on tyhjä, siellä on laikukkaat vihreät seinät ja samat ruskeat lattiat, seinässä kaakelit irti revittyjen lavuaarien kohdalla, loisteputkivalaisin. Ruskeakehyksisistä ikkunoista näkyy Kuopion tuomiokirkko.

Täällä Minna Canth istui keinutuolissaan ja kirjoitti.

Kanttilaa on yritetty saada remontoitua useasti kulttuurikäyttöön. Vuonna 2016 pelastushommiin ryhtyi Minna Canthin talo ry.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anja Lappi ja hallituksen jäsen Jaana Turunen esittelevät rakennusta.

Anja Lappi, joka työkseen vetää kulttuurituottamiseen keskittynyttä yritystä Anya Produc­tionsia, istuu kuvattavaksi kuvaajan toisesta huoneesta löytämään tuoliin.

Lappia tekee mieli tituleerata Kanttilan viimeiseksi toivoksi.

Minna Canthin perilliset myivät kiinteistön valtiolle neljäkymmentäviisi vuotta sitten, 1974. Sen jälkeen talon historia on ollut yhtä purka­misuhan, toiveikkaiden kulttuurikeskussuunnitelmien ja asuntorakennusselvitysten vuorottelua.

Jos Anja Lapin vetämä Minna Canthin talo -yhdistys ei nyt onnistu, talon tulevaisuus ei rehellisesti sanoen näytä valoisalta.

Rakennus on suojeltu, mutta Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas ei epäröi sanoa puhelinhaastattelussa: ”Kaavassa on suojelumerkintä, mutta kaikkiin näihin liittyy harkinta. Että jos ei löydy käyttöä, jos ei ole korjattavissa, niin silloinhan se voidaan purkaa sitten.”

Tuntuu sydämettömältä. Etenkään kun Suomessa ei ole liiaksi puutaloja 1800-luvun alusta.


No, Anja Lappi ei ole luovuttamassa. Ja purkuhommiin aikoo hänkin.

Kanttilasta on tarkoitus tehdä kulttuurikeskus, Lappi kertoo.

Suunnitelmissa on residenssi- ja työtiloja taiteilijoille ja tutkijoille, työtiloja, kokoontumistiloja kaupunkilaisille, kahvila, esiintymistila, digitaalisin keinoin avautuvaa Minna Canthin historiaa.

Paikka, jossa jatkettaisiin Minna Canthin taiteellista ja yhteiskunnallista työtä. ”Minna Canthin aikana tämä talo oli seinät keskustelulle, kohtaamispaikka uuden luomiselle ja vaikuttamiselle. Kanttilan henki ei ole tavallinen.”

Kanttilassa tehdään paraikaa sekä rakennusteknistä tutkimusta, haitta-aineselvitystä että rakennushistoriallista selvitystä.

Rakennushistoriallinen selvitys on laatuaan ensimmäinen, vaikka jo vuodesta 1974 on ”tiedetty”, ettei Kanttilalla ole rakennushistoriallista arvoa. Rakennushistoriallisen selvityksen eli rhs:n tekee maakuntamuseon valvonnassa arkkitehti Hannu Puurunen, ja sen on tarkoitus valmistua helmikuun loppuun mennessä.

”Tällaisen selvityksen on tarkoitus olla kuin historiankirja rakennuksesta. Saada käsitys tehdyistä muutoksista, eri vaiheista ja korjauksista”, Puurunen kertoo puhelimessa.

Yleensä rhs tehdään säilyttämistavoitteita varten, mutta Kanttila on jo tietyin osin suojeltu. Tärkeintä on nyt ensi kertaa dokumentoida rakennus ja sen vaiheet kunnolla, Puurunen sanoo.

”Toivomme myös, että uutena tietona varmistuisi se, miltä vaikuttaakin: että Minna Canthin asuinpuolella eli Kuninkaankadun puolella jotkin huoneet olisivat muodoltaan samanlaiset kuin Canthin aikana.”

Kun valtio osti Kanttilan vuonna 1974, remontti tehtiin 1970-luvun korjausperiaatteiden mukaisesti.

”Lastulevyremontti. Kopitettiin ja purettiin myös paljon, niin että tilajärjestys muuttui. Mutta tilamuutoksia on tehty talon koko historian ajan, etenkin 1800-luvun lopusta 1950-luvulle, eli kauppaliikkeen ollessa toiminnassa.”


Kanttila koostuu kolmesta osasta, joista Kuninkaankadun puoleinen osa on vanhin, 1820-luvulta. Minna Canthin kadun puoleinen osa on rakennettu 1850-luvulla ja näiden kahden talon välinen osa 1930-luvulla.

Talossa on sen vielä ollessa käytössä raportoitu sisäilmaongelma, ja rakenteista löytyy ehkä asbestia. Purkamista on Anja Lapin mukaan edessä oletettavasti ”todella paljon”.

”Tällä hetkellä tieto on, että ihan luurangoksi pitää purkaa. Ja – tätä haluaisin painottaa – jos on rakenteita, joita ei voi säilyttää, ne puretaan.”

Samaa sanoo Puurunen. ”Puretaan harkitusti siten, että varmistutaan, että jäljelle jäävä rakennus on terve.”

Kun talon ulkoverhoiluakin joudutaan luultavasti purkamaan, taitaa olla selvää, että Canthin salongista 1800-luvun henkeen haaveilevat joutuvat pettymään. Sitä varten on tulevaisuudessakin käveltävä 150 metrin päähän Korttelimuseoon, jonne on sisustettu Canthin perikunnan lahjoittamista huonekaluista koottu Minnan salonki.


Onko vaara, että joudutaan purkamaan niin paljon, ettei talosta jää ylipäänsä mitään jäljelle?

Kysymys taitaa hieman huvittaa arkkitehti Puurusta. ”Yleensähän periaate on noudattaa restauroivaa remontointia ja pyrkiä säilyttämään etenkin varhaisempiin vaiheisiin liittyvät materiaalit ja kerrostumat. Hirsirunko esimerkiksi säilyy.”

Puurunen korostaa, että on erinomaista, että rakennushistoriallinen selvitys tehdään rinta rinnan rakennusteknisen tutkimuksen kanssa. ”On tärkeää, että päästään myös avaamaan ja tutkimaan. Parhaimmillaan voi löytyä pintakerroksia varhaisemmasta historiasta, Minna Canthin ajastakin.”

Kaikki tämä kuulostaa paitsi jännittävältä ja vaikealta, myös kalliilta.

Minna Canthin talo ry on saanut kunnostuksen suunnitteluun avustuksia Kuo­pion kaupungilta, Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahastolta, sijoitusosuuskunta KPY:ltä, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta sekä yksityishenkilöiltä.

Varoja suunnitteluun saatiin myös, kun Kuopion kaupunki tämän vuoden kesäkuussa osti Kanttilan tontin yhdistykseltä 270 000 eurolla.

Korjausrahaa ei kukaan ole kuitenkaan vielä luvannut.

Sitä, paljonko rahaa tarvitaan, ei tiedetä ennen rakennusselvitysten ja suunnitelmien valmistumista, mutta arvioissa on esiintynyt summa kolme miljoonaa. Se on paljon tai ei niin paljon rahaa, riippuen vähän näkökulmasta.

Apurahahakemus Suomen Kulttuurirahastolle on tehty vastikään, Anja Lappi kertoo.

Parhaillaan olisi käynnissä myös kiinnostava haku EU:n Urban Innovative Actions (UIA) -rahoitusohjelmaan. Joulukuun loppuun auki olevan UIA-haun yhtenä teemana on tällä kertaa kulttuuri ja kulttuuriperintö. Se tuntuisi olevan kuin tehty Kanttilalle, Anja Lappi sanoo.

Yhdistys ei kuitenkaan ole vielä voinut laittaa hakemusta. Hakijana pitäisi olla kaupunki.

”Se on ollut tässä harkinnassa myös, vastaa apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas. ”Meillä on vähän poliittisesti erimielisyyttä, että kannattaako lähteä sitoutumaan”, hän lisää.

Kuopio kokee, että jos kaupunki ottaisi osaa EU-hakuun yhdessä yhdistyksen kanssa, se tulisi sitoutuneeksi projektiin tavalla, jota se ei halua.

”Tämä on vähän ollut kynnyskysymys, voidaanko lähteä sitoutumaan. Ennemmin ehkä haluaisimme, että selvitykset olisi tehtyinä, että onko mitään järkeä säilyttää taloa.”

Vähäkankaalla ja Lapilla on jonkin verran eriävät näkemykset kaupungin yhteistyöstä Minna Canthin talo -yhdistyksen kanssa.

Vähäkankaan mukaan ”keskusteluyhteys on jatkuva”. Lappi sanoo, että kuulee apulaiskaupunginjohtajan näkemyksen UIA-hakuun ensimmäistä kertaa toimittajan kertoessa siitä.


Kun Canthin salonki on katsottu, ihmetelty viime vuosikymmeninä muun muassa bändikämppinä toimineita huoneita ja kurkistettu kylmälle vintille – josta Anja Lappi visioi tilaa erilaisille tapahtumille – on hyvä istua hetkeksi alas.

Istutaan alakerran saliin, jonka paikalla Minna Canthin aikana ja vielä kauan hänen jälkeensä oli kauppasali.

Snellmanin puisto ja tuomiokirkko näkyvät ikkunoista, puiston toisella laidalla remontoidaan Kuopion museon ja kirjaston yhdistävää Tiedon ja tarinoiden korttelia.

Kanttilan talon pelastusyritykset ovat vuosikymmenestä toiseen olleet yhtä takkua. Paljon hienoa työtä – erityisen kiitoksen Anja Lappi haluaa osoittaa Kanttilan eteen uurastaneelle Outi Vuorikarille – on tehty, mutta
missään hankkeessa ei ole koskaan päästy alkua pidemmälle.

Uskon puutteen ­hetkiä tulee välillä, Lappi ja Turunen myöntävät. Mutta enemmän on kuitenkin tarmoa ja toiveikkuutta, he sanovat.

”Olemme molemmat Jaanan kanssa taidehallinnon maistereita: meillä on pragmaattinen näkökulma. Ja siihen kuuluu ihan selvästi ajattelu, että vetovoimainen kaupunki ja sen ihmiset tarvitsevat kulttuuria. Ja kun meillä sitten on tällainen mieletön kulttuurihenkilö kuin Minna Canth, on päivänselvää, että tämän eteen tehdään töitä.”

Lappi korostaa, että Kanttilan kunnostus ei ole ”vain” kulttuuriperinnön vaalimista. ”Se toisi myös välillisesti merkittäviä vaikutuksia Kuopiossa lähes kaikille toimialoille. Tällaisen kohteen kunnostaminen kolisee täysiä tähän ympäristöön. Ei tarvitse kovin innovatiivinen olla, että ta­juaa mitä kaikkea tässä voisi olla. Kuopio voisi olla globaalin tasa-arvon, sananvapauden ja demokratian keskus!”

Turunen lisää ihailevansa Canthia etenkin tämän tasa-arvotyön johdosta.

”Ilman Minnan työtä ei meillä olisi samoja mahdollisuuksia kuin nyt. Ja me tarvitsemme muunkin muistomerkin kuin patsaan puistossa. Kulttuurikeskus olisi sellainen.”

Kulttuurikeskuksesta on puhuttu ennenkin, ainakin 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla.

Nyt – vaikka rahaa ei vielä ole – ollaan kuitenkin pidemmällä kuin koskaan aiemmin.

Rakenne- ja historiakartoitusta tehdään, alustavat pohjapiirrokset uusista käyttösuunnitelmista on tehty, on neuvoteltu mahdollisten kumppaneiden kanssa.

”Keskeinen on esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto. Voisiko yliopisto olla yksi residenssitilojen vuokraaja ja täällä tiedekahvilatoimintaa?”

Kuopion kaupungin kanssa kumppanuussisältöä ei – ainakaan vielä – ole löytynyt. Se, ja koko Kuopion kaupungin kulttuurijohtaminen, selvästi harmittavat Anja Lappia.

Etenkin siitä, miten Kuopiossa on panostettu Minna Canthiin, on yhdistyksellä ja kaupungilla varsin erilainen näkemys.

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas näkee, että Kuopiossa Minna Canthin henkeä vaalitaan ”kaupungin rohkeudessa toimia ja mennä eteenpäin ja olla monessa suhteessa kulttuurin saralla edelläkävijä”.

Anja Lappi on totisesti eri mieltä. Hän osoittaa edessään olevaa tyhjää sivua: ”Jos mietitään, mitkä ovat 30 vuotta eteenpäin Kuopion kaupungin taide- ja kulttuurisuunnitelmat. Tuossa on muistiinpanot tiivistettynä.”

Lappi sanoo kaipaavansa yhteistyötä, avoimuutta, uusia avauksia. ”Eihän tämä yhdistys odota, että joku vain maksaa. Olennaista on se, kuka kehittää Kuopion kulttuurielämää. Yhteisprojektina tämä pitäisi ratkaista.”

Nousemme pöydästä, Anja Lappi näyttää vitriinistä tilikirjaa, joka on löytynyt vintin sahanpurujen seasta. Se on arvokkaan näköinen jopa tässä ympäristössä, 1970-lukua henkivässä rujossa salissa.

Lappi selaa kirjaa: ”Birger Hallman käynyt ostamassa viisi pakettia hiivaa ja sokeria. Juho Konttinen on ostanut kahvia.”

Sitten hän sanoo:

”Kanttilalla on ollut vahva mainehaitta siitä, että kun tämä on niin huonossa kunnossa, niin lanataan se pois. Mutta se osoittaa juuri sitä – voisiko sanoa kuopiolaista maalaisuutta – että jos joku on ikävä, niin lanataan se pois. Tämä on joka tapauksessa yli 200 vuotta vanha rakennus. Vaikka tällä ei olisi rakennushistoriallista arvoa, niin se arvo on siinä, mitä täällä on tehty. Minnan ja perillisten kauppa, sekin on aitoa kuopiolaista kulttuuriperinnettä, historiaa.”


Aikajana: Kanttilan vuodet

1820

Kuninkaankadun varrella sijaitsevan rakennuksen runko ja Minna Canthin kadun (silloisen Etelä-Vuorikadun) rakennuksen ensimmäinen kerros valmistui.

1853

Minna Canthin isä Gustav Vilhelm Johnson tuli Finlaysonin puodin hoitajaksi. Hän osti Kanttilan 1860.

1879

Minna Canth muutti leskeksi jäätyään Kanttilaan.

1881

Kauppaliike siirtyi Minna Canthin omistukseen.

1897

Minna Canth kuoli. Perilliset jatkoivat liiketoimintaa.

1974

Minna Canthin perilliset lopettivat liiketoiminnan. Valtio osti Kanttilan ja remontoi sen virastoksi. HS 6.3.1974: ”Minna Canthin talo halutaan museoksi”


1984

”Canthin talon suojelu halutaan purkaa Kuopiossa” HS 3.11.1984 ”Kirjailijaliitto hyvillään Canthin talon suojelusta” HS 21.11.1984


1990

”Kulttuuriväki taistelee säilyttääkseen Minna Canthin talon Kuopiossa” HS 10.12.1990

1991

Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys perustettiin.

1999

Valtion kiinteistölaitos myi Kanttilan korttelin Kapiteelille.

2003

Kanttilan ulkoasu suojeltiin asemakaavalla.

2004

Kapiteeli myi Kanttilan korttelin NCC:lle.

2006

Tontilta purettiin rakennuksia ja rakennettiin tilalle asuinkerrostalo.

2015

Kulttuurineuvos Veijo Baltzar suunnitteli kunnostavansa Kanttilan mutta vetäytyi hankkeesta.

2016

Minna Canthin talo ry perustettiin.

Minna Canth 175 -juhlavuoden symposiumi pe 15.11. klo 12–15 elokuvateatteri Kuva­kukossa Kuopiossa.
Studia generalia: Minna Maijala – Kulttuurin Kanttila, ma 18.11. klo 19 Kuopion kaupungintalolla. Minna Canth 175 vuotta -tapahtumia ja uusia julkaisuja: minnacanthinseurassa.com Lähteinä käytetty: kanttila.fi, kansallisbiografia.fi, elamaakuopiossa.wordpress.com Oikaisu 13.11. klo 17.04: Toisin kuin jutussa aiemmin luki, Gustav Vilhelm Johnson osti Kanttilan 1860, ei 1960.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi – Omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    2. 2

      Treenin jälkeen moni tekee virheen, joka voi hidastaa kehitystä – Tästä on kyse aktiivisessa palautumisessa, joka hyödyttää jokaista treenaajaa

      Tilaajille
    3. 3

      John Irvingin teos käsittelee seksuaalisuutta ja uskontoa niin rajusti, että se on yhä kielletty joissakin kouluissa – Taustalla on kirjailijan nuoruuden trauma

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaisyritys panee vuokralaiset hoitamaan asunnonvälittäjän työt: ”Uskomme, että tästä tulee markkinoiden vallitseva toimintatapa”

    5. 5

      Uhkaako älytelevisiosi lakata toimimasta? Pieni merkintä kertoo, onko markkinoiden suosituin televisio ajan tasalla vai ei

      Tilaajille
    6. 6

      Ohikulkija huomasi maassa pienen pienen pilkahduksen: Nyt Espoossa kaivetaan esiin asuinpaikkaa Suomen esihistorian arvoitukselliselta aikakaudelta

    7. 7

      Työssä käyvät suomalaiset kustantavat vielä vuosikymmeniä lisäeläkkeitä, joita saavat keskimääräistä hyvätuloisemmat eläkeläiset

    8. 8

      Ratkeaako Postin lakko tänään? Valtakunnansovittelijalta sovintoesitys, vastaukset kello 11 – HS seuraa

    9. 9

      HS Hongkongissa: ”Hongkong ei ole enää entisensä” – HS tapasi suomalaisia, jotka asuvat mielen­osoitusten ravistelemassa kaupungissa

    10. 10

      Helsingin seutua uhkaa ensi maanantaina liikennekaaos – HSL: ”Pahimmillaan meidän bussimme eivät juurikaan kulje”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    2. 2

      Suomi mainittu! BBC kirjoitti sympaattisen jutun suomalaisesta ”kuolevasta kaupungista”, jossa on asiat niin huonosti että se on jo hienoa

    3. 3

      Vantaalle rakennettiin jalkakäytävä, joka on kymmeniä senttejä talojen pihoja korkeammalla: ”En tiedä, miten sitä ei ole huomattu”

    4. 4

      Laulaja Whitney Houstonin pitkäaikainen avustaja vahvistaa vuosikymmenten huhut: ”Olimme rakastavaisia”

    5. 5

      Jätkäsaaren palkituista taloista muutetaan pois mystisten oireiden vuoksi – Omistaja kiistää ongelmat

      Tilaajille
    6. 6

      Valtakunnan­sovittelija neuvotteli maanantai-illan sovinto­esityksestä Postin työriitaan, tukilakot uhkaavat laajeta lentokentille ja pää­kaupunki­seudun liikenteeseen

    7. 7

      Nesteiden pakkaaminen muovipusseihin loppuu Helsinki-Vantaalla luultavasti jo lähitulevaisuudessa

    8. 8

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    9. 9

      The New York Timesin päätoimittaja: Presidentti Trump asettaa puheillaan lehden toimittajat hengenvaaraan

    10. 10

      Ogier, Evans ja Rovanperä ovat valikoitumassa Toyotan ensi vuoden kuljettajiksi, Jari-Matti Latvalalle jäämässä MM-sarjassa maksukuskin rooli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Natalia Salmela seisoi teininä leipä­jonossa mutta omistaa nyt 31-vuotiaana hulppean loft-asunnon Helsingistä

      Tilaajille
    2. 2

      Kaikkien aikojen kovin suomalaisbiisi täyttää 20 vuotta ja siksi radiokanava soittaa vuorokauden pelkästään sitä

    3. 3

      Kenelle kehittyy hallitsematon himo? Riippuvuus­tutkija Joonas Majuri tietää, millainen tausta altistaa tuhoisille addiktioille

      Tilaajille
    4. 4

      Emma Watson kuvaili elämäntilannettaan ja keksi käsitteen, jota koko internet on kaivannut mutta jota ei ole suomennettu – sinkkuuden käsite on yhä kapea

    5. 5

      Amsterdamilainen Laurent Simons, 9, valmistuu maailman nuorimpana ihmisenä yliopistosta

    6. 6

      Puolet suomalaisista saa liian vähän tiamiinia – Jos puutos jatkuu pitkään, se voi aiheuttaa joukon sekalaisia oireita

    7. 7

      KHO: Vantaa saa lunastaa 300 vuotta saman suvun omistuksessa olleen tilan asuntojen rakentamista varten

    8. 8

      Heini Maksimaisen laskut jäivät maksamatta ja pyykit pesemättä, vaikka töissä kaikki sujui hyvin – Tällaista on arjenhallintauupumus, josta moni millenniaali kärsii

      Tilaajille
    9. 9

      Noituudesta on tullut osa uutta feminismiä – selvitimme miksi

      Tilaajille
    10. 10

      Patologina Auschwitzissa toiminut juutalaislääkäri kuvaa Josef Mengelen toiminnan järjettömyyden ja säälimättömyyden rehellisesti

    11. Näytä lisää